Kymenlaakso voi saada ensi vuonna valtiolta lisärahaa terveyskeskusjonojen purkamiseen — Ongelma on, ettei lääkäreitä saa rahallakaan, sanoo Kymsoten Jorma Haapanen

Suomen hallitus jakaa ensi vuonna 70 miljoonaa euroa laajojen sote-keskusten kehittämiseen ja lääkäreiden palkkaamiseen perusterveydenhuoltoon. Kymsoten terveysasemilla 85:stä lääkärin virasta 60—70 prosentissa on virkalääkäri töissä.

Katja Juurikko

Suomen hallituksen tavoitteena on, että suomalaiset pääsevät nykyistä nopeammin hoitoon perusterveydenhuollossa. Arkistokuva on Katajaharjun terveysasemalta lokakuulta 2018.
Suomen hallituksen tavoitteena on, että suomalaiset pääsevät nykyistä nopeammin hoitoon perusterveydenhuollossa. Arkistokuva on Katajaharjun terveysasemalta lokakuulta 2018.

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote voi hakea ensi vuodeksi valtionavustusta perusterveydenhuollon parantamiseen. Maakuntaan tarvittaisiin lisää terveyskeskuslääkäreitä, jotta hoitoon pääsy nopeutuisi.

Suomen hallitus lupaa uudessa sote-ohjelmassaan ensi vuodeksi koko maahan yhteensä noin 70 miljoonan euron valtionavustusta. Se jaetaan maakuntakohtaisesti väestömäärän ja kiinteän osuuden perusteella.

Jos lääkäripula olisi rahalla paikattavissa, asia hoituisi. — Jorma Haapanen

Kymenlaakson suhteellinen osuus 70 miljoonan euron valtionavustuksesta on 3,76 prosenttia eli noin 2,6 miljoonaa euroa, sosiaali- ja terveysministeriö STM laskee.

— Jos tuollainen satsaus tulee, siitä on iso apu Kymsoten perusterveydenhuoltoon, Kymsoten hallintoylilääkäri Kari Kristeri sanoo.

Hallituksen tavoite: Hoitoon viikon kuluessa

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi tiistaina, että valtionosuus on tarkoitettu sellaisten sosiaali- ja terveyskeskusten perustamiseen, missä on tarjolla useita palveluita. Esimerkiksi Ratamokeskuksesta on suunniteltu tällainen sote-keskus.

Hallitus haluaa, että ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla.

Sote-keskusten kehittämisen lisäksi valtionavustuksen tarkoitus on nopeuttaa hoitoon pääsyä. Hallitus on ohjelmassaan linjannut seitsemän päivän hoitotakuun: kiireettömään hoitoon pitäisi päästä viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Tämä vaatisi arviolta tuhannen uuden lääkärin palkkaamista sote-keskuksiin.

Kymenlaakossa terveyskeskuslääkärien virkoja tyhjinä

Kari Kristeri kertoo, että Kymenlaakson terveysasemilla on tällä hetkellä 85 lääkärin virkaa, joista osa on kokonaan tyhjänä.

— Viroista 60—70 prosentissa on virkalääkäri tekemässä töitä. Alle 20 prosentissa viroista ei ole lainkaan tekijää. Loput 10—20 prosenttia hoidetaan vuokralääkäreillä.

Kristeri arvioi, että hallituksen tavoittelema tuhannen lääkärin lisäys perusterveydenhuoltoon ei tapahdu hetkessä.

— Joko lääkäreitä täytyy valmistua lisää tai palkattavat yleislääkärit ovat jostain muualta pois.

Kymsoten terveyden ja ikääntymisen palvelujen johtajan Jorma Haapasen mukaan Kymsote on ilman muuta kiinnostunut rahoitushausta. Hän pitää ongelmallisena sitä, ettei kriittisiin ammattiryhmiin tunnu löytyvän tekijöitä rahallakaan.

— Emme ole ongelman kanssa yksin, vaan tämä koskee koko Suomea. Jos lääkäripula olisi rahalla paikattavissa, asia hoituisi. Huutava pula on myös sosiaalityöntekijöistä, joita koulutetaan liian vähän.

Ministeriö haluaa sote-keskuksiin laajat palvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -nimisen ohjelman rahoitushaku voi alkaa joulukuussa, jos valtioneuvoston asetus on hyväksytty. Ohjelman käytännön toimeenpanosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Sosiaali- ja terveysministeriön visiossa sote-keskus vastaa tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi suun terveydenhoidosta, kotihoidosta, mielenterveys- ja päihdepalveluista, avokuntoutuksesta, neuvolapalveluista ja ehkäisevistä palveluista.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset