Kouvolan pääkirjasto on tiensä päässä — Kirjastotoimenjohtaja haluaa aloittaa keskustelun uudesta kirjastorakennuksesta

Jussi Lopperi

Kouvolan pääkirjasto valmistui vuonna 1971.
Kouvolan pääkirjasto valmistui vuonna 1971.

Kouvolan pääkirjasto tarvitsee peruskorjausta. Onko kuitenkin järkevämpää alkaa keskustella kokonaan uudesta kirjastotalosta?

— Toivon, että asia selvitetään perin pohjin, sanoo uudisrakennuksen puolesta puhuva Kouvolan kirjastotoimenjohtaja Selja Kunttu.

Myös Kouvolan kaupungin aikuisväestön palvelut nostaa uuden kirjastotalon esille peruskorjauksen vaihtoehtona. Johtaja Vesa Toikka korostaa, että asiasta on vasta keskusteltu.

— Peruskorjausta on esitetty taloussuunnitelmaan siten, että se voisi alkaa vuonna 2019.

Peruskorjaukseen varattu summa on alustavasti viisi miljoonaa euroa. Kustannusarvio tarkentuu, ja myös aikataulu saattaa vielä muuttua.

Tilat pitäisi ajatella kokonaan uudestaan

Kuntun tärkein perustelu uudisrakennukselle on se, että nykyinen pääkirjasto ei ole pysynyt mukana kehityksessä. Kun 1970-luvun alussa kirjastotoiminnassa korostuivat aineiston säilyttäminen, lainaaminen ja palauttaminen, nykyään on tarjottava tiloja myös esimerkiksi oppimiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan.

Kunttu sanoo kirjastotoiminnan luonteen muuttuneen niin paljon, että tilat pitäisi ajatella ennakkoluulottomasti kokonaan uudestaan.

— Miksei rakennuksessa voisi olla laajasti kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita ja luovan alan yritystoimintaa? Uusi pääkirjasto lisäisi merkittävästi Kouvolan keskustan elinvoimaa.

Liikaa varastotilaa, liian vähän tapahtumatilaa

Ajatusta uudesta pääkirjastosta tai nykyisen yhteyteen nousevasta lisärakennuksesta piti esillä jo Kuntun edeltäjä Merja Sali vuonna 2012.

Hän sanoi tuolloin Kouvolan Sanomien haastattelussa, että nykyisen rakennuksen mahdollisuudet uudistua on käytetty. Toimitilajohtaja Timo Oksanen vastasi, että suunnittelun aloittamiseen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen.

Viisi vuotta on kulunut, ja Selja Kuntun mukaan tilanne on nyt tämä: Talotekniikka hajoaa. Viemäreitä joudutaan yhtä mittaa huoltamaan. Hissi ei toimi kunnolla. Varastotilaa on aivan liikaa.

— Nykyisin Kuopiossa toimii varastokirjasto, josta voi tilata materiaalia.

Kokoontumis- ja tapahtumatilaa taas on aivan liian vähän. Kulttuuritapahtumat kasvattavat kirjastossa suosiotaan.

— Toisaalta kirjastossa on tarvetta myös hiljaiselle tilalle. Sen rajaaminen on nykyisellään vaikeaa.

Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas

Timo Oksanen ymmärtää haaveen uudisrakennuksesta. Pääkirjasto ei hänenkään mielestään ole toiminnallisesti paras mahdollinen. Oksanen luonnehtii rakennuksen nykykuntoa kuitenkin tyydyttäväksi.

— Kaikki vuotoasiat on korjattu vuosien saatossa. Vesikatto uusittiin vuonna 2010, kattoikkunat vuonna 2011. Lisäksi on tehty pieniä kalustomuutoksia, kuten uudet lainaus- ja palautustiskit.

Oksasen mielestä mikään kohta ei vaadi pikaista korjausta, mutta talotekniikka on tulossa lähivuosina käyttöikänsä päähän.

Hän lisää, että päätyy kaupunki sitten peruskorjaukseen tai uudisrakennukseen, nykyinen rakennus on joka tapauksessa säilytettävä.

Juhani Kivikosken suunnittelema, vuonna 1971 valmistunut pääkirjasto on määritelty kaavassa kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti sekä kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi.

Vesa Toikka toteaa kaupungin investoineen viime vuosina merkittävästi kouluihin. Hän toivoo, että seuraavaksi ovat vuorossa pääkirjasto ja uimahallit.

Toikan mukaan kirjaston vaatimat korjaukset ja muutokset on selvitettävä perusteellisesti. Jos saneerattava kohde on erityisen huonokuntoinen, korjaaminen voi tulla uudisrakennusta kalliimmaksi.

Nykyajan tarpeita vastaavia kirjastoja on noussut viime vuosina esimerkiksi Savonlinnaan ja Seinäjoelle, jälkimmäisessä vanhan kirjaston yhteyteen. Helsingin keskustakirjasto avautuu ensi vuonna.

— Jos Helsingin uuden pääkirjaston rakennuskustannukset ovat 100 miljoonaa euroa, Kouvolassa uusi kirjasto maksaisi ehkä kymmenesosan siitä.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.