Pelargoni on trendikäs kukka — Mummon ikkunalta puutarhan silmäteräksi

Katja Juurikko

Pelargonien tuoksu on osa kukkaharrastuksen viehätystä, kertoo Jaana Juutila.
Pelargonien tuoksu on osa kukkaharrastuksen viehätystä, kertoo Jaana Juutila.

Juha Peltonen

Pelargoni Nimismies

Katja Juurikko

Pelargonit vievät pöytätilaa Jaana Juutilan kotona talvisin, mutta se ei haittaa häntä.

Juha Peltonen

Pelargoni Nimismies

Juha Peltonen

Pelargoni Nimismies

Katja Juurikko

Juutila ottaa pistokkaita pelargoneistaan ja antaa niitä tuttavilleen.

Jussi Lopperi

Peltosen puutarhassa on lähes 150 erilaista pelargonia. Juha Peltonen esittelee komealehtistä yksilöä.

Juha Peltonen

Pelargoni Nimismies

Juha Peltonen

Pelargoni Nimismies

Juha Peltonen

Pelargoni Nimismies

Katja Juurikko

Jaana Juutila on harrastanut pelargoneja jo vuosikymmenen ajan.

Juha Peltonen

Pelargoni Nimismies

Jussi Lopperi

Peltosen puutarha saa kouvolaisen Helena Sirénin sormet syyhyämään. Sirén haluaa laajentaa nykyistä noin 150 pelargonin kokoelmaansa.

Jaana Juutilalla on tila lopussa. Kaksikerroksisessa valkealalaisessa omakotitalossa keittiön, kodinhoitohuoneen ja kolmen makuuhuoneen pöydät ovat täynnä. Astioissa on pelargoneja, niiden pistokkaita sekä tomaattia ja chiliä. Lisää pelargoneja löytyy rantasaunalta.

— Onneksi poika muutti äskettäin pois kotoa, niin sain hänenkin vanhaan huoneeseensa osan pelargoneista, Juutila nauraa.

Omien laskujensa mukaan hänellä on viitisenkymmentä eri pelargonilajiketta noin sadassa eri ruukussa. Keväisin Juutilalla on urakka sijoitella pelargonit ulkosalle.

— Minulla on 12 neliön kasvihuone, joka on aina ääriään myöten täynnä. Laitan pelargoneja kuistille, terassille ja muutaman kuusen alle, jossa ne ovat sateelta suojassa. Haaveissa olisi toinen kasvihuone.

Juutilan pelargonit viettävät talven sisätiloissa. Pelargonit viihtyvät viileissä makuuhuoneissa.

— Pidän talvella parista makuuhuoneesta patterit pois päältä. Ne tarvitsevat talvella valoa ja vettä, jota ei tarvitse antaa kuin harvakseltaan. Helpoin tapa tappaa pelargoni talven aikana on kastella se kuoliaaksi.

Tapoja talvettaa pelargoneja on useita. Jotkut pitävät pelargonit pimeässä kellarissa, osa taas nostaa ne juurineen purkeista yhteen kekoon ja antaa juurille ohuen multakerroksen.

— Tärkeintä on silti pitää pelargonit viileässä.

Pelargoneihin Juutila hurahti kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin lajikkeilla ei vielä ollut suurta väliä, mutta nykyään viherpeukalo on tarkkana lajikkeiden kanssa.

— Jos myymälässä ei ole lajike merkittynä, en osta sitä. Nykyään löydän eri lajikkeita netistä tai kirjoista, ja sitten tulee himo hankkia ne.

Hänen mukaansa pelargoniharraste on kasvanut kymmenen vuoden aikana. Nykyään erilaisia lajikkeita saa Suomesta hyvin, ja lajin harrastajakunta on aktiivisena verkossa.

— Seuraan itsekin verkon keskustelupalstoja, ja keväällä meillä on erään harrastajan kotona pelargonien vaihtotapahtuma. Vien sinne pistokkaita tarjolle. Kouvolassa on myös pelargoniharrastajia, ja välillä olen antanut tutuille harrastajille pistokkaita omista lajikkeistani.

Mutta mikä sytytti Juutilan rakkauden pelargoneihin? Hänen mukaansa avaintekijä on niiden erilaisuus.

— Lajikkeita on tuhansia. Niitä voi talvettaa ja saada ne monivuotisiksi. Ne ovat kauniita omalla tavallaan, oli sitten kyse lehdistä tai kukista. Rumaa pelargonia ei ole olemassakaan. Lisäksi vanhojen lajikkeiden tarinat ovat kiehtovia.

Pelargonit eivät puhutelleet alkuun lainkaan kouvolalaista Helena Siréniä.

— Meni pari vuotta ennen kuin oivalsin, että kyseessä on ihan muuta kuin tylsä taviskukka. Näin Tähtipelargonin, Vectis Glitterin, ja ajattelin, että mikäs tuossa on. Se laukaisi manian.

Elettiin 2000-luvun alkua. Pentsojan ryhmäpuutarha-alueelle noussut mökki oli valmis. Sirénin, kuten monen muunkin, oli aika päivittää luutuneet käsityksensä.

— Pelargoni oli 60-luvulla kukka, jota mummot kasvattivat maalla, ja talvettivat syksyn tullen kellarissa. Nykyisin ihmiset ostavat pelargonin kesäkukaksi ja linkoavat sen syksyllä menemään, Sirén sanoo.

Nykyisin pelargonit vievät yhä enemmän Sirénin aikaa. Hänen jäädessä kohta eläkkeelle kukat niin kotona kuin mökillä saavat lisää lajitovereita.

Rivitalokodissaan Sirénillä on puolensataa pelargoniaa. Mökillä muutaman asteen lämmössä talvehtii noin sadan eri lajikkeen pelargoniviljelmä.

— En edes kuvittele lähtemistä ulkomaan matkoille, koska en voi pyytää ketään kastelemaan 200—300 pottia. Pelargoni on myös aika seurallinen kasvi, joka vaatii seurustelua ympäri vuoden.

Sirén on kertonut usein viime vuosina omasta harrastuksestaan muille pelargonipistoksen saaneille. Harrastajien määrä onkin nousukiidossa, sillä Kouvola-talolla maaliskuun lopulla Siréniä kuunteli noin 120 ihmistä.

— Miehiäkin oli mukana, mutta en tiedä tulivatko he vaimojensa pakottamina.

Pelargonien kasvattajat kohtaavat toisiaan sekä taimien parissa että Facebookissa. Esimerkiksi Pelargoni-pelakuu-pielikukka sivustolla on runsaat tuhat jäsentä. Pelargonit Pohjolan puutarhassa on toinen suosittu Facebookissa toimiva yhteisö.

Säännöllisesti tai satunnaisesti kokoontuvia Pelargoni-piirejä on yhä enemmän myös Suomessa. Keskustelu on vilkasta myös netissä.

— Seuraan Puutarha.net-palstaa. Siellä harrastajat kyselevät paljon toisiltaan esimerkiksi sitä, että mistä sait tuollaisen lajikkeen.

Pelargoneiden kasvattamisella on myös korvien väliä hoitava vaikutus. Ei mikään ihme, että puutarhoja oli ennen paljon mielenterveyspotilaiden hoitolaitosten lähellä.

— Tämä harrastus käy terapiasta, sillä samalla hoituu myös mieli.

Kukan menehtyminen oli Sirénille varsinkin harrastuksen alkuvuosina tiukka paikka, mutta nykyisin hän on oppinut hyväksymään sen.

— Harmittaahan se toki, mutta mietin silloin, että hankin uuden tilalle.

Kyösti Suolanen

Kyösti Suolanen

Niko Kaartinen

Niko Kaartinen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet