Tältä näyttää Poksiin pikavauhtia rakennettu infektiopäivystys – "Päivystyksiin ei ole nyt asiaa muilla kuin vakavasti sairastuneilla"

Pohjois-Kymen sairaalan infektiopäivystykseen kuljetaan kontin kautta. Ulkona sijaitsevassa kontissa tehdään ensimmäiset tutkimukset, ja hoitaja arvioi, eteneekö potilas sisälle päivystykseen.

Jussi Lopperi

Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen osastonylilääkäri Lauri Lemming kertoo, että päivystykseen on lisätty henkilökuntaa koronaepidemian vuoksi. Taustalla on akuuttilääketieteen erikoislääkäri Juho Liukkonen.
Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen osastonylilääkäri Lauri Lemming kertoo, että päivystykseen on lisätty henkilökuntaa koronaepidemian vuoksi. Taustalla on akuuttilääketieteen erikoislääkäri Juho Liukkonen.

Pohjois-Kymen sairaalan sisätautipoliklinikalle on tällä viikolla rakennettu pikavauhtia infektiopäivystys. Toiminnan piti alkaa perjantaiaamuna kello 8, mutta pikalaboratoriokokeita analysoivat koneet ja pihalle tuleva vastaanottokontti puuttuivat.

– Ihmiset ovat valmiina, mutta koneet eivät, Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen osastonylilääkäri Lauri Lemming kuvasi tilannetta perjantaiaamuna hieman ennen kahdeksaa.

Käytännössä kouvolalaiset infektiopotilaat ohjattiin koko perjantain Poksin tavalliseen päivystykseen. Lemmingin mukaan infektiopäivystys on käytössä lauantaiaamuna ja potilaat kulkevat kahteen eri päivystykseen omista sisäänkäynneistä.

– Tässä pitää improvisoida paljon. Kukaan ei osaa vielä varmasti sanoa, miten käytäntö sujuu ennen kuin ensimmäinen potilas tulee ovesta sisään.

Päivystys varautuu muuttamaan toimintaa tilanteen mukaan.

Lääkehuone pystyyn yhdessä illassa

Yksi improvisoimaan joutuneista on HUS-Apteekin farmaseutti Terhi Vanhalakka.

– Kuulin torstaina kello 15:n jälkeen, että minun pitää rakentaa perjantaiaamuksi tänne puhdas tila lääkehuoneeksi. Työpäivästä tulikin 13-tuntinen.

Jussi Lopperi

Farmaseutti Terhi Vanhalakka perusti Pohjois-Kymen sairaalaan lääkehuoneen.
Farmaseutti Terhi Vanhalakka perusti Pohjois-Kymen sairaalaan lääkehuoneen.

Työ jatkui varhain perjantaiaamuna. Vanhalakan huoneeseen haalimat hyllyt olivat määräaikaan mennessä täynnä lääkkeitä, lääkkeidenantovälineitä ja infuusioita eli suonensisäisiä nesteitä. Valolta suojattavat ja jääkaapissa säilytettävät lääkkeet olivat oikeissa paikoissa.

Potilaat sisään kontin kautta

Henkilökunnan odottama kontti saapui perjantaina ennen puolta päivää sisätautipoliklinikan päätyyn, Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan puoleiselle pihalle. Kontti on infektiopäivystykseen saapuvien potilaiden ensimmäinen etappi.

– Ensimmäisenä potilaan ottaa vastaan kokenut triage-hoitaja, joka kuuntelee potilaan vaivat ja arvioi, otetaanko hänet sisään päivystykseen, Lemming sanoo.

Potilaita lajittelevan triage-hoitajan apuna voi myös olla lääkäri. Tarvittaessa kontissa voidaan mitata esimerkiksi potilaan peruselintoiminnot ja tehdä pikakokeita.

– Päivystyksen ovista pääsevät sisään ainoastaan riskiryhmään kuuluvat, joilla on selkeitä oireita. He tarvitsevat hengityskonehoitoa, lisähappea tai tutkimuksia, kuten keuhkojen tietokonetomografiaa tai röntgenkuvausta. Hyväkuntoiset lähetetään ovelta kotiin sairastamaan.

Jussi Lopperi

Pohjois-Kymen sairaalan infektiopäivystyksen ovelle tuli perjantaina vastaanottokontti. Kontti on infektiopäivystykseen omalla kyydillä tulevien ensimmäinen etappi.
Pohjois-Kymen sairaalan infektiopäivystyksen ovelle tuli perjantaina vastaanottokontti. Kontti on infektiopäivystykseen omalla kyydillä tulevien ensimmäinen etappi.

Ambulanssilla kuljetettavat potilaat eivät kierrä kontin kautta, vaan ambulanssit ajavat suoraan infektiopäivystyksen ovelle.

Päivystyksessä on siirrettävä röntgenlaite

Päivystyksen ovista pääsevät sisään ainoastaan riskiryhmään kuuluvat, joilla on selkeitä oireita. — Lauri Lemming

Kuvantamistutkimuksia varten päivystykseen on varattu sisätautipoliklinikan lisäksi kuvantamisosaston tiloja. Keuhkojen tavalliset röntgenkuvat voidaan ottaa potilashuoneisiin siirrettävällä röntgenlaitteella.

Päivystyksessä on myös hengitystä tukevia laitteita, niin sanottuja non-invasiivisia ventilaattoreita, joilla voidaan auttaa hengitysvajauspotilaita. Potilaan kasvoille asetetaan tiivis maski, jonka läpi annetaan ylipaineella happiseosta.

– Voimme aloittaa hengitystä tukevan hoidon jo Pohjois-Kymen sairaalassa ennen kuin potilas mahdollisesti siirretään Kymenlaakson keskussairaalaan. Kone ei lähde meiltä ambulanssiin mukaan, vaan ambulansseissa on omat laitteet, Lemming kertoo.

Kymsote on keskittänyt kymenlaaksolaisten teho- ja valvontahoidon keskussairaalaan Kotkaan.

Koronaviruksen hoidossa hengitystä tukevia ylipainemaskeja suositellaan käytettäväksi vain poikkeustapauksissa, jotta virus ei leviä huoneilmaan.

– Muihin hengitysvajauksen hoitoihin se on hyvä, Kymsoten päivystyksen ylilääkäri Kimmo Salmio sanoo.

Jussi Lopperi

Röntgenhoitajat Mirva Haahkola (oikealla), Hanna Jokivaara, ja Leena Viitala-Sjöblom testasivat perjantaina siirrettävän röntgenlaitteen kulkua Poksin infektiopäivystyksessä.
Röntgenhoitajat Mirva Haahkola (oikealla), Hanna Jokivaara, ja Leena Viitala-Sjöblom testasivat perjantaina siirrettävän röntgenlaitteen kulkua Poksin infektiopäivystyksessä.

Huoneet jaoteltu eri riskin potilaille

Infektiopäivystyksen huoneet on jaoteltu eri potilaille. Ulko-oven sisäpuolella kaksi ensimmäistä huonetta on varattu korkean riskin koronaepäilypotilaille. Ovet on merkattu punaisella tarralla. Niihin mahtuu yhteensä viisi sairastunutta.

Seuraavat kaksi huonetta on merkattu keltaisella: niihin viedään potilaat, joilla vasta alustavasti epäillään koronavirusta. Molempiin huoneisiin mahtuu kaksi vuodepotilasta.

Lemming kertoo, että viimeinen vihreän tarran huone on tarkoitettu minimaalisen riskin potilaille.

– Meille voi tulla potilas aivoverenkiertohäiriön vuoksi, mutta hänellä on samaan aikaan myös infektio. Hänet on pakko hoitaa tässä päivystyksessä siltä varalta, jos siihen on infektion vuoksi oikeasti tarvetta.

Akuuttilääkäreitä löytynyt töihin

Poksin infektiopäivystyksessä lääkärit ja hoitajat työskentelevät vuorokauden ympäri kahdessa vuorossa. Lemming kertoo, että epidemiaan on varauduttu lisäämällä henkilökuntaa. Tarvittaessa yhden hoitoryhmän voi korvata toinen.

– Tässä tulee nyt yhdelle jos toiselle infektiolääkärille puheluita, että olet ollut kontaktissa koronapotilaan kanssa. Mene kahdeksi viikoksi kotiin, Poksin päivystyksen vastaava lääkäri Johannes Kärkkäinen Kymenlaakson Laatupäivystys oy:stä kertoo.

Yhtiö vastaa yhdessä Kymsoten työntekijöiden kanssa Pohjois-Kymen sairaalan päivystysten toiminnasta. Kärkkäisen mukaan Kymenlaakson Laatupäivystyksellä on sairaalassa kolme akuuttilääketieteen erikoislääkäriä ja neljä yleislääketieteen erikoislääkäriä.

Jussi Lopperi

Työyhteisö kerääntyi kuuntelemaan, kun Poksin päivystyksestä vastaava lääkäri Johannes Kärkkäinen (toinen vasemmalta) Kymenlaakson Laatupäivystys -yhtiöstä selosti perjantaina infektiopäivystyksen työnkulkua.
Työyhteisö kerääntyi kuuntelemaan, kun Poksin päivystyksestä vastaava lääkäri Johannes Kärkkäinen (toinen vasemmalta) Kymenlaakson Laatupäivystys -yhtiöstä selosti perjantaina infektiopäivystyksen työnkulkua.

– 70 prosenttia vuorossa olevista lääkäreistä on meidän työvoimaamme. Toimitamme Poksiin 435 lääkärityötuntia viikossa. Nyt yksi tärkeimmistä asioista onkin suojata henkilökuntaa tartunnoilta. Hygieniaohjeista pitää huolehtia, Kärkkäinen sanoo.

Yhdelle jos toiselle infektiolääkärille tulee nyt puheluita, että olet ollut kontaktissa koronapotilaan kanssa. Mene kahdeksi viikoksi kotiin. — Johannes Kärkkäinen

Potilaita vastaanottava ja hoitava henkilöstö pukeutuu kertakäyttöiseen suojaesiliinaan tai -takkiin, käsineisiin ja kirurgiseen suu-nenäsuojaimeen sekä silmiä suojaavaan visiiriin.

Normaalipäivystyksessä potilaat vähentyneet

Ylilääkäri Kimmo Salmio sanoo, että sairaaloiden päivystyksiin ei ole nyt asiaa muilla kuin vakavasti sairastuneilla.

– Tänne tullaan, jos tilanne on sellainen, ettei sairastunut enää pärjää kotona. Ennen tuloa potilaan pitäisi soittaa päiväaikaan terveysasemalle tai päivystyspuhelimeen 116 117, Salmio ohjeistaa.

Lemmingin mukaan vaikuttaa siltä, että kouvolalaiset ovat jokseenkin uskoneet ohjetta. Tästä kertoo se, että Poksin normaalin päivystyksen asiakasmäärät ovat viime aikoina vähentyneet aiemmasta. Siellä hoidetaan yhä esimerkiksi kaatuneita, joilta on murtunut käsi tai jalka.

Jussi Lopperi

Poksin infektiopäivystyksen triage-hoitajat Anni Leppä (oikealla), Hanna Hyyrynen ja Katja Pietarinen valmistautuivat perjantaina potilaiden tuloon. Hyyrynen on yksikön lähiesimies.
Poksin infektiopäivystyksen triage-hoitajat Anni Leppä (oikealla), Hanna Hyyrynen ja Katja Pietarinen valmistautuivat perjantaina potilaiden tuloon. Hyyrynen on yksikön lähiesimies.

Perinteiseen päivystykseenkään ei enää pääse vain kävelemällä sisään. Lemming kertoo, että päivystyksen ovi on lukossa, ja sairaanhoitaja päättää, kuka pääsee sisään.

Salmio painottaa, että päivystykseen ei oteta yhtään potilasta sisään pelkästään sairauslomatodistuksen hakua varten.

– Toivon suuresti, että kymenlaaksolaiset työnantajat antaisivat nyt sairaille mahdollisuuden sairastaa kotona.

Päivittäin toistakymmentä koronatestiä

Kymsoten infektiotautien ylilääkäri Risto Pietikäinen kertoo, että Kymenlaaksossa on nyt päivittäin otettu toistakymmentä koronavirustestiä.

– Edelleen uskon siihen, että meillä ei ole yleisesti koronavirusta liikenteessä. Tilanne on siinä suhteessa parempi kuin esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Nämä ovat tyypillisiä oireita

Lemming kertoo, että tyypillisimpiä koronaviruksen oireita ovat kuume ja yskä. Pienemmällä osalla voi olla kurkkukipua, nuhaa, päänsärkyä, lihaskipuja tai hengenahdistusta. Kimmo Salmion mukaan noin kymmenellä prosentilla koronatartunnan saaneista oireet ovat epätyypillisiä eli muunlaisia kuin äsken luetellut.

Hengitystietulehdusta sairastavien lisäksi infektiopäivystykseen ohjataan ripuloivat ja oksentelevat potilaat.

Riskiryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat, koska he ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Heillä riskiä voi lisätä sairaus, joka huonontaa keuhkojen ja sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

Lemmingin mukaan riskiryhmässä ovat esimerkiksi astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavat ja ne, joilla on vaikea sydänsairaus tai raju verenpainetauti, joka ei pysy kurissa lääkityksellä.

Lisäksi elinvaurioita aiheuttanut diabetes, vastustuskykyä heikentävä tauti tai voimakkaasti vastustuskykyä heikentävä lääkitys lisäävät riskiä saada koronavirus.

Uusimmat uutiset