Irti päässeet koirat raatelivat lampaita kuolettavasti Pilkanmaassa — Kukaan ei halua lemmikilleen sellaista loppua, lampaiden omistaja sanoo

Poliisi tutkii Pilkanmaan tapausta metsästyslainsäännösten rikkomisena. Maaliskuun alusta alkoi koirien kiinnipitoaika.

Kai Skyttä

Kuvan lampaat eivät liity Pilkanmaan tapaukseen. Kuvituskuva.
Kuvan lampaat eivät liity Pilkanmaan tapaukseen. Kuvituskuva.

Pilkanmaassa asuva Tanja Laine ei ole toipunut viikon takaisesta iskusta. Hänen aitauksessa olleet Ilona ja Aliisa lampaat joutuivat irrallaan olleiden koirien raatelemiksi viime torstaina. Tapahtunut tuntuu lampaiden omistajasta edelleen epätodelliselta.

— Kukaan ei halua lemmikilleen sellaista loppua.

Tapaus unohtuu pian muilla, mutta meidän menetyksemme ei poistu. — Tanja Laine

Kaksi irrallaan ollutta koiraa pääsi lampaiden aitaukseen aamupäivällä. Aitauksessa käytiin kamppailu. Paikalla olleet menivät hyökkäyksen väliin.

Molemmat lampaat olivat iskun jälkeen hengissä. Paikalle soitettu eläinlääkäri antoi niille kipulääkettä. Toinen lampaista kuoli tunnin kuluttua eläinlääkärin käynnistä. Toinen lammas jouduttiin lopettamaan myöhemmin.

Lampaita raadelleiden koirien omistaja on ottanut vastuun tapahtuneesta ja hoitanut korvauksen. Muut asiaan liittyvät selvitykset ovat vielä kesken.

— Tapaus unohtuu pian muilla, mutta meidän menetyksemme ei poistu, Laine sanoo.

Monta lakia ja rikosnimikettä

Poliisi tutkii Pilkanmaan tapausta metsästyslainsäännösten rikkomisena, tapausta tutkiva rikosylikonstaapeli Panu Uusitalo Kaakkois-Suomen poliisista kertoo.

Maaliskuun alusta on alkanut koirien kiinnipitoaika. Jos koirat olisivat päässeet aitaukseen ennen maaliskuun alkua, rikosnimikettä olisi jouduttu tarkentamaan. Tuolloin rikosnimike olisi tarkentunut toisen maalla ilman lupaa koirien vapaana pitämiseksi, Uusitalo sanoo.

Irrallaan kulkevien koirien aiheuttamien aineellisien tai fyysisien vahinkojen tutkinnassa tapaukset voivat Uusitalon mukaan olla monen eri lainsäädännön alla.

— Paljon riippuu siitä, missä ja milloin ne tapahtuvat.

Jos koira kulkee irrallaan asutulla alueella pihojen poikki ja puraisee naapuria, silloin tapausta voidaan Uusitalon mukaan tutkia järjestysrikkomuksena tai vammantuottamuksena.

— Se riippuu siitä, onko koira vapaana yleisillä alueilla vai kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella.

Jos metsästyskoira harhautuu kesken jahtikauden muiden omistamille alueille, silloin kyse ei välttämättä ole metsästyslainsäännösten rikkomisesta.

— Koira on silloin työssään eikä teko silloin välttämättä riko säännöksiä.

Helmikuussa irti päässyt koira jahtasi kaurista Tornionmäessä. Kauris loukkaantui koiran puremista, ja se jouduttiin lopettamaan. Poliisi tutkii asiaa järjestyslain rikkomuksena.

Ei aina sakkoja

Irti päässeen koiran tekosista ei aina automaattisesti seuraa omistajalle sakkoja. Uusitalo sanoo, että tutkinnassa otetaan huomioon esimerkiksi se, kuinka huolellisesti omistaja on koiraansa pitänyt hallinnassaan. Toisinaan poliisin tutkimat tapaukset ovat päätyneet syyttäjän ratkaistavaksi. Pääsääntöisesti koirien tekemissä vahingoissa pyritään Uusitalon mukaan pääsemään sopuun sovittelemalla.

Kouvolassa koiria karkailee tämän tästä. Osasta niistä tulee tieto poliisille. Toisinaan poliisi korjaa talteen irrallaan olevia koiria ja toimittaa ne Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen eläintalolle Korialle.

Se, että koira karkureissullaan aiheuttaa fyysistä vahinkoa toiselle eläimelle tai ihmiselle, ei Uusitalon mukaan ole Kouvolassa tavatonta. Niitä sattuu kuitenkin hänen mukaansa harvoin.

— Eivät ne kovinkaan yleisiä ole. Koirat voivat säikytellä tai näykätä ihmisiä, mutta poliisin tietoon tulleet koirien varsinaiset puremat ovat harvinaisia.

Kiinnipito aika alkoi

Metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika alkoi 1.3. Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta aina elokuun 19. päivään asti. Kiinnipitoaika varmistaa rauhan luonnoneläimille niiden lisääntymisen aikana.

Kiinnipitoaikana koira on pidettävä aina kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Kiinnipitoaikana koiraa saa pitää vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai muulla aidatulla alueella.

Kiinnipitoaika ei koske poliisin, tullin, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen työtehtävissä olevia koiria tai paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävien koulutustilanteita.

Kiinnipitoajan ulkopuolellakin metsästyslaki määrää pitämään koiran kytkettynä, ellei vapaana pitämiseen ole lupaa maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta.

Luetuimmat