Kymsotea odottaa ensi vuonna taas säästökuuri — ”Palveluverkko kakkoseksi” nimetyllä ohjelmalla haetaan 15 miljoonan euron säästöjä yt-neuvotteluissa sovittujen 25 miljoonan lisäksi

Kymsoten ensi vuoden budjetti on tappiollinen. Suurimmat säästöpaineet ovat vanhuspalveluissa, sanoo toimitusjohtaja Annikki Niiranen.

Katja Juurikko

Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen sanoo, kuntayhtymän täytyy onnistua ensi kaikissa toimenpiteissä, jotta se saa taloutensa tasapainoon. Arkistokuva on vuodelta 2016.
Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen sanoo, kuntayhtymän täytyy onnistua ensi kaikissa toimenpiteissä, jotta se saa taloutensa tasapainoon. Arkistokuva on vuodelta 2016.

Kymenlaakson sote-kuntayhtymällä Kymsotella on ensi vuonna edessä taloudellisesti vaikea vuosi.

— Vuosi vaatii meiltä onnistumista kaikissa toimenpiteissä, toimitusjohtaja Annikki Niiranen sanoo.

Kymsoten yhtymävaltuusto hyväksyi perjantaina vuoden 2020 talousarvion ja 2020—2022 taloussuunnitelman.

Lähivuosina yhteensä 40 miljoonan euron säästötarve

Tilikauden 2020 tulos on 3,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Siihen on leivottu sisään 14,3 miljoonan säästöt, joista kuntayhtymä sopi kesällä päättyneissä yt-neuvotteluissa.

Yt-neuvotteluissa sovitusta yhteensä 25,4 miljoonaan säästöohjelmasta reilut 11 miljoonaa euroa jää vuodelle 2021.

— Tämän lisäksi talouden tasapainoon pääseminen edellyttää uusia, noin 15 miljoonan euron suoria kustannussäästöjä taloussuunnittelukaudella. Meidän pitää aloittaa ensi vuonna säästöohjelma, jonka työnimi on palveluverkko kakkonen, talousjohtaja Helena Kinnunen sanoo.

Lähivuosina Kymsoten täytyy siis säästää yhteensä 40 miljoonaa euroa.

Vanhusten palveluissa isoimmat säästöpaineet

Suurimmat säästöpaineet kohdistuvat Niirasen mukaan vanhuspalveluihin, jossa on eniten kiinni kuntayhtymän rahaa. Reilun 25 miljoonan säästötavoitteesta jopa neljänneksen pitäisi löytyä ikääntyneiden palveluista samalla, kun vanhusväestön määrä kasvaa. Isossa roolissa on Niirasen mukaan myös organisaatiouudistus ja hallinnon keventäminen.

Vanhuspalveluissa Kymsote aikoo lisätä kotihoitoa ja vähentää kallista tehostettua palveluasumista.

— Tässä onnistuminen on meille ensiarvoisen tärkeää. Samoin täytyy miettiä, pystymmekö lastensuojelussa panostamaan ennaltaehkäisyyn, avopuolen palveluihin ja perhehoitoon.

Kymsoten tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi tai nuori pärjäisi sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päätyttyä tuetussa asumisessa. Ensi vuodesta alkaen kuntayhtymällä on velvollisuus järjestää sijoitetulle jälkihuollon tukea siihen asti, kun hän täyttää 25 vuotta. Nykyään jälkihuollon yläikäraja on 21 vuotta. (Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)

Jäsenkuntien maksut nousevat 0,8 prosenttia

Onnistua pitää Niirasen mielestä myös erikoissairaanhoidon kustannuskasvun hillinnässä ja lääkärien palkkauksessa. Kymsote on tehnyt taloussuunnitelman sen varaan, että jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat noin prosentin. Ensi vuonna maksut kasvavat 0,8 prosenttia tästä vuodesta.

— Viime vuonna Kymenlaakson kuntien sote-menot kasvoivat noin 6 prosenttia, ja pitkän ajan vuosittainen kasvu on ollut 4,5 prosenttia.

Koska valtakunnallinen palkkakehitys ei ole Kymsoten omissa käsissä, sen pitää hillitä hallinnon ja palvelujen kulukasvua esimerkiksi palveluverkkoa karsimalla ja muuttamalla palveluja.

— Lisäämme liikkuvia palveluita sekä etä- ja digipalveluita. Tulevina vuosina on aivan ratkaisevaa, että pääsemme digipalveluissa ihan toiselle tasolle kuin nykyään. Asiakkaat pitää pystyä ohjaamaan mahdollisimman nopeasti oikean palvelun piiriin, Niiranen sanoo.

Osa asiakasmaksuista ennallaan, osa nousee

Terveydenhuollon asiakasmaksut Kymsote aikoo pitää ensi vuonna nykyisellä tasolla. Kuntayhtymän hallitus käsittelee asiakasmaksuja 13. joulukuuta, talousjohtaja Helena Kinnunen sanoo.

Sosiaalipalveluissa osa maksuista määräytyy tulojen mukaan. Kinnusen mukaan Kymsote esittää, että maksujen tulorajoja korotetaan kahdella prosentilla eli työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti.

— Pitkäaikaishoidossa olevien omaan käyttöön jäävää euromäärää korotettaisiin 108 eurosta 110 euroon.

Kouvolan maksuosuus nousee 320 miljoonaan

Kymsoten onnistuminen talouskurissa on äärimmäisen tärkeää myös kuntayhtymän jäsenkunnille. Kuntayhtymää sitoo kuntalain mukainen talouden tasapainottamisvelvoite, eli taseessa ei saa olla kertynyttä alijäämää. Jos Kymsote ei onnistu tasapainottamaan talouttaan, omistajakunnat joutuvat pumppaamaan kuntayhtymään enemmän rahaa.

Taloussuunnitelman mukaan Kymsote pääsee taseen kertyneestä alijäämästä eroon vuonna 2022.

Kouvola maksaa ensi vuonna Kymsoten toiminnasta 49,66 prosenttia eli Kymenlaakson kunnista isoimman siivun. Kuntayhtymän vuoden 2020 talousarviossa Kouvolan jäsenmaksu on 320 miljoonaa euroa.

Kouvola varaa kaupungin omassa talousarviossa Kymsoteen 321,8 miljoonaa euroa, koska kaupunki varautuu kattamaan Kymsoten taseeseen kertynyttä alijäämää.

Tänä vuonna Kouvolan jäsenmaksun ennustetaan nousevan 317,6 miljoonaan euroon.

Ratamokeskuksen laiteinvestointeihin 5 miljoonaa vuonna 2021

Kymsote investoi ensi vuonna 19,5 miljoonalla eurolla. Investointiohjelma ei sisällä sairaalarakentamista, koska rakennuttajana on Kymsoten tytäryhtiö Carea-Sairaalat oy. Kymenlaakson keskussairaala ja Ratamokeskus rakennetaan täysin lainarahalla, ja rahoituskulut sisällytetään yksiköiden toimitilavuokriin.

— Ratamokeskuksen rakentaminen alkaa talvella 2020. Ratamon 5 miljoonan euron tutkimus- ja hoitolaiteinvestoinnit sisältyvät kuntayhtymän vuoden 2021 investointiohjelmaan, Kinnunen sanoo.

Luetuimmat

Kommentoidut