Tutkimus: Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus on Kouvolassa huonolla tolalla

Jos lonkkamurtumapotilaiden hoitoketju toimisi paremmin, vähentyisivät kuolemat ja uudet murtumat, kertoo tuore Kouvolassa tehty tutkimus.

Katja Juurikko

Lonkkamurtuman saaneiden potilaiden kuntoutus tapahtuu Kouvolan Marjoniemessä osastolla 4. Ensi vuonna kuntoutus siirtyy POKSiin.
Lonkkamurtuman saaneiden potilaiden kuntoutus tapahtuu Kouvolan Marjoniemessä osastolla 4. Ensi vuonna kuntoutus siirtyy POKSiin.

Kouvolassa lonkkamurtumapotilaiden hoito on huonommalla tolalla kuin maassa keskimäärin. Lisäksi hoito tulee Kouvolalle kalliiksi. Osteoporoottiset eli luun haurastumisesta johtuvat murtumat maksavat Kouvolalle yli seitsemän miljoonaa euroa vuodessa.

— Näiden potilaiden mahdollisen osteoporoosin selvitystyön kustannukset ovat kuitenkin vain prosentin verran kokonaiskuluista, sanoo kouvolalainen lääketieteen tohtori Peter Lüthje.

Lüthjen ja hänen työryhmänsä tekemä tutkimus julkaistiin perjantaina Lääkärilehdessä.

Tutkimuksessa selvitettiin 45 vuotta täyttäneiden naisten ja 60 vuotta täyttäneiden miesten kaikkien osteoporoottisten murtumien hoitoa ja luustolääkitystä Kouvolassa.

Tutkimusvuonna 2015 kouvolalaisille sattui kaikkiaan 570 murtumaa, joista 426 naiselle ja 122 miehelle. Yhdellä henkilöllä saattoi olla useita murtumia. Lonkkamurtumia sattui 116.

Koko maan iäkkäistä, keski-iältään noin 80-vuotiaista lonkkamurtumapotilaista kuolee neljän kuukauden kuluessa 15 prosenttia ja vuoden kuluessa 23 prosenttia. Kouvolassa vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 24 prosenttia ja 30 prosenttia.

— Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus ei toimi leikkauksen jälkeen Kouvolassa parhaalla mahdollisella tavalla, Lüthje summaa.

Puolen vuoden viive ennen lääkityksen aloittamista

Lüthjen mukaan uusien murtumien ehkäisy on murtumahoitajan ja osteoporoosia hoitavan lääkärin päätehtävä.

D-vitamiinin, kalsiumin ja osteoporoosilääkityksen tarve pitää selvittää mahdollisimman pian. Joka viides murtumapotilas ei osallistunut selvityksiin.
Yli puolet potilaista hoidettiin vuodeosastolla, mutta heille ei tehty hoidon aikana alueellisen hoitosuosituksen mukaisia laboratorioselvityksiä, sanoo tutkija.

Tutkimuksessa todettiin, että Kouvolassa on pitkä viive osteoporoosilääkityksen aloittamisessa: keskimäärin yli puoli vuotta.

Viivästys johtui muun muassa siitä, että ennen luustolääkityksen aloittamista suositellaan hammaslääkärissä käyntiä. Kouvolassa kunnalliseen hammashoitoon pääseminen kestää pitkään.

Viivettä on lisännyt myös se, että murtumahoitajille ei ole osoitettu sijaista lomien ja muiden poissaolojen ajaksi.

Haminan Hoikussa asiat toimivat paremmin

Lüthje vertaa Kouvolan tuloksia Haminassa toimivan Kymen hoito- ja kuntoutuskeskuksen Hoikun hoitotuloksiin. Siellä kuntoutetaan suunnilleen saman verran eteläkymenlaaksolaisia lonkkamurtumapotilaita.

Tulokset esimerkiksi kuolleisuustilastossa ovat maan keskiarvon luokkaa.
Hoiku on Kymenlaakson sairaanhoitopiirin Carean tytäryhtiö. Kotka, Pyhtää ja Hamina ostavat kaikkien Careassa leikattujen lonkkamurtumapotilaiden kuntoutuksen Hoikusta.

Kouvola ostaa Hoikusta kuusi potilaspaikkaa. Lukuun sisältyvät myös esimerkiksi jatkohoidossa olevat aivoinfarktipotilaat.

Hoikun ylilääkäri Anne Kajander selittää parempia hoitotuloksia muun muassa sillä, että Hoikussa on vankka kokemus vanhojen ihmisten kuntouttamisessa ja siitä, miten heidät saadaan liikkeelle.

Kuntoutuskeskus on alunperin perustettu sotainvalideja varten.
Hoikussa on vuodesta 2013 lähtien ollut käytössä hoitomalli, jota sanotaan lonkkaliukumäeksi. Siinä pyritään saamaan lonkkamurtumapotilas pystyyn ja liikkeelle 1—3 päivän kuluttua leikkauksesta.

Vuodelepoa potilaalle sallitaan mahdollisimman vähän. Hoidon vaikuttavuutta seurataan esimerkiksi niin, että potilaille soitetaan kotiin kuntoutuksen jälkeen. Samalla selvitetään jatkokuntoutuksen tarve.

Kajander toteaa lisäksi, että Hoikun vuorokausihinta on edullisempi kuin sairaalan tai vuodeosaston kustannus.