Oikeusasiamies: Poliisi on sakottanut perusteetta Uudenmaan rajalla – myös kokoontumisrajoitusten valvonnassa oikeusongelmia

Tarkastuspisteelle ajaminen ei ole rangaistavaa, vaan sakkoa olisi saanut antaa vasta rajan yli menemisestä, linjasi oikeusasiamies.

Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Poliisit tarkastavat kulkulupia tarkastuspisteellä Uudenmaan rajalla valtatie 6:lla Lapinjärvellä 6. huhtikuuta.
Poliisit tarkastavat kulkulupia tarkastuspisteellä Uudenmaan rajalla valtatie 6:lla Lapinjärvellä 6. huhtikuuta.

Poliisi on oikeusasiamiehen mukaan antanut useita perusteettomia sakkovaatimuksia Uudenmaan rajaa valvoessaan.

Helsingin poliisin johtamassa Uudenmaan rajan valvontaoperaatiossa tehtiin linjaus, että jos kertaalleen käännytetty ihminen pyrkii uudestaan maakuntarajan yli ilman hyväksyttävää syytä, hänelle voitiin antaa sakkovaatimus valmiuslakirikkomuksesta, kertoo eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen.

Valmiuslakirikkomuksen yritystä ei kuitenkaan ollut säädetty rangaistavaksi. Rikos pitää olla säädetty rangaistavaksi, jotta voi sakottaa. Sakkoja ei siis oikeusasiamiehen mukaan olisi saanut jakaa.

– Vakaa tai toistuvakaan yritys ylittää maakuntaraja vastoin valtioneuvoston asetusta ei siten ole ollut rangaistavaa, oikeusasiamies kertoo tiedotteessa.

Uudenmaan rajat olivat kiinni vajaat kolme viikkoa 15. huhtikuuta asti koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Läpi pääsi kuitenkin perustellusta syystä, kuten töiden takia.

Poliisin mukaan sakkoon riitti, että oli tulossa tarkastuspisteelle

Kaikkiaan poliisi antoi Uudenmaan sulun aikana 117 sakkovaatimusta valmiuslakirikkomuksista. Oikeusasiamies tutki kolmen päivän otosta (6.4., 9.4. ja 13.4.). Näiltä päiviltä löytyi seitsemän tapausta, jossa oli sakotettu ihmistä ilman, että hän oli ylittänyt Uudenmaan rajaa. Virheellisiä sakkoja on siis kaikella todennäköisyydellä enemmänkin.

Poliisin mukaan tapauksissa oli kyse valmiuslain rikkomisesta, vaikka autoilija oli vasta tulossa tarkastuspisteelle, eikä vielä ylittänyt rajaa.

– Tarkastuspisteiden paikat oli suunniteltu siten, että ne lähtökohtaisesti sijaitsivat sellaisessa paikassa, että siltä tieosuudelta ei olisi enää voinut kääntyä sivutielle tai tehdä U-käännöstä ennen Uudenmaan maakuntarajaa. Tarkastuspistettä kohti ajavalla kuljettajalla ei olisi näin ollen ollut toisintoimimismahdollisuutta ennen maakuntarajan ylitystä, Helsingin poliisilaitos kertoo antamassaan selvityksessä.

Oikeusasiamies ei pitänyt perustelua riittävänä vaan katsoi, että vain ylittämisestä sai sakottaa.

– Ymmärrän sinänsä, että liikenteellisesti on ollut mahdotonta asettaa tarkastuspisteitä juuri rajalle. Tämä ei kuitenkaan ole oikeuttanut tulkitsemaan lakia niin, että tarkastuspisteellä havaitut ja estetyt rajanylityspyrkimykset johtivat sakkovaatimukseen.

Lopullinen ratkaisu sakosta on vasta syyttäjällä

Oikeusasiamies puhuu poliisin antamista sakkovaatimuksista, koska poliisi ei ole voinut antaa valmiuslakirikkomuksista sakkomääräyksiä omalla päätöksellään. Lopullisen ratkaisun asiassa tekee vasta syyttäjä. Oikeusasiamies toivookin, että syyttäjät käyvät huolella läpi kaikki tapaukset, joissa valmiuslakirikkomuksesta on annettu sakkovaatimus.

– Joka tapauksessa on keskeistä, että kenellekään ei määrätä rangaistusta teosta, joka ei ole rikos. Onkin erittäin tärkeää, että syyttäjät varmistavat, ettei näin tapahdu, oikeusasiamies kirjoittaa ratkaisussaan.

Mitä tehdä, jos on saanut sakon, muttei ole ylittänyt rajaa? Jos syyttäjä ei ole vielä ratkaissut asiaa, voi ensinnäkin peruuttaa suostumuksensa sakkomenettelyyn ilmoittamalla tästä kirjallisesti syyttäjälle. Jos syyttäjä on jo ratkaissut asian, siitä voi valittaa käräjäoikeuteen. Tällöin kannattaa toimia pian, etteivät määräajat mene umpeen.

Oikeusasiamiehen nyt tekemä päätös ei aiheuta seuraamuksia poliisille.

– Katson, että ei ole tarpeen ryhtyä selvittämään yksittäisten poliisimiesten menettelyä sakkovaatimusten antamisessa erityisesti, koska ainakin pääosin kyse on ollut puheena olevassa tilanneorganisaatiossa tehdystä linjaratkaisusta, ratkaisussa sanotaan.

Entä kokoontumisrajoitusten valvonnan laillisuus?

Oikeusasiamies on saanut lukuisia muitakin kanteluita poliisin toimista koronaepidemian aikana. Yksi selvitys koskee sitä, miten poliisi on valvonut koronaviruksen vuoksi asetettuja kokoontumisrajoituksia. Tähän liittyy oikeusasiamiehen mukaan oikeudellisia ongelmia.

Hallituksen "linjaukset" eivät sinällään luo viranomaisille toimivaltuuksia, oikeusasiamies huomauttaa. Kyse on samankaltaisesta asiasta kuin sakkojen kanssa: poliisin, kuten muidenkin viranomaisten toiminnan, on perustuttava lakiin.

– Mihin esimerkiksi puuttuminen autokokoontumisiin (joihin ei liity ”rähinöintiä”), Salon torilla olleiden ”joidenkin nuorten” kokoontumiseen tai Lapissa liian monen ihmisen kotibileisiin (ilmeisesti kotirauhan piirissä) on perustunut? oikeusasiamies kysyy viitaten uutisiin siitä, että poliisi on puuttunut erilaisiin kokoontumisiin.

Kokoontumisia koskevassa asiassa annetaan ratkaisu vasta myöhemmin. Oikeusasiamies odottaa vielä selvitystä muun muassa Poliisihallitukselta.

Oikeusasiamiehen ratkaisusta kertoi aiemmin Iltalehti.