Tasan 80 vuotta sitten Anjalaan rakennettiin paperitehdas 10 kuukaudessa lihaksilla ja lapioilla — Ennätys lienee yhä rikkomatta, arvelee 45 vuotta tehtaalla työskennellyt paperimies Teuvo Kupiainen

Työnantajan nimi duunarin haalarin selässä on vaihtunut muutamaan kertaan, mutta paperimiehen ammattiylpeys on kestänyt isotkin myllerrykset.

Lumikki Haaja

Prosessinhoitaja Teuvo Kupiainen seuraa paperinvalmistuksen etenemistä sekä tietokoneen näytöiltä että kiertämällä salissa tarkastaen koneiden toimintaa.
Prosessinhoitaja Teuvo Kupiainen seuraa paperinvalmistuksen etenemistä sekä tietokoneen näytöiltä että kiertämällä salissa tarkastaen koneiden toimintaa.

Maaliskuun 5. päivänä 1938 Anjalan paperitehtaalla valmistettiin ensimmäinen tonni paperia. Tehtaan rakennustöiden alkamisesta oli kulunut 10 kuukautta ja 10 päivää.

Se saattaa hyvin olla lajissaan maailmanennätys vielä tänäkin päivänä. Tehdas rakennettiin miestyövoimalla: lihaksilla ja lapioilla.

Teuvo Kupiainen ehti työuransa alussa tutustua muutamiin rakentamistyössä mukana olleisiin.

— He olivat kovia jätkiä. Sitä on nykyaikana ehkä vaikea käsittää, miten valtavan työn he silloin tekivät.

Vuonna 2018 paperimies Teuvo Kupiainen katsoo muiden prosessinhoitajien kanssa hiomon valvomon tietokonenäytöiltä, että hiokemassaa valmistuu odotetulla tavalla. Välillä he kiertävät tehdashallissa ja tarkistavat tilanteen paikan päällä.

— Paperimies kuulee korvallaankin, jos jossain on jotain häikkää.

Kupiainen on ollut töissä samalla tehtaalla 45 vuotta. Vielä on jäljellä reilu vuosi, ennen kuin eläkepäivät koittavat.

Tehtaalle isän jalanjäljissä

Kupiainen pääsi tehtaalle töihin 17-vuotiaana vuonna 1973. Se oli vielä sitä aikaa, jolloin pojat seurasivat isiään tehtaalle. Kupiaisen isä oli tehtaalla töissä autonkuljettajana.

Teuvo Kupiainen aloitti prässipoikana. Prässipojiksi kutsuttiin koneenhoitajan apulaisia.

— Silloin tehtaalla oli vielä senioriteettijärjestelmä, jossa edettiin helpommista tehtävistä vaativampiin, ja palkka nousi tehtävien mukaan. Koneenhoitajaksi halusivat kaikki. Nyt kaikki tekevät kaikkea.

Viimeiset kymmenen vuotta Kupiainen on ollut hiomolla. Hän on myös Paperiliiton Inkeroisten ammattiosasto 15:n puheenjohtaja, yt-toimikunnan jäsen ja pitkäaikainen Inkeroisten Purhan jalkapalloaktiivi.

Tampellan aikoja muistellaan yhä lämmöllä

Työnantajan nimi haalarin selässä on ehtinyt vaihtua muutamaan otteeseen. Kupiainen muistelee vanhoja Tampellan aikoja suurella lämmöllä.

— Silloin oltiin yhtä isoa perhettä. Tehtaalaisia kannustettiin harrastuksissa, ja urheilukisoihin saattoi päästä työajalla, jos kerran edusti tehdasta. Kaikista pidettiin huolta.

Taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut pörssiyhtiö Tampella pilkottiin osiin 1990-luvun alussa. Anjalan ja Inkeroisten tehtaat päätyivät Enso Gutzeitille.

Paperimies kuulee korvallaankin, jos jossain on jotain häikkää.

Tampellan loppu oli kovaa aikaa. Täällä pelättiin ihan tosissaan, mitä tuleman pitää. Pelättiin, että tehtaat myydään ulkomaisille sijoittajille, jotka panevat hanat kiinni. Onneksi niin ei käynyt.

Vuonna 1998 Enso sulautui ruotsalaiseen Storaan, jolloin syntyi nykyinen Stora Enso.

Paperimies on kovan luokan ammattilainen

Paperimiehen työ on muuttunut paljon 40 vuodessa. Fyysisen työn osuus on vähentynyt — toki sitäkin on — tilalle on tullut tietotekniikkaa, mutta helppo nakki paperimiehen työ ei ole vieläkään.

— Joku saattaa ajatella, että tässä tienaa helpolla hyvän tilin, mutta ei se niin mene. Paperitehtaalle ei tulla niin kuin havumajaan. Tämä on vaativaa työtä, jossa pitää oikeasti osata hoitaa hommat.

Kymijoen varren tehtaat määrittelivät kansantalouden tahtia

On sanottu, että aikana ennen Nokiaa Suomen kansantalouden selkäranka lepäsi hyvin pitkälle Kymijoen varrella olevien tehtaiden varassa.

Kupiaisen mielestä sanonta ei ole ihan perätön vieläkään, vaikka tehtaita on jouduttu sulkemaan.

— Kymijoenvarren tehtaat ovat hyvässä kunnossa. Jos tehdas tekee huipputuloksen, siellä on ollut osaavat miehet ja naiset töissä. Niin se homma menee.

Anjalan paperitehtaan vaiheet: kaikki alkoi 1872

Vuonna 1872 kenraaliluutnantti Carl August Standertskjöld perusti Ankkapurhan Lohisaarelle puuhiomon nimeltä Ingerois Trädsliperi Bolag.

Tehtaalla oli myös kaksi paperikonetta, mutta ne tuhoutuivat, kun koko tehdas paloi vuonna 1881.

1887 omistus siirtyi Tampellalle. Suomen ensimmäinen jatkuvakäyttöinen kartonkikone aloitti toimintansa 1897. Vesivoimalaitos valmistui 1922.

1930-luvun loppu oli nopean rakentamisen aikaa

Anjalan paperitehtaan rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 1937. Arkkitehdiksi oli kutsuttu Alvar Aalto.

Parhaimmillaan rakennustöissä oli mukana 1 400 henkeä. Tehdasrakennukseen tarvittiin muun muassa 1,7 miljoonaa tiiltä, 200 000 säkkiä sementtiä, 2,3 miljoonaa kiloa rautaa, 30 000 kuutiota sahattua puutavaraa ja 8 500 neliömetriä ikkunalasia.

Stora Enso oyj

Lasse Hohti, Yrjö Pulkkinen, Eino Villikka, Väinö Pulkkinen ja Ilmari Ukkola (yksi henkilö tunnistamaton) louhivat kiilakiviä Anjalan paperitehtaan rakennustyömaalla vuonna 1936.

Stora Enso oyj

Uuden tehtaan harjakaisia vietettiin marraskuussa 1937. Kuvassa oikealla insinööri Taavetti Sillanpää, insinööri, suunnittelupäällikkö  Bror Bygdén ja isännöitsijä Jörgen Schauman, vasemmalla piirtäjä Aarno Vehkavaara.

”Paperitehtaan monttu kaivettiin lapiopelillä. Kova savi heitettiin montun pohjalta rappu rapulta… Toisella korokkeella oli mies, joka nakkasi taas ylemmäksi, javiimenään se meni sitten autoon. Siinä ei paljo ennättänyt katella, kun sieltä alko tulemaan jo paperii toisest päästä,” muisteli työnjohtaja Hugo Toikka Anjala 50 vuotta -kirjassa. 

Ensimmäinen tonni paperia valmistui 10 kuukautta ja 10 päivää rakennustöiden alkamisesta eli 5.3.1938. Saavutus on mahdollisesti edelleen maailmanennätys miestyövoimalla rakennetusta paperitehtaasta.

PK1:n rinnalle valmistui PK 2 joulukuussa samana vuonna.

Stora Enso oyj

Anjalan paperitehtaan paperikone 1 valmisti ensimmäisen tonninsa 5. maaliskuuta 1938 —  tasan 80 vuotta sitten.

Sota-aikana tehtiin töitä pimeällä — jos pystyttiin

Talvi- ja jatkosodan aikana paperitehdas keskeytti toimintansa usein. Töitä tehtiin pimennysmääräysten vuoksi öisin.

”Pimeässä tehtiin yöllä töitä, kun ei valoja saanut olla. Heiteltiin ensin puut kasoista vaunuihin, sitten siitä taas hakulle. Pimeässä vaunut tippuivat usein kiskoilta… Isät olivat rintamalla, äidit tehtaassa kovassa työssä,” muisteli Toini Mänttäri Anjala 50 vuotta -kirjassa.

Paperitehtaan korjauspajalla korjattiin panssarintorjuntatykkivaunuja. Talvisodassa kaatui 41 ja jatkosodassa 52 tehtaan työntekijää.

Stora Enso Oyj

Anjalan paperitehdas oli vaikuttava näky, kun se valmistui vuonna 1938.

Kolme tärkeää keksintöä

Vuonna 1952 valmistui puolikemiallinen massatehdas, vedenpuhdistuslaitos ja uusi kuorimo. Hiomossa alettiin käyttää mustaa puuta eli tuoretta täyskuorista paperipuuta ensimmäisenä Suomessa.

Vuonna 1959 paperitehtaalla alettiin ensimmäisenä Euroopassa valmistaa parannettua eli valkoisempaa ja sileämpää sanomalehtipaperia, niin kutsuttua hifi-paperia.

1960–70-lukujen vaihteessa Inkeroisiin perustetussa Tampellan tutkimuskeskuksessa kehitettiin painehiontamenetelmä, joka paransi hiokkeen eli paperin valmistuksessa käytettävän massan laatua. Pressured Ground Wood- menetelmäs on nykyisin paperiteollisuuden käytössä ympäri maailman.

1980-luvun alussa investoitiin rajusti

PK 3 käynnistyi vuonna 1983. Samalla uusittiin hiomo, kuorimo, puun vastaanotto ja vesivoimalaitos. Hankkeen kustannusarvio oli yli 900 miljoonaa markkaa. Projekti oli nimellisarvoltaan metsäteollisuuden suurin toteutettu hanke siihen mennessä.

Enso-Gutzeit Oy osti 1980-luvun lopulla vaikeuksiin ajautuneelta Tampellalta Anjalan ja Inkeroisten tehtaat vuonna 1993. Vuonna 1998 Enso-Gutzeit sulautui ruotsalaiseen metsäyhtiö Storaan, ja syntyi Stora Enso Oyj.

PK 1 suljettiin vuonna 2008. Samana vuonna valmistui PK2:n uudistus.

Nykyisin Stora Enson Anjalan paperitehtaalla valmistetaan kirjapaperia, aikakauslehtipaperia ja muun muassa mainoslehtisissä käytettyä erikoissanomalehtipaperia. Inkeroisten kartonkitehtaalla valmistuu taivekartonkia kuluttajapakkausteollisuuden tarpeisiin.

Anjalan paperitehtaan vuosittainen tuotantokapasiteetti on 435 000 tonnia ja Inkeroisten kartonkitehtaan 280 000 tonnia.

Lähde: Stora Enson Anjalankosken tehtaat

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet