Patruuna Elvingin perintö elää Valkealan erämaissa — ja valkealalaisten puutarhoissa

Jussi Lopperi

Valkealan Lions clubin presidentti Raimo Hovi Elvingin tornin huipulla. Lions clubit pitävät tornin avoinna yleisölle kesäviikonloppuisin.
Valkealan Lions clubin presidentti Raimo Hovi Elvingin tornin huipulla. Lions clubit pitävät tornin avoinna yleisölle kesäviikonloppuisin.

Jussi Lopperi

Raimo Hovi paljasti Elvingin tornin 110-vuotista ja Lions-järjestön 100-vuotista historiaa muistavan laatan Elvingin tornin seinällä torstaina.

Jussi Lopperi

Maisema tornin laelta on Pohjois-Kouvolaa kauneimmillaan.

Jussi Lopperi

Torni kohoaa kohti taivaita Kirjokiven kartanon ja Repoveden kansallispuiston kupeessa. 110-vuotias torni on avoinna yleisölle kesäviikonloppuisin.

Elvingin torni Valkealassa täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Toisetkin juhlat torniin liittyvät, sillä sitä ylläpitävä Lions-järjestö viettää 100-vuotisjuhliaan. Torni on ollut yleisölle avoinna vuodesta 1995, jolloin Lions-veljet rakensivat sinne uudet portaat. Vanhat oli aikanaan poltettu, koska ne olivat liian vaarallisessa kunnossa.

Ensimmäinen uusia portaita pitkin tornin huipulle kiivennyt oli Vekaranjärven Lions clubin Reijo Hynninen. Vuosi oli 1995 ja portaat melkein valmiit.

Edellinen kerta, kun huipulla kävi ihminen, oli ollut vuosikymmeniä aiemmin.

Luulisi, että hetki olisi ollut kunniakas. Hynniselle se oli kuitenkin kaikkea muuta.

Alumiinitikkaat ovat kiikkerät ja lattia liukas.

— Koskaan ei ole tuntunut niin epämukavalta kuin silloin kattotasanteelle noustessa. Ei millään meinannut uskaltaa kurkistaa reunan yli, Hynninen muistelee nyt.

Kohta helpotti. Pian Hynninen huomasikin jo ihailevansa Savonrataa pitkin ohi kulkevaa junaa, joka tornin huipulta näkyi hienosti.

Leijonaveljet olivat kunnostaneet tornia kesän aikana UPM:n ja muiden yhteistyökumppanien tuella. UPM omistaa nykyisin maat, joilla torni sijaitsee.

Kunnostamista riitti. Torni oli 22 vuotta sitten heikossa kunnossa.

Sisäpuoli oli mustunut ja ulkopuoli sammaleen peitossa. Portaat oli poltettu, koska ne olivat niin huonossa kunnossa, että ne olivat vaaralliset. Ympärillä oli sankkaa metsää ja lähin tie meni sadan metrin päässä.

Uusien portaiden rakentaminen ei ollut ihan yksinkertainen juttu. Tornin mittasuhteita ja kallistuksia oli vaikea mitata, joten Hynninen ja muut talkoolaiset ottivat avukseen luotilangan. Tornin alin ikkuna on 8 metrin korkeudella, ja sieltä lanka piti saada ensimmäisenä läpi.

Hynninen otti vanhat keinot käyttöön ja kaivoi esiin jousipyssyn. Miehen käsi oli siksi vakaa ja silmä tarkka, että Lions-piireissä hänet tunnetaan vieläkin lempinimellä Wilhelm.

Kun mitat saatiin otettua, alkoi rakentaminen. Koko urakkaan osallistui yhteensä satakunta jäsentä ja heidän läheistään.

Siitä lähtien torni on ollut taas avoinna yleisölle. Tänä kesänä torni on edellisvuosien tapaan avoinna kesälauantaisin ja -sunnuntaisin. Kävijöitä on vuosittain noin 2 000. Tornia pitävät auki vapaaehtoistyönä Valkealan ja Vekaranjärven Lions club -yhdistykset.

Torstaina leijonat paljastivat tornin kupeeseen kiinnitetyn muistolaatan, joka muistuttaa sekä vuonna 1907 rakennetun tornin 110-vuotisesta historiasta että Lions-järjestön omasta, tänä kesänä vietettävästä 100-vuotisjuhlasta.

Laattaa oli paljastamassa Lions club Valkealan presidentti Raimo Hovi. Hänen oma ensimuistonsa tornista on vuodelta 1962.

Hovi oli junassa matkalla isoäitinsä luokse huomatessaan tornin kohoavan metsän keskeltä korkeuksiin.

— Mietin, että mikä ihmeen tarina tuohon voi liittyä.

Sittemmin hän on perehtynyt niin tornin kuin sen rakentajan Rudolf Elvinginkin historiaan. Ja tarinoita riittää.

Elving oli aikansa suurliikemies. Hän muun muassa perusti Voikkaan paperitehtaan ja isännöi myöhemmin Kirjokiven kartanoa sen kukoistuksen aikana.

Kartanon maat kattoivat parhaimmillaan 4 600 hehtaarin alueen. Niiden valvomiseksi Elving rakennutti 20-metrisen tornin mäen päälle vajaan kilometrin päähän kartanosta. Se valmistui vuonna1907.

Kun vuorineuvoksesta aika jätti, torni jäi oman onnensa nojaan. Se oli käyttämättömänä monta kymmentä vuotta ennen kuin Lions clubit rakensivat sinne uudet portaat UPM:n, joka nykyisin omistaa maat, ja muiden yhteistyökumppanien tuella.

Elvingistä riittää tarinoita. Hän kuulemma muun muassa kyllästyi siihen, että ketut syövät jänikset, ja tuotti niitä junalla lisää.

— Ilmeisesti vahingossa tuotiinkin rusakkoja, jotka lähtivät leviämään. Puutarhoissamme käyvät rusakot saattavatkin olla Rudolfin tuomia, kertoo Hovi.

Vuorineuvoksen perintö siis elää — yllättävissäkin yhteyksissä.

Lions-järjestö

Kansainvälinen Lions-järjestö on vapaaehtoisjärjestö, joka tekee muun muassa nuoriso- vanhus- ja ympäristötyötä ja muuta hyväntekeväisyystyötä.

Jäseniä on koko maailmassa noin 1,4 miljoonaa ja Suomessa 24 000.

Kouvolan seudulla toimii 17 klubia.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.