Kouvolan kaupunki on jo säästänyt satojatuhansia euroja lauhan talven ansiosta – Viime vuonna lumenpudotus, auraus, kiinteistönhoito ja lämmitys maksoivat enemmän kuin tänä vuonna

Kouvolan kaupungin 57:n suurimman kiinteistön kaukolämmön kulutus oli tammikuussa 34 vähäisempää kuin vuotta aiemmin.

Jussi Lopperi

Lumenauraustyöt ovat tänä talvena jääneet vähiin Kouvolassa. Arkistokuva helmikuulta 2018.
Lumenauraustyöt ovat tänä talvena jääneet vähiin Kouvolassa. Arkistokuva helmikuulta 2018.

Lämmin ja vähäluminen talvi tuo Kouvolan kaupungille selvää säästöä: lämmityskuluissa, aurauksessa ja kiinteistöjen sekä piha-alueiden hoidossa.

Esimerkiksi katualueiden lumitöihin on kulunut tällä hetkellä yli puoli miljoonaa euroa vähemmän kuin tammi–helmikuussa 2019. Aurauksen lisäksi kuluja tulee lumen pois kuljettamisesta.

Kaupungin kiinteistöjen katoilta ei ole tänä talvena tarvinnut pudottaa lumia eikä sulattaa jäitä. Työ on kallista: viime talvena kattotyöt maksoivat lähes 270 000 euroa.

Lumiaurat liikkeellä viisi kertaa

Tänä talvena kaikki aura-autot ovat olleet liikenteessä vain viisi kertaa, kun vuotta aiemmin joulu–helmikuussa niin sanottuja täyslähtöjä oli yhteensä 40.

– Kaikki koneet ovat olleet liikenteessä liukkaudentorjunnassa neljä kertaa. Tämän lisäksi on tehty täsmähiekoituksia päivittäin sään mukaan, kaupungin yleisistä alueista vastaava kunnossapitopäällikkö Jukka Perttula kertoo.

Kouvola käyttää katualueiden lumitöissä sekä omaa että urakoitsijoiden kalustoa. Tällä hetkellä ostopalvelujen osuus on 40 prosenttia ja oman toiminnan 60 prosenttia.

Kun auraustöitä ei ole ollut, oma henkilöstö on muun muassa kunnostanut sorateitä, paikannut päivittäin päällystettyjä liikenneväyliä ja tehnyt maansiirtotöitä Hirvelän venesatamassa.

Perttula huomauttaa, että vähälumisena talvena tien pinnan rikkoutuminen päällystetyissä väylissä on merkittävä haitta.

– Väylien pintojen ja rakenteiden rikkoontuminen tulee syömään huomattavan osan säästöistä.

Lumia ei ole tarvinnut kuljettaa pois

– Kaupungin omistamien rakennusten pihojen aurauksista ja hiekoituksista vastaavat urakoitsijat, rakennuspalvelupäällikkö Heini Rautjärvi kertoo.

Käsin lumia luovat myös kaupungin omat kiinteistönhoitajat.

Edellisellä talvikaudella lokakuusta huhtikuuhun pihojen talvihoidon kustannukset olivat 573 500 euroa eli kuukaudessa keskimäärin 82 000 euroa. Tänä talvena urakoitsijat ovat laskuttaneet 49 000 euroa eli keskimäärin yli 12 000 euroa kuukaudessa.

– Säänvaihtelusta johtuen liukkaudentorjuntaa ja käsihiekoituksia on nyt tehty enemmän. Lumia ei ole jouduttu ajamaan pois, koska auratut lumet ovat pääasiassa sulaneet, Rautjärvi sanoo.

Kaupungintalon lämmönkäyttö 42 prosenttia pienempää

Kouvolan kaupungilla on 376 omaa lämmitettävää kiinteistöä, joita lämmitetään pääosin kaukolämmöllä ja maakaasulla.

Leuto talvi on alentanut selvästi lämpöenergian käyttöä. Esimerkiksi kaupungin 57 suurimmassa omassa kiinteistössä kaukolämmön kulutus tippui tammikuussa 34 prosenttia viime vuoden tammikuusta. Jos vertailukohdaksi otetaan tammikuu 2018, kaukolämpöä kului lähes 15 prosenttia vähemmän.

– Yksittäisistä kohteista kaupungintalossa kaukolämpöä kului 42 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, talotekniikan asiantuntija Marko Pirinen kertoo.

Kaupungintalon keskiarvoa parempi energiatehokkuus johtuu siitä, että kiinteistön taloautomaatiojärjestelmää säädettiin joulukuun 2019 lopussa.

Jussi Lopperi

Kouvolan kaupungin liikuntapaikkahoitaja Esa Ojanen jäädytti Sarkolan kaukaloa muutama viikko sitten helmikuun alussa.
Kouvolan kaupungin liikuntapaikkahoitaja Esa Ojanen jäädytti Sarkolan kaukaloa muutama viikko sitten helmikuun alussa.

Liikuntapaikkojen henkilöstö enimmäkseen sisätöissä

Liikuntapaikkamestari Arto Porkan mukaan pelkästään liikunta-alueiden hoidossa on kertynyt kymmeniä tuhansia euroja säästöä edellisestä talvikaudesta.

Tämä johtuu siitä, että latukoneet eivät käytännössä ole päässeet 180 kilometriä pitkälle latuverkostolle ja noin 50 ulkojään tekeminen on jäänyt vähiin. Säästö on syntynyt niin henkilöstökuluissa, vedessä kuin polttoainekuluissa.

– Kääntöpuolena on tietenkin se, etteivät kansalaiset, koulut, päiväkodit eivätkä muutkaan käyttäjät ole päässeet hiihtämään eivätkä ulkojäille luistelemaan, Porkka huomauttaa.

Toimettomina liikuntapaikkojen henkilöstö ei ole ollut, ja lyhyet pakkasjaksot on hyödynnetty.

– Parhaansa mukaan henkilöstö on yrittänyt saada kenttiä luistelukuntoon. Latujen tunneleita on lumetettu ja pyritty pitämään paikat valmiudessa, jos talvi vielä kuitenkin tulisi.

Lisäksi liikuntapaikkojen henkilöstö on työskennellyt uimahalleissa, jäähalleissa ja sisäliikuntapaikoissa sekä tehnyt huolto- ja kunnostustöitä.

Uusimmat uutiset