Kuusankoskella oli 1970-luvun alussa Suomen suurin aluesairaala — alamäki alkoi 2000-luvulla, kun synnytykset siirrettiin Kotkaan

Pohjois-Kymen sairaalalla oli ennen maine sairaalana, joka kehittää toimintaansa ennakkoluulottomasti. Nyt se kamppailee palveluistaan.

Kouvolan Sanomien kuva-arkisto

Pohjois-Kymen sairaala valmistui vuonna 1953 ja kehittyi nopeasti. Tältä sairaala näytti 1970-80-lukujen taitteessa.
Pohjois-Kymen sairaala valmistui vuonna 1953 ja kehittyi nopeasti. Tältä sairaala näytti 1970-80-lukujen taitteessa.

Kuusankosken Parantolanmäki, joka muuten on ilmastonsa sekä keskeisen ja samalla eristetyn asemansa vuoksi mitä ihanteellisen nimensä edellyttämiin tarkoituksiin, on saanut uutta sykettä verenkäyntiinsä.

Näin alkoi Kouvolan Sanomien uutinen 17. toukokuuta 1953. Kuusankoskelle oli juuri avattu uutuuttaan hohkaava Pohjois-Kymen sairaala.

"Kokoonsa nähden huikean hyvä"

Alkuvuosina laitoksessa toimi synnytysosasto ja sisätautien, kirurgian sekä naistentautien osastot. Kun lastenosasto avattiin vuonna 1971, Kuusankosken yksiköstä tuli Suomen suurin aluesairaala.

Korian junaturma koetteli aluesairaalan toimintakykyä vuonna 1965. Noin 40 loukkaantunutta tuotiin hoitoon. Turma sattui Korian ja Kouvolan välisellä junaosuudella, kun kiitojuna ja paikallisjuna törmäsivät.
Korian junaturma koetteli aluesairaalan toimintakykyä vuonna 1965. Noin 40 loukkaantunutta tuotiin hoitoon. Turma sattui Korian ja Kouvolan välisellä junaosuudella, kun kiitojuna ja paikallisjuna törmäsivät.

1980—90-luvuilla sairaala otti suuria kehitysharppauksia. Kirurgian klinikalla aloitettiin vatsaonteloiden tähystykset ennen Kaakkois-Suomen keskussairaaloita.

— Parhaimmillaan sairaala oli kokoonsa nähden huikean hyvä, monilta osin lähellä keskussairaaloiden tasoa, sanoo vuonna 2014 eläkkeelle jäänyt korvalääkäri Hannu Tapiovaara.

Lastenosaston siirto aiheutti närää

2000-luvun alku toi ikäviä uutisia. Synnytykset loppuivat vuonna 2002, koska lastenosasto oli siirretty Kotkaan jo aiemmin.

— Se oli alkusysäys palveluiden heikentymiselle. Lastenosaston puolesta taisteltiin rajusti, sanoo leikkausosaston erikoissairaanhoitaja Marianne Hagner-Gräsbeck.

Lastenosastoa koristellaan vuonna 1980.
Lastenosastoa koristellaan vuonna 1980.

Hänen mukaansa siirto aiheutti närää ja katkeruutta. Osaston laitteiston kehittämiseksi oli kerätty paljon varoja yksityisiltä lahjoittajilta.

— Sitten niillä rahoilla hankitut laitteet vietiin Kotkaan. Ei se kovin hyvältä tuntunut.

Ostolääkäreitä entistä enemmän

Kehittyvä sairaala ajautui jäytävään puolustustaisteluun. Muualle siirtyneiden virkalääkärien tilalle ei löydetty entiseen tapaan uusia, joten keikkatöitä tekeviä ostolääkäreitä tarvittiin.

— Ostolääkäreiden hoidon laadussa ei ole valittamista, päinvastoin. Ihmiset eivät ehkä tajua sitä, että Kuusankoskella käy nykyäänkin dosenttitason kavereita. Heillä ei kuitenkaan ole samanlaista vastuuta organisaation kehittämisestä kuin virkalääkäreillä, Tapiovaara sanoo.

Silti uudistuksia ja läpimurtoja tehtiin. Neurologian poliklinikka perustettiin 2000-luvun alussa. Vuonna 2007 Kuusankoskella aloitettiin videoyhteyden avulla tapahtuva aivoverenkiertohäiriöiden hoito ensimmäisenä aluesairaalana.

Lääketieteen kehitys ajanut pienet sairaalat ahtaalle

Taantumakauden taustalla on monia syitä. Asiaan vaikutti varmasti aluepoliittinen vääntö Kotkan ja Kouvolan välillä. Toisaalta pienen sairaalan vetovoimaan on vaikuttanut lääketieteen yleinen kehitys.

Sairaalan ylilääkärin Kimmo Salmion mukaan nykysuuntaus kehittää lääkäreistä entistä enemmän tiettyjen osa-alueiden erikoisosaajia. Pienissä yksiköissä tarvittaisiin laajasti kouluttautuneita monitaitureita.

Viimeinen leikkaus tehtiin tämän viikon perjantaina

Leikkausosaston osastonhoitajan Taina Soinisen mukaan hoidon laadussa on tapahtunut paljon kehitystä myös viime vuosina. Tapiovaaran mukaan muun muassa sydänsairauksien hoito on yhä Kuusankoskella huipputasoa.

Epävarmuus tulevasta on kuitenkin lisääntynyt koko ajan kaikilla osastoilla. Neurologian kehitys tyssäsi tänä vuonna, kun kaksi alan erikoislääkäriä siirtyi muualle töihin. Leikkausosastolla pelot toteutuivat, kun palveluja päätettiin keskittää osana valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta Kotkaan.

Viimeinen leikkaus tehtiin viime perjantaina. Vuoden vaihteessa myös erikoissairaanhoidon päivystys ja tehostettu valvonta loppuvat.

Jussi Lopperi

Leikkausosasto suljettiin viime perjantaina. Viimeisenä päivänä leikkausta tekemässä kirurgi Juha Pukkinen ja erikoissairaanhoitaja Reija Rantala.
Leikkausosasto suljettiin viime perjantaina. Viimeisenä päivänä leikkausta tekemässä kirurgi Juha Pukkinen ja erikoissairaanhoitaja Reija Rantala.

— Koko osaston henkilöstö on määrätty töihin keskussairaalaan. Itse en tiedä vielä ihan tarkkaan omaa työnkuvaani, Soininen sanoo.

"Toivottavasti hyvä työpaikka siirtyy henkilöstön mukana"

Sairaalan yhteishenkeen vastoinkäymiset eivät ole purreet. Soinisen mukaan leikkausosastolla ja koko sairaalassa on säilynyt vahva me-henki.

— Hässäkästä huolimatta on pystytty olemaan aidosti yhtä. Se on hyvin kuvaavaa tälle sairaalalle, Kimmo Salmio sanoo.

Hän toivoo, että sairaala löytää roolinsa myös tulevaisuudessa. Poliklinikkatoiminnan pitäisi lisääntyä nykyisestä.

Muutaman vuoden päässä siintää joka tapauksessa muutto muualle. Ensi syksynä Kouvolaan aletaan rakentaa uutta Ratamo-keskusta. Toiminnan pitäisi alkaa vuonna 2021.

— Vankasti näyttää siltä, että muutamme sinne jossain vaiheessa. Toivottavasti hyvä työpaikka siirtyy henkilöstön mukana.

Jussi Lopperi

Osastonhoitaja Taina Soinisen mukaan työporukan yhteishenki on säilynyt hyvänä, vaikka epävarmuus on kalvanut. Soininen järjestelee leikkausosaston muuttolaatikoita.
Osastonhoitaja Taina Soinisen mukaan työporukan yhteishenki on säilynyt hyvänä, vaikka epävarmuus on kalvanut. Soininen järjestelee leikkausosaston muuttolaatikoita.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.