Maakuntajohtajaksi valittu Jaakko Mikkola: "Jalkautuminen tulee olemaan aloitukseni"

Juhana Lappalainen

Uusi maakuntajohtaja Jaakko Mikkola uskoo, että digitalisaatio, biotalous, logistiikka ja kiertotalous luovat uusia työpaikkoja myös Kymenlaaksoon.

Rata, raja ja meri, määrittelee Kymenlaakson uusi maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, 55. Kymenlaakson maakuntavaltuusto valitsi uuden maakuntajohtajan maanantaina. Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta.

— Digitalisaatio, biotalous, logistiikka ja kiertotalous ovat mahdollisuuksia, jotka luovat uusia työpaikkoja myös Kymenlaaksoon. EU-hankkeista kaikki mahdolliset uutta elinkeinoelämää tukevat kivet pitäisi kääntää, Mikkola sanoo.

EU:n seuraava rahoituskausi alkaa 2020. Siihen mennessä Mikkolan mukaan pitää ottaa tarkasteluun muun muassa se, että Kymenlaakso on ollut TKI-rahoituksissa Suomen häntäpäätä.

— Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen haku on luonnollisesti vähäistä siksi, että yliopiston vaikutuspiiriä ei ole alueella. Mutta ammattikorkeakoulu alueella on, ja sen ympärillä olevaa verkostoa pitää vahvistaa.

Maakuntajohtaja muistuttaa rantaradan kehityskulun vaikeuksista.

— Radan merkitys maakunnalle on nyt Kouvolan seudun varassa. Rantarata puolestaan muuttui yhä teoreettisemmaksi, kun Sipoo vapautettiin ratalinjavarauksesta Uudenmaan kokonaismaakuntakaavassa. Sipoon Söderkulla oli vaikea pullonkaula, jonka linjaus oli ratkaistu aiemmassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa. Tämä kaava kumottiin ja ratavaraus poistettiin Sipoosta.

— Nyt siellä rakennetaan entisen ratavarauksen päälle. Se voi olla hyvä yksittäisille ihmisille, mutta isommalle yhteiselle hyvälle tämä muutos ei ole hyvä, hän sanoo.

Mikkola tulee Kymenlaaksoon Uudenmaan liiton kansainvälisten asioiden johtajan paikalta. Hän oli sitä ennen Itä-Uudenmaan maakuntajohtaja kahdeksan vuoden ajan ja sitä ennen Kymenlaakson liiton suunnittelupäällikkö seitsemän vuotta. Hänen erikoisalanaan on yhdyskuntasuunnittelu.

Kymenlaakso on maakuntajohtajalle tuttu monella tavalla. Mikkola on kouvolalaista sukua, josta kehittyi pappissuku. Itse hän on varttunut Hämeenlinnassa.

— Asuin Kymenlaakson liiton työvuosina ja sen jälkeenkin Kotkassa, yhteensä 10 vuotta. Toistaiseksi perheemme pitää kodin Porvoossa.

Kun Mikkola aloittaa tehtävässään elokuussa, hän haluaa ottaa työtavakseen kuntavierailut ja läheisen keskusteluyhteyden alueellisiin vaikuttajiin.

— Jalkautuminen tulee olemaan aloitukseni.

Kymenlaakson liitossa työskentelee 20 henkeä. Lisäksi kesäyliopistossa on neljä työntekijää.

— Suurin osa liiton työntekijöistä on entuudestaan tuttuja.

Maakuntajohtaja palaa maakunnan määrittelyyn.

— Se on jo termi, aina edesmenneen maakuntajohtaja Tapani Välinoron ajoilta — Kymenlaakso on Suomi pienoiskoossa. Meillä on meri, meillä on rata, meillä on Repoveden erämaat kuin Lappi.

— Olemme Hämeen, Karjalan ja Savon sulattamo. Olemme kansainvälinen maakunta. Se on pohja identiteetin vahvistamiselle ja myös hyvälle kehitykselle.

Issu Huovinen

Luetuimmat

Uusimmat uutiset