Koronavirustilanne tuo Kouvolalle ensimmäisen karkean arvion mukaan 18 miljoonan euron lisätaakan jo puolessa vuodessa – "Talouden sopeuttamista ja säästöjen etsimistä pitää edelleen jatkaa kaikin mahdollisin tavoin"

Viime vuonna Kouvolan kaupungin tulos oli vajaat 28 miljoonaa miinuksella. Kaupungin taseessa on nyt kertynyttä alijäämää 13,6 miljoonaa euroa.

Lukas Pearsall

Kouvolan kaupunki teki viime vuodelta vajaat 28 miljoonaa euroa miinusta. Taseeseen kertynyt 13,6 miljoonan euron alijäämä on katettava seuraavien neljän vuoden aikana.
Kouvolan kaupunki teki viime vuodelta vajaat 28 miljoonaa euroa miinusta. Taseeseen kertynyt 13,6 miljoonan euron alijäämä on katettava seuraavien neljän vuoden aikana.

Koronatilanteen kehittymistä on vaikeaa ennakoida, mutta sen vaikutukset palveluihin ja toimintaan myös kuntatasolla tulevat olemaan mittavat ja pitkäaikaiset.

Näin arvioi Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka koronaviruspandemian vaikutusta kaupungin toimintaan.

Hän kertoo, että ensimmäisten karkeiden arvioiden perusteella koronavirustilanteen puolen vuoden vaikutukset kaupungille ovat noin 18 miljoonaa euroa.

Jos taulukko ei näy, katso se tästä.

Talousjohtaja Hellevi Kunnas sanoo, että kunnallisverotulot pienenevät 2 prosenttia ja yhteisöverotulot 10 prosenttia. Sote-menojen arvioidaan kasvavan 1,5 prosenttia. Lisäksi 18 miljoonan euron arvioon on sisällytetty kaupungin omien maksutuottojen väheneminen.

Kaupungilla on ollut jo tähän mennessä suuria haasteita taloutensa tasapainottamisessa.

– Sopeuttamisen lisäksi on pyritty mahdollistamaan kehitystyö ja panostamaan laatuun – talouden sallimissa rajoissa. Nyt on lisäksi varauduttava siihen, että kaupungin taloustilanne ja toiminta tulevat koronaepidemian takia kohtaamaan merkittäviä haasteita ja muutoksia, Toikka tiivistää.

27,7 miljoonaa euroa alijäämää

Kouvolan kaupungin viime vuoden tulos oli 27,7 miljoonaa alijäämäinen.

– Se on meille kova ja haasteellinen luku, tiivisti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) tiistaiaamuna järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Tilinpäätösinfo järjestettiin koronavirustilanteen takia videoyhteydellä.

Alijäämä ei enää muuttunut tammikuun lopun ennakkoarviosta. Tuolloin alijäämähaarukaksi arvioitiin 27–28 miljoonaa euroa.

Alijäämää selittävät sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvu sekä raskas palveluverkkorakenne.

Kertynyttä alijäämää 13,6 miljoonaa

Viime vuoden alijäämäisen tuloksen jälkeen kaupungilla on taseessaan kertynyttä alijäämää 13,6 miljoonaa euroa.

– Alijäämä pitää pystyä kattamaan seuraavan neljän vuoden aikana. Tiukka taloudellinen tilanne näkyy myös vuosikatteessa, joka oli toista vuotta putkeen miinusmerkkinen, -5,2 miljoonaa euroa, talousjohtaja Kunnas sanoo.

Hän jatkaa, että lisäsäästöjä etsittiin viime vuoden aikana niin henkilöstöstä, palveluista kuin omaisuudestakin.

Viime vuonna päätettiin 21,8 miljoonan euron sopeutustoimista tälle vuodelle. Summasta noin puolet tulee henkilöstösäästöistä.

Kaupunginjohtaja Marita Toikka totesi tiistaiaamun tiedotustilaisuudessa, että sopeutustarve kasvaa merkittävästi koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi.

Verotulojen ennakointi oli vaikeaa

Verotuloja kertyi viime vuonna 338,1 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 172,3 miljoonaa euroa. Verotulokertymä oli 7 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Verotulojen kehitys oli yhä poikkeuksellista ja ennalta-arvaamatonta. Tämä johtui vuoden alussa käyttöön otetusta tulorekisteristä ja verokorttiuudistuksesta.

Lainaa kaupungilla on 3 806 euroa asukasta kohden. Vuonna 2018 vastaava luku oli 2 796 euroa, joten lisävelkaa on tullut yli tuhat euroa asukasta kohden.

Kaupungilla on viime vuoden tilinpäätöksen mukaan lainaa 312,8 miljoonaa euroa.

– Lainakannan kasvua pyritään hillitsemään, talousjohtaja Kunnas totesi aamun tilaisuudessa.

Vaikutusmahdollisuudet heikkenivät

Toimintakate kasvoi edelliseen vuoteen nähden 10 miljoonaa euroa. Suurin kasvu tuli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Palveluja ostettiin 382,7 miljoonalla eurolla, mikä oli 66,1 prosenttia toimintakuluista. Kymsoten osuus palvelujen ostoista oli 322,1 miljoonaa euroa.

– Sote-toiminnan siirtyminen vuoden alussa Kymsotelle kasvatti palvelujen ostojen osuutta toimintakuluista ja muutti samalla merkittävästi kaupungin henkilöstörakennetta. Tästä johtuen kaupungin oman toiminnan vaikutusmahdollisuudet menokehitykseen heikkenivät, talousjohtaja Kunnas sanoo.

Henkilöstökulut 150 miljoonaa euroa

Kaupungin palveluksessa oli vuodenvaihteessa yhteensä lähes 3 160 työntekijää, joista vakinaisia oli noin 2 600.

Henkilöstökulut olivat 150,7 miljoonaa euroa, joka oli 26,0 prosenttia toimintakuluista.

Investoinnit 47 miljoonaa euroa

Toikka sanoo, että tiukassakin taloudellisessa tilanteessa on uskallettava investoida tulevaisuuden elinvoiman varmistamiseksi.

– Toteutuneet investointimenot olivat yhteensä 47 miljoonaa euroa, ja Kouvola toteutti ja vei kärkihankkeitaan viime vuonna määrätietoisesti eteenpäin.

Kärkihankkeita olivat muiden muassa Korian asuntomessut ja Kimolan kanava.

Muista kärkihankkeista Kouvolan keskustan matkakeskuskorttelin vaiheittaisen toteuttamisen suunnitelma valmistui.

Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali- eli RRT-hanke eteni hankinta- ja rakennusvaiheeseen.

– Tulevaisuuteen katsottaessa on kuitenkin hyväksyttävä, että Kouvolan talous on edelleen hyvin tiukalla. Tilanne ei helpotu lähivuosina, vaan talouden sopeuttamista ja säästöjen etsimistä pitää edelleen jatkaa kaikin mahdollisin tavoin, Toikka linjaa.

Uutiseen on lisätty taulukko kello 21.39.

Luetuimmat