Kouvola tavoittelee pitkäaikaistyöttömiä kirjeitse, mutta vain harva vastaa – Tietoturvamääräykset hankaloittavat työttömien tavoittelua

Jussi Lopperi

Kouvolan kaupungilla on palkkatukitöitä muun muassa puisto-osastolla.
Kouvolan kaupungilla on palkkatukitöitä muun muassa puisto-osastolla.

Kouvola tavoittelee kaikkia yli 200 päivää työttömänä olleita saadakseen heitä aktivoitua esimerkiksi palkkatukitöihin. Käytännössä vain harva vastaa.

Kaupunki saa Kelalta listan työttömistä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea 200 päivän ajan ja ovat siten lähestymässä Kela-sakkolistaa.

Kun työttömyys on jatkunut 300 päivää, kunta maksaa osan työmarkkinatuesta. 300–999 päivän työttömyydessä osa on 30 prosenttia, yli 1 000 päivän työttömyydessä 70 prosenttia. Näitä maksuja kutsutaan puhekielessä Kela-sakoiksi. Kouvola maksaa tänä vuonna Kela-sakkoja yli kahdeksan miljoonaa euroa.

Tukityöllistetyistä näitä maksuja ei makseta.

Aiemmin kaupunki ja työvoimaviranomaiset kävivät listoja läpi yhdessä ja miettivät, mitä keinoja kunkin työnhakijan kohdalla voitaisiin kokeilla. Nykyisin se ei ole tietoturvasyistä sallittua.

– Voimme toki ottaa itse kuntalaisiin yhteyttä, mutta ne yhteydenotot ovat melko tuloksettomia, työllisyyspäällikkö Kristiina Salo sanoo.

Käytännössä kaupunki lähettää yli 200 päivää työttömänä olleille kirjeen, jossa se tarjoaa muun muassa palkkatukityöpaikkoja. Paikkoja on esimerkiksi keväisin puistotöissä ja syksyllä koulunkäynnin avustajina.

Tukityöpaikkoja on Kouvolassa vuoden aikana yhteensä 200. Määrä on nousemassa ensi vuonna 300:aan.

– 200-päiväläisten tavoittelussa on kokeiltu monia eri menetelmiä, mutta ne toimivat aika heikosti. Saamme työttömistä kiinni noin kymmenen prosenttia.

Yksi syy on se, että kun työttömyys pitkittyy, moni ei koe kelpaavansa tai haluavansa tarjolla oleviin töihin, Salo jatkaa.

– Takaisin työelämään pääseminen ei ole ihan yksinkertaista. Ihmisen oman tilanteen pohjalta pitää miettiä, mikä on järkevää ja mikä voisi olla elämässä uusi suunta. Yksilöllinen palvelu on avainasemassa, mutta viimeisimpien vuosien palvelu-uudistusten tuloksena henkilökuntaa on vähennetty ja yksilöllistä palvelua on vähemmän kuin ennen.