Kouvolan maanjäristykset herättivät tutkijoiden mielenkiinnon – Kouvolaan asennetaan tiheä seismologinen mittausverkosto

Kouvolassa on usein maanjäristyksiä, koska alueen kallioperä on rapakiveä.

Seismologinen instituutti

Geofoni ja paristolaatikko. Geofoni on suurimmaksi osaksi haudattuna maan alle.
Geofoni ja paristolaatikko. Geofoni on suurimmaksi osaksi haudattuna maan alle.

Kouvolaan asennetaan kesä–heinäkuun taitteessa 45 Seismologian instituutin mittauslaitetta. Tarkoitus on selvittää Kuusaanlammen alueella olevien rapakivisiirrosten rakennetta ja seismistä aktiivisuutta.

Seismisellä aktiivisuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon alueella on maanjäristyksiä. Lisäksi tutkitaan, minkä tyyppisiä järistykset ovat ja niiden voimakkuutta.

Mahdollisesti muualla Kouvolan alueella tapahtuvat järistykset saadaan havaittua ja paikannettua entistä paremmalla tarkkuudella.

Kouvolan alueella on paljon maanjäristyksiä. Se johtuu siitä, että Kouvola ja koko Kaakkois-Suomi on rapakivialuetta. Se on mekaanisesti heikompaa kuin muun Suomen kallioperä.

– Kouvolan rapakivessä on eri ikäisiä magmapurkautumia. Koko rapakiveen kohdistuu jännityskenttä, joka purkautuu eri ikäisten rapakivien välisissä siirroksissa. Kouvolan alueella on kahden rapakivipurkauman siirros, siksi alueella järisee paljon, sanoo seismologi Kari Komminaho.

Mittauksilla saadaan mahdollisesti selville, onko rapakiven siirros yhä aktiivinen vai taukovaiheessa.

Vuonna 2011 noin 150 järistystä

Rapakiven pinta on rikkonainen 1–2 kilometrin syvyyteen ja juuri siinä syvyydessä tapahtuvat maanjäristykset. Koska ne tapahtuvat niin lähellä maanpintaa, ihmiset huomaavat pienetkin järistykset.

Ensimmäisenä mittausvuonna 2011 oli Komminahon mukaan noin 150 järistystä. Suurin osa järistyksistä oli niin pieniä, etteivät niitä ihmiset huomanneet.

Samana vuonna oli myös pari isompaa järistystä, 2.6 ja 2.8 magnitudin vahvuiset järistykset. Viime kesänä alueella oli useita selkeitä järistyksiä.

Kouvolan alueella on radonkaasun purkauskanavia ja vettä, jotka edesauttavat maanjäristysparvien syntymistä.

Maanjäristysparveksi kutsutaan sitä, kun samalla alueella tapahtuu suuri määrä järistyksiä joidenkin viikkojen, kuukausien tai vuosien aikana. Järistysparvet ovat rapakivialueen erityispiirre.

Mittauslaitteiden asennus aloitetaan 29. kesäkuuta. Mittausverkosto muodostuu 45 maitopurkin kokoisesta geofonista, jotka toimivat sähköpaimenissa käytettävien paristojen voimin.

Geofonit ovat pääosin maan alla. Mittauslaitteet ovat sään-ja tärinänkestäviä, mutta niiden anturit ovat herkkiä, ja niiden pitää olla suunnattu ja vaaittu, joten niihin ei tule koskea.

Mittaus kestää ainakin loppusyksyyn. Mittaustuloksia saataneen vuoden 2021 aikana.