Kouvola mukaan Kymenlaakson sote-kuntayhtymään, esittää kaupunginhallitus — Helminen: ”Saimme sopimukseen varmistuksia, ettei mikään kunta voi omin päin muutella palveluverkkoa”

Miehikkälän kunnan kanta kannusti Kotkaa palaamaan neuvotteluihin Kouvolan kanssa, mikä auttoi Kouvolaa saavuttamaan tavoitteitaan.

Lukas Pearsall

Kouvolan kaupunginhallitus esittää yksimielisesti ensi maanantaina kokoontuvalle valtuustolle, että valtuusto hyväksyisi Kymenlaakson sote-kuntayhtymän perussopimuksen. Arkistokuva on viime elokuulta.
Kouvolan kaupunginhallitus esittää yksimielisesti ensi maanantaina kokoontuvalle valtuustolle, että valtuusto hyväksyisi Kymenlaakson sote-kuntayhtymän perussopimuksen. Arkistokuva on viime elokuulta.

Kouvolan kaupunginhallitus esittää valtuustolle Kymenlaakson sote-kuntayhtymän perussopimuksen hyväksymistä. Kouvolan kaupunginvaltuusto päättää asiasta ensi viikon maanantaina.

Kymenlaakson kunnat viilasivat sopimuksen viimeisiä yksityiskohtia vielä 9. huhtikuuta saakka, jolloin Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntayhtymän persussopimuksen. Viimeisenä sopimuksesta päättää Haminan valtuusto ensi tiistaina.

Kuntayhtymän kotipaikaksi Kouvola

Eri kuntien poliitikkojen viime vaiheen neuvotteluissa kuntayhtymän kotipaikka vaihtui Kouvolaksi. Alkuperäisessä esityksessä se oli Kotka.

Neuvotteluissa viilattiin myös määräenemmistöjä, joita vaaditaan esimerkiksi palveluverkkojen muuttamiseen.

— Saimme sopimukseen turvaavia varmistuksia, ettei mikään kunta voi omin päin lähteä muuttelemaan palveluverkkoa, isoja investointeja tai perussopimusta, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) sanoo.

Kaupunginjohtaja Marita Toikka uskoo, että Kouvolalla on tulevassa kuntayhtymässä mahdollisuuksia vaikuttaa maakunnallisten palveluiden kehittämiseen.

— Kuntayhtymä helpottaa maakunnan valmistautumista sote-uudistukseen.

Hasu: Yhteinen linja, jolla kymenlaaksolainen pärjää

Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Jani Heikari (kok.) pitää muutettua perussopimusta ”suhteellisen oikeudenmukaisena”.

— Kouvolan näkökulmasta voisi aina toivoa parempaakin ratkaisua. Toisaalta ymmärrän myös Etelä-Kymenlaakson kuntien huolen eripurasta, jos Kouvola saisi alle puolella väestömäärällä yksin äänivallan.

Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Jenny Hasu (kesk.) pitää tärkeänä, että kuntayhtymän kotipaikaksi tulee Kouvola ja että Kymenlaakson kunnat löysivät neuvotteluissa yhteisen kannan.

— On haettu yhteinen linja, jolla kymenlaaksolainen pärjää. Ei ajatella pelkästään, miten kouvolalainen tai miehikkäläläinen pärjää.

Kotka vaihtoi kantansa

Vielä maaliskuussa näytti epävarmalta, syntyykö Kymenlaaksoon uutta, yhteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää.

Kuntayhtymän poliittista ohjausryhmää johtava Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nina Brask (sd.) ei ollut valmis jatkamaan neuvotteluja Kouvolan esittämistä muutoksista. Ne koskivat kuntayhtymän kotipaikkaa, äänivaltaa ja hallinnon sijoittumista.

Neuvottelujen etenemistä avitti merkittävästi Miehikkälän kunta, Kouvolan eri poliittiset ryhmät arvioivat.

Miehikkälän kunnanjohtaja Arto Ylönen kertoo viestittäneensä huhtikuun alussa Etelä-Kymenlaakson muille kunnanjohtajille, että hän ehdottaa perussopimuksen hyväksymistä ehdollisena: Miehikkälä on mukana uudessa kuntayhtymässä ainoastaan, jos kaikki muutkin Kymenlaakson kunnat ovat.

— Meille on ollut viime syksystä asti selvää, että kuntayhtymän pitää olla maakunnallinen tai muuten sitä ei tule.

Miehikkälän kunnanhallituksen esityslista tuli julki keskiviikkona 4. huhtikuuta, ja Kotka palasi neuvottelupöytään vain kaksi päivää myöhemmin. Maanantaina 9. huhtikuuta Nina Brask tiedotti sovun löytyneen.

Kello 21.05: Vaihdettu väliotsikkoa ja lisätty Marita Toikan kommentit.

Neljä faktaa sote-kuntayhtymästä

1. Kymenlaakson sote-kuntayhtymän muutetun perussopimuksen mukaan kuntayhtymän kotipaikka on Kouvola. Kuntayhtymä alkaa toimia 1.1.2019.

2. Merkittävimpien päätösten yhteydessä vaadittaisiin kahden kolmasosan määräenemmistö kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten rajoittamattomasta yhteenlasketusta äänimäärästä. Tällaisia päätöksiä ovat sote-palveluiden palveluverkon muutokset ja yli 5 miljoonan euron investoinnit. Tämä tarkoittaa sitä, että Kouvola ei suurimpana voi yksin päättää palveluverkon muutoksista, mutta myöskään muut kunnat eivät voi yhdessä ohittaa Kouvolan kantaa.

3. Perussopimuksen muuttamiseen vaadittaisiin jäsenkunnista vähintään kaksi kolmasosaa. Muutosta kannattavien kuntien asukasluvun olisi lisäksi oltava vähintään 70 prosenttia kaikkien jäsenkuntien asukasluvusta. Aiemmin vaadittava asukasluku oli 50 prosenttia. Tämä olisi mahdollistanut sen, että Etelä-Kymenlaakson kunnat olisivat yhdessä voineet päättää perussopimuksen muutoksesta.

4. Perussopimuksessa ei sovita hallinnon sijoittumisesta, mutta siitä on neuvoteltu. Neuvottelujen perusteella sote-kuntayhtymän ylin hallinnollinen johto sijaitsisi Kotkassa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjän hallinto olisi Kouvolassa yhdessä maakunnan muun hallinnon kanssa.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut