Kuusankoskella Lauttarannan kotiutusyksikössä koronavirukseen sairastuneista joka neljäs kuoli –  Viidenkymmenen tartunnan jälkeen tilanne on helpottamassa mutta ei ohi

Kymsotelta vietiin parin viikon rokoteannoksista 2 000 pois valmistajan toimitusvaikeuksien vuoksi

Katja Juurikko

Lauttarannan kotiutusyksikössä koronavirukseen sairastuneilla on yhä riski joutua sairaalahoitoon.
Lauttarannan kotiutusyksikössä koronavirukseen sairastuneilla on yhä riski joutua sairaalahoitoon.

Yhtään Lauttarannan kotiutusyksikön asukasta ei ole tällä hetkellä sairaalahoidossa yksikössä roihahtaneen koronavirusryppään takia.

Kotiutusyksikön Poukama-osastolla todettiin koronavirusta tammikuun ensimmäisellä viikolla. Sen seurauksena viitisenkymmentä asiakasta ja työntekijää on sairastunut.

Joka neljäs sairastunut on kuollut, yhteensä 12. Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kymsote on tiedottanut kuudesta kotiutusyksikössä kuolleesta. Heidän lisäkseen kuusi sairaalahoitoon vietyä koronavirustartunnan saanutta kotiutusyksikön asiakasta on kuollut.

Johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa kertoo, että uusia tartuntoja ei Lauttarannassa ole todettu viime päivinä. Jo sairastuneiden riski joutua sairaalahoitoon on yhä kuitenkin olemassa.

– Tilanne on helpottamassa mutta ei ohi. Korona on luonteeltaan aika hiipivä ja pitkänkin ajan kuluttua oireissa voi tapahtua pahenemista.

Ikänsä ja terveydentilansa puolesta kaikki kotiutusyksikön asiakkaat ovat riskiryhmää. He ovat pääasiassa yli 80-vuotiaita. Joukossa saattaa olla nuorempia esimerkiksi muistisairauksista kärsiviä.

Lauttarannan kotiutusyksikössä on tehty pitkiä työpäiviä, jotta hoitohenkilökuntaa on riittänyt. Sijaisia on hankittu Kymsoten muista yksiköistä ja vuokratyöntekijöiden välityksestä.

Kouvolan Sanomat kertoi viime viikolla, että Kymsote on rokottanut kaikki koronaviruspotilaita kohtaavat työntekijänsä. Mäntymaan mukaan lisätyötä on teettänyt yksityisten palveluntuottajien työntekijöiden rokotukset.

Kymsote esimerkiksi hankkii väliaikaista työvoimaa Sarastia Rekryn kautta. Osa keikkalaisista tekee työtä, joka kuuluu nykyisten rokotuskriteereiden sisälle.

Osalla yksityisistä tuottajista on oma työterveyshuolto, osalla ei. Mäntymaan mukaan Kymsote järjestää rokotukset siltä osin, jos ne eivät hoidu työterveyshuollossa.

– Aikamoinen palapeli yksityisten palveluntuottajien rokottaminen on.

Kymsotelta vietiin 2 000 suunnitellun rokotteen erä Pfizer-Biontechsin toimitusvaikeuksien vuoksi. 5 000 rokoteannoksen sijasta käytössä on vain 3 000 annosta.

Kymenlaaksossa piti kuluvalla viikolla piti aloittaa yrittäjinä vanhusten parissa työskentelevien ja yksityisten palveluasuntojen työntekijöiden rokotukset. Nämä rokotukset viivästyvät.

– Kymsoten suunnitelmasta vietiin aika merkittävä osa pois. Tälläkin viikolla henkilöstöä rokotetaan, mutta määrät ovat pienempiä kuin normaalisti, Mäntymaa sanoo.

Koronavirusrokote on kahden rokotuksen sarja. Jo ensimmäisen annoksen saaneet rokotetut saavat todennäköisesti kakkosannoksensa nykyisten joustettujen aikarajojen puitteissa.

Antoväliksi suositellaan 21–28 vuorokautta, mutta se voidaan THL:n mukaan venyttää jopa 42 vuorokauteen rokotustehon kärsimättä.

Mäntymaan mukaan riski on siinä, miten paljon ensimmäisiä rokotusannoksia voidaan suunnitella annettavaksi, jos rokotteiden saaminen on tiukassa.

Kymsotessa rokotetaan nyt tehostetun palveluasumisen asiakkaita, ikääntyneitä ja erityisryhmiä, riippumatta siitä, onko kyseessä Kymsoten vai yksityisen palveluntarjoajan yksikkö.

Sote-ammattilaisten rokotuksia niin Kymsoten omissa toiminnoissa kuin yksityisillä palveluntuottajilla tehdään lähiviikkoina suunniteltua vähemmän. Ikääntyneiden joukkorokotuksien aloittaminen odottaa tietoa tulevista rokotteista.

Kymenlaaksossa koronavirustartuntojen määrä ei ole osoittanut merkkejä epidemian laantumisesta. Kymenlaaksossa on tiistaina sairaalahoidossa seitsemän koronaviruspotilasta, joista tehohoidossa on kaksi.

Mäntymaan mukaan edelleen tartunnoissa tavallisin lähde on lähipiiri.

– Myös Vaalimaan suunnasta ja lentokentiltä tulee tasaisesti koronavirustapauksia Kymenlaaksoon.

Mäntymaa nostaa lisäksi esiin viime aikojen ongelmana koulu- ja päiväkotialtistukset. Esimerkiksi viime viikolla Kouvolassa määrättiin koulualtistumisiin liittyen karanteeniin noin 180 koululaista ja koulujen henkilökuntaan kuuluvaa.

Suomessa leviävä koronavirus ei ole juuri aiheuttanut kouluissa tai päiväkodeissa lasten ja nuorten jatkotartuntoja.

Isosta-Britanniasta on löytynyt virusmuunnos, niin kutsuttu brittivariantti, joka leviää ja tarttuu edeltäjänsä herkemmin. Sitä on todettu myös Suomessa.

Isobritannialaisen yliopiston Imperial College Londonin alustavien havaintojen mukaan brittivariantti leviää poikkeuksellisen tehokkaasti alle 20-vuotiaiden keskuudessa. Tarkempia tutkimuksia variantin tartuttavuustekijöistä odotellaan vielä niin Kymenlaaksossa kuin muualla maailmassa.

Kymenlaaksossa brittivarianttia on todettu joulukuussa, mutta ei sen jälkeen.

Kaikista Kymsoten koronavirusnäytteistä, Pihlajalinnan näytteenottopisteet mukaan lukien, otetaan kaksivaiheinen testaus varianttien varalta.

Ensimmäinen vaihe osoittaa, onko näytteessä riski brittivariantille. Jos on, siitä tehdään tarkempi tutkimus, joka vie enemmän aikaa.