Miten maakuntien toiminta pitäisi rahoittaa? — Kouvolalaiset valtuutetut vastaavat

Katja Juurikko

Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsenistä SDP:n Harri Helmisen (vasemmalla) mielestä maakunta voisi saada rahoituksen osin valtiolta ja osin oman verotusoikeuden kautta. Keskustan Markku Pakkanen (oikealla) kannattaa maakuntaveroa. Arkistokuva marraskuulta 2016.
Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsenistä SDP:n Harri Helmisen (vasemmalla) mielestä maakunta voisi saada rahoituksen osin valtiolta ja osin oman verotusoikeuden kautta. Keskustan Markku Pakkanen (oikealla) kannattaa maakuntaveroa. Arkistokuva marraskuulta 2016.

Kouvolan Sanomat kysyi Kouvolan kaupunginvaltuuston yhdeksän valtuustoryhmän edustajien kantaa siihen, mikä olisi paras keino rahoittaa maakuntien toimintaa. Vaihtoehtoja oli kolme: maakuntavero, rahoitus valtion tulo- ja menoarviosta sekä sekamalli, jossa rahoitus tulisi osin maakuntaverosta ja osin valtion budjetista.

Suomen hallitus asetti heinäkuussa tavoitteeksi, että eduskunta hyväksyy maakunta- ja soteuudistuksiin liittyvät lait ensi kesän kynnyksellä ja uudistukset tulisivat voimaan vuoden 2020 alussa. Hallituksen alkuperäinen tähtäin oli vuoden 2019 alussa.

Valtuutetuista neljä kannattaa maakuntaveroa, kolme sekamallia ja yksi valtion budjettirahoitusta. Kristillisdemokraateista Sakari Smeds ja Vesa Vainio eivät ole päättäneet lopullista kantaansa, koska moni asia uudistuksessa on vielä auki.

Maakuntien rahoitusmallin päättää eduskunta.

Jouko Leppänen: Maakuntavero käyttöön alusta alkaen

Maakuntien rahoitusmallin päättää eduskunta.

Maakuntien rahoitusmallin päättää eduskunta.

Kouvolan kaupunginvaltuuston ja Kymenlaakson maakuntavaltuuston puheenjohtaja Jouko Leppänen (kok.) haluaa päättäjien vastaavan menojen lisäksi Kymenlaakson maakunnan tuloista.

— Olen maakunnan verotusoikeuden kannalla. Maakuntavero pitäisi mieluusti ottaa käyttöön alusta lähtien. Todennäköistä kuitenkin on, että tämä ei toteudu.

Leppäsen mielestä verotusoikeus toteuttaa idean maakunnallisesta itsehallinnosta.

— Jos toimimme korvamerkityillä valtion rahoilla, me päättäjät olemme vain sätkynukkeporukka. Poliittisen päättämisen kulmakivi on mahdollisuus verottaa ja sitä kautta säädellä tuloja ja menoja.

Harri Helminen: Maakuntien olosuhteita pitää tasata

— Jos uudistus tunaroidaan, pelkona on veroasteen nousu. Tiukoilla päätöksillä, johdonmukaisesti ja säädellen tehtynä kokonaisveroasteen ei pitäisi nousta. Monesti päätöksenteko Suomessa tahtoo olla sellaista, että luvataan viittä kaunista mutta tuleekin kuusi rumaa.

— Jos uudistus tunaroidaan, pelkona on veroasteen nousu. Tiukoilla päätöksillä, johdonmukaisesti ja säädellen tehtynä kokonaisveroasteen ei pitäisi nousta. Monesti päätöksenteko Suomessa tahtoo olla sellaista, että luvataan viittä kaunista mutta tuleekin kuusi rumaa.Kouvolan kaupunginhallituksen ja Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) on sekamallin kannalla.

— Maakunnalliseen itsehallintoon kuuluu oikeus kerätä veroja. Toisaalta maakunnat ovat erilaisia ja olosuhteita pitää tasata. Ehkä kaikkein helpointa olisi kunnallinen malli: maakunta saisi valtionosuuksia ja mahdollisuuden hankkia tuloja veroja keräämällä. Tästä meillä Suomessa on kokemusta ja osaamista.

— Maakuntiin pitää antaa aidosti päätösvaltaa. Verotusoikeus on oleellinen osa sitä.

Markku Pakkanen: Päätöksenteko ja talousvastuu samoissa käsissä

Keskustan kansanedustajan, maakuntavaltuutetun ja Kouvolan kaupunginvaltuutetun Markku Pakkasen mielestä vuonna 2020 toimintansa aloittaville maakunnille pitää saada verotusoikeus.

— Ilman muuta päätöksenteko ja talousvastuu pitää olla samoissa käsissä. On toki aika haasteellista yrittää yhdistää verotusoikeutta maakuntauudistuksen aikatauluun. Alussa rahoitus voisi tulla valtiolta.

— Hallituksen esityskin on tähdännyt maakuntaveroon, vaikka ylimenokausi mentäisiin budjettirahoituksella. Nyt kun uudistusta siirrettiin vuodella, se tuo valmisteluun lisää mahdollisuuksia.

Kaisa Spies: Verotusoikeus on osa itsehallintoa

Vihreiden kaupunginhallituksen ja Kymenlaakson maakuntahallituksen jäsen Kaisa Spies kannattaa maakunnan verotusoikeutta.

— Minusta se on luonteva ja järkevä tapa järjestää maakunnan rahoitus. Se tuo itsenäisyyttä, sillä verotusoikeus on yksi osa itsehallintoa.

— Koska maakuntien tilanne on keskenään erilainen, minusta on järkevää, että maakuntapäättäjät päättävät verosta. He tietävät oman maakuntansa tilanteen tarkimmin. Voisin kuvitella, että tämä kannustaa toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja etsimään säästöjä.

Sakari Smeds: Maakuntavero ei saa nostaa veroastetta

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän uusi puheejohtaja Sakari Smeds vierastaa maakuntaveroa. Hän pitää kantansa auki, kunnes eduskunta lopulta päättää maakuntauudistuksesta.

— Pelkona on, että maakuntaverosta tulisi uusi veromuoto, joka ajan kanssa nostaa kokonaisveroastetta. Verojen nosto ei Suomen ongelmia ratkaise.

— Maakunnan rahoitus tarvitsee vakautta ja pitkäjänteisyyttä. Jos maakuntatasosta tulee pysyvä osa Suomen hallintojärjestelmää, maakuntaverossa on hyviäkin puolia. Alkuvaiheessa maistuu vähän siltä, että ongelmat lakaistaan veron taakse ja vero nousee.

Jari Käki: Puolet veroa, puolet valtion budjetista

Kymenlaakson maakuntahallitukseen Jari Lindströmin (uv.) tilalle nouseva kaupunginvaltuutettu Jari Käki (ps.) on maakunnan sekarahoituksen kannalla.

— Näkisin, että osa rahoituksesta olisi maakuntaveroa. Sen lisäksi valtion tulo- ja menoarviosta suunnattaisiin rahaa maakuntiin. Jako voisi olla vaikkapa 50—50. Kun ajattelee Suomen nykyistä verotusta, verottajia tuntuu olevan vähän joka puolella, muodossa tai toisessa.

— Kaikkiaan koko maakuntauudistus on vielä mahdottoman pahasti kesken. Aika tulee näyttämään, miten sen käy.

Marja-Terttu Nuorivuori: Valtion rahoitus olisi tasapuolista

Kouvolan sitoutumattomien valtuutettu Marja-Terttu Nuorivuori on sitä mieltä, että valtio voisi rahoittaa maakuntia tulo- ja menoarviostaan.

— Minusta olisi selkeintä, että maakuntien rahoitus tulisi yhdestä suunnasta eli valtiolta, eikä monesta lähteestä. Suoralinjainen, ylhäältä johdettu rahoitus olisi tasapuolinen kaikille.

Nuorivuori pitää tärkeänä sitä, että rahoitus jaetaan tasapuolisesti ja oikein paitsi maakuntien välillä, myös yhden maakunnan sisällä.

Jorma Liukkonen: Verotusoikeus vahvistaisi päätösvaltaa

Kouvolan kaupunginvaltuutettu ja Kymenlaakson maakuntavaltuuston jäsen Jorma Liukkonen (vas.) kannattaa maakuntaveroa.

— Maakuntavero tuo maakuntiin itsenäistä päätösvaltaa. Muuten olisimme valtion ohjauksessa koko ajan. Oma verotusoikeus vahvistaisi maakunnan taloudellista päätösvaltaa.

Liukkonen pitää pelkästään hyvänä sitä, että maan hallitus päätti lykätä maakuntavaaleja tammikuusta 2018 saman vuoden lokakuulle.

— Edellisistä vaaleista on vasta lyhyt aika. Tammikuun vaaleihin olisi tullut melkoinen kiire.

Jouni Suninen: Sekamuoto olisi paras ratkaisu

Suur-Kouvolan sitoutumattomien kaupunginvaltuutetun Jouni Sunisen mielestä maakuntien pitäisi saada rahoituksensa sekä valtion budjetista että maakuntaverosta.

— Ilman muuta sekamuoto olisi paras. Jo pelkästään sen takia, että uutta järjestelmää olisi syytä lähteä toteuttamaan varovasti. Aika loogiselta tuntuu se, että verotusoikeus voisi edesauttaa maakuntien itsenäistä asemaa.

Johanna Värjä

Johanna Värjä

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet