Villisika on haavoitettuna karhuakin vaarallisempi — Villisikakanta kasvaa Suomessa, ja Ruotsissa niitä on jo puoli miljoonaa

Metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi siteeraa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän ohjetta: villisika on ammuttava heti tavattaessa.

Katja Juurikko

Suomen Metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi ei usko sikaruton leviävän Suomeen.
Suomen Metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi ei usko sikaruton leviävän Suomeen.

Suomessa villisikatilanne on hallinnassa. Kannan koko on pyörii kolmen tuhannen tuntumassa. Ruotsissa tilanne on sen sijaan kaoottinen, sillä eteläisissä osissa on peräti puoli miljoonaa villisikaa.

Suomen metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi on Suomen johtavia villisikametsästyksen asiantuntijoita. Hän muistuttaa tämänkertaisessa Saappaat jalassa -podcastissä, että haavoittunut villisika on erittäin vaarallinen vastus. Alhaalta ylös suuntautuvat torahampaat tekevät hirvittävää jälkeä.

— Jos joku ajaa villisian kanssa kolarin, pitää pysyä autossa ja soittaa numeroon 112. Villisika on haavoittuneena karhuakin vaarallisempi. Se tulee heti päälle.

Pentinniemi muistuttaa, että villisika ei ole mikään pieni otus. Suurin Suomessa kaadettu villisikakarju on painanut 260 kiloa.

”Ammuttava tavattaessa”

Suomen villisikakannasta 80 prosenttia liikkuu Kaakkois-Suomessa. Näistä osa liikkuu sujuvasti yli itärajan edestakaisin.

Kaakkois-Suomesta löytyy useita villisikojen ruokintapaikkoja, joihin metsästäjät pääsevät ottamalla yhteyttä Metsästäjäliiton Kymen piiriin. Pentinniemi korostaa, että toiminta on hyvin ohjattua. Jos villisikajoukosta kaataa väärän yksilön, koko lauma voi hajaantua ja levittäytyä muualle Suomeen. Sen jälkeen kannan kurissa pitäminen on vaikeaa.

Pentinniemi kertoo Matti Tieahon juontamassa podcastissä seikkaperäisesti, miten villisikoja Suomessa nykyisin kaadetaan. Hän muistuttaa, että villisikaa voi jahtipäällikön ohjeistuksen salliessa ampua myös muun metsästyksen yhteydessä.

— Ministeri Jari Lepän ohje on: ammuttava heti tavattaessa. Se on vähän villin lännen meininkiä, mutta esimerkiksi hirvijahdin osalta on yleisohje, että villisiat ammutaan.

Pentinniemi korostaa, että hirvenmetsästyksessä jahtipäällikkö ohjeistaa, miten villisikaa kohdellaan hirvenmetsästyksen yhteydessä.

Matti Tieaho

Matti Tieaho (vasemmalla) juttelee Erkki Pentiniemen kanssa Saappaat jalassa -podcastissä suomalaisesta villisikakulttuurista. Suurin osa suomalaisista villisioista löytyy itärajan tuntumasta.
Matti Tieaho (vasemmalla) juttelee Erkki Pentiniemen kanssa Saappaat jalassa -podcastissä suomalaisesta villisikakulttuurista. Suurin osa suomalaisista villisioista löytyy itärajan tuntumasta.

Koira ei saa koskettaa raakaa villisian lihaa

Afrikasta 1970-luvulla levinnyttä sikaruttoa ei ole vielä Suomesta tavattu, kuten Venäjällä ja Baltian maissa, joissa villisikakantaa ajetaan rajusti alas.

— Olen ainoa, joka uskoo, että sitä ei Suomeen tule. Kaikki muut ovat toista mieltä, Pentinniemi sanoo.

Syyskuussa Tohmajärvellä ammutusta villisiasta löytyi Aujeszkyn taudin vasta-ainetta. Taudin aiheuttaa herpesviruksiin kuuluva pseudorabiesvirus, joka voi sairastuttaa myös muita eläinlajeja kuten nautoja, lampaita, kissoja ja koiria.

— Se on hyvin harvinainen ja kulkee sioissakin piilevänä. Jos tauti pääsee tuotantosikaloihin, se on ongelma.

Tapaus on Pentinniemen mukaan hyvä osoitus siitä, miten tehokkaasti metsästysnäytteiden avulla riistan terveydentilaa Suomessa seurataan.

— Metsästäjä lähetti näytteet, ja tieto tuli sitä kautta esille. Venäjän puolellakaan näitä tapauksia ei ole suuremmin ilmoiteltu. Se oli heillekin yllätys.

Vasta-ainelöydöksen vuoksi Metsästäjäliitto kehottaa metsästäjiä huolehtimaan siitä, että metsästyksessä käytettävät koirat eivät pääse tekemisiin raa'an villisian lihan kanssa.

Raimo Eerola

Villisika on haavoitettuna karhuakin vaarallisempi. Jos siihen törmää autolla, pitää pysytellä autossa ja soittaa hälytyskeskukseen. Numero on 112.
Villisika on haavoitettuna karhuakin vaarallisempi. Jos siihen törmää autolla, pitää pysytellä autossa ja soittaa hälytyskeskukseen. Numero on 112.

Edellisessä Saappaat jalassa -jaksossa Janika Mankki, 19, puhuu hirvenmetsästyksestä.

Kuuntele ja tilaa Applen podcast -sovelluksessa

Kuuntele ja tilaa Spotifyssa

Kuuntele ja tilaa Google podcastseissa

Luetuimmat