Koululaiset ahertavat mansikkapelloilla Valkealassa – Aholammen tila sai helpotusta työntekijäpulaan Ukrainasta

Mansikkasadosta Tommi Tuominen odottaa kohtalaisen hyvää, vaikka viime talvi kuritti mansikantaimia ja nyt pulmana on kuivuus.

Johannes Wiehn

Ukrainalaiset Oleksandr Dvornyk (vasemmalla), Viorika Saran, Valentina Kobets ja Oleksander Reus pääsivät koronakevään jälkeen auttamaan mansikanpoiminnassa Aholammen tilalle Valkealaan.
Ukrainalaiset Oleksandr Dvornyk (vasemmalla), Viorika Saran, Valentina Kobets ja Oleksander Reus pääsivät koronakevään jälkeen auttamaan mansikanpoiminnassa Aholammen tilalle Valkealaan.

Mansikkatiloilla kausityöntekijätilanne näytti vielä kevättalvella koronaepidemian takia surkealta. Viljelijät pelkäsivät sadon jäävän tänä vuonna kokonaan poimimatta. Rajojen sulkeuduttua koronaviruksen takia Itä-Euroopasta ja Thaimaasta aiempina vuosina tulleet poimijat pysyivät kotimaissaan.

Hätiin Aholammen marjatilalle Valkealaan tulivat koululaiset. Kausityöntekijätilanne on tällä hetkellä tilalla kohtalaisen hyvä.

– Poimijoiden määrä riittää toistaiseksi, koska pääsato ei ole vielä alkanut, Aholammen marjatilan yrittäjä Tommi Tuominen sanoo.

Helpotusta kausityöntekijäpulaan Tommi ja Saara Tuominen saivat viime viikolla Suomeen saapuneista ukrainalaispoimijoista.

– Saimme töihin neljä ukranainalaispoimijaa. Kolme heistä on työskennellyt meillä aiemminkin, Saara Tuominen kertoo.

Tuomiset sanovat, että nyt ei auta kuin odottaa ja katsoa, onko kesän mittaan mahdollista saada lisäapuja esimerkiksi Venäjältä tai Thaimaasta. Mansikan pääsato on vasta tulossa.

– Riittää täällä vielä muillekin töitä. Nyt palkatuilla työntekijöillä olemme päässeet tyydyttävään alkuun, Tuomiset sanovat.

Johannes Wiehn

Aholammen tilan yrittäjät Tommi ja Saara Tuominen ovat palkanneet paikkakunnan koululaisia kesätöihin, kun korona on pitänyt ulkomaisen työvoiman rajan takana. Töitä mansikkapellolla riittää, kun pääsatokin on vasta kypsymässä.
Aholammen tilan yrittäjät Tommi ja Saara Tuominen ovat palkanneet paikkakunnan koululaisia kesätöihin, kun korona on pitänyt ulkomaisen työvoiman rajan takana. Töitä mansikkapellolla riittää, kun pääsatokin on vasta kypsymässä.

Sesonki heinäkuun alussa

Ensimmäiset marjat poimittiin tilalta myyntiin juhannukseksi. Mansikan kuumin sesonki alkaa heinäkuun alussa. Ajankohta on Tuomisen mukaan normaali, vaikka vielä huhti-toukokuussa kasvukausi oli pari viikkoa tavanomaisesta jäljessä.

Hellejakson aikana Aholammen tilan peltoja kastellaan tihkukastelulla lähes päivittäin. Alkukesän ukkosten mukana tulleet rankkasateet eivät Tuomisen mukaan vaurioittaneet satoa, vaikka vettä tuli hetkellisesti paljon.

Viime talvi ei ollut mansikkatilalle helppo. Lumipeitteen puuttuminen vaurioitti mansikantaimia. Normaalisti lumipeite suojaa taimia kovalta pakkaselta. Viime talvena lumipeitettä ei ollut ja lämpötilat vaihtelivat lämpöasteista pakkasiin. Niiden yhdessä aiheuttama rousteilmiö nosti taimia ylös maasta. Vaurioituneiden taimien kohdalla satoa ei ole Tuomisen mukaan tänä kesänä odotettavissa.

Johannes Wiehn

Aholammen tilan kesätyöntekijä Nelli Junkkari palvelee asiakkaita tilan myymälässä.
Aholammen tilan kesätyöntekijä Nelli Junkkari palvelee asiakkaita tilan myymälässä.

Sadosta tulossa kohtalaisen hyvä

Mansikkasatoa Tommi Tuominen arvioi tänä kesänä kohtalaisen hyväksi. Hintataso on hänen mukaansa aiempien kesien tasolla.

Kausityöntekijäpula saattaa hänen mukaansa lisätä jonkin verran itsepoimintaa. Osa asiakkaista haluaa Tuomisen mukaan nähdä, mistä marjat tulevat ja valita mieleisensä mansikat mukaansa.

– Joillekin itsepoimiminen on kesäisin perinne.

Tilan on saatava osa sadosta talteen myös talven varalle. Osa mansikoista ja vadelmista päätyy mehuiksi, hilloiksi ja pakastemarjoiksi. Tilalla viljellään myös hernettä.

Johannes Wiehn

Valentina Kobets pääsi koronasta huolimatta sadonkorjuuseen Suomeen. Poimittavaa tänä kesänä riittää.
Valentina Kobets pääsi koronasta huolimatta sadonkorjuuseen Suomeen. Poimittavaa tänä kesänä riittää.

Viime kesänä yritys työllisti sesongin kuumimpaan aikaan 32 henkilöä. Muualta tulevien poimijoiden lisäksi yrityksessä on vuotuinen vakioporukka, joka tekee keväisin perustamistöitä, poimii kesällä marjoja ja huolehtii syksyn hoitotöistä.

Tuominen on ilahtunut koululaisten aktiivisuudesta. Työpaikkahakemuksia alkoi tulla heti, kun yrittäjä kertoi kausityöntekijöiden pulasta Kouvolan Sanomien artikkelissa.

Vastoinkäymisistä huolimatta marjanviljelijällä on vankka usko alan tulevaisuuteen. Säälle tai muille luonnonilmiöille viljelijä ei voi mitään. Koronaviruskin tuli täysin puskista.

– Vaikeiden vuosien kanssa on osattava elää. Näen viljelyn jatkon valoisana, koska oma elanto on siitä kiinni.

Johannes Wiehn

Marjasadosta odotetaan kohtalaisen hyvää tänä kesänä.
Marjasadosta odotetaan kohtalaisen hyvää tänä kesänä.

Luonnonmustikoilla hyvä kevät

Mustikan kukkia on ollut huomattavasti viime vuotta enemmän. Puolukka ja suomuurain kukkivat keskimääräistä runsaammin. Näin arvioi Luonnonvarakeskus Luke.

Luonnonmarjojen kukinnan aikaiset sääolosuhteet ovat olleet hyönteispölytykselle otolliset, eikä laajoja halloja ole esiintynyt.

Mustikan pääkukinta alkoi toukokuun lopulla ja puolukan kesäkuun puolessa välissä.

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen 4H -liiton yhteistyö marjahavaintojen teossa jatkui tänä vuonna. Tiedot on tallennettu kaikille avoimeen marjahavaintojen järjestelmään osoitteesta marjahavainnot.fi. Marjahavaintojen tekijäksi voi ryhtyä kuka hyvänsä marjasadoista ja luonnon tarkkailusta kiinnostunut.

Pellot huutavat vettä

Vähäsateinen kesäkuu on kuivattanut peltoja myös Kouvolassa. Paikoitellen kesäkuussa satoi vettä liikaakin rankkojen ukkoskuurojen aikana. Nyt kuivuus on hidastanut erityisesti viimeisimpänä kylvettyjen viljakasvustojen sekä nurmien kasvua, Pro Agria kertoo tiedotteessaan.

Huhti- ja toukokuun kylmyydessä hitaasti kasvaneet kasvustot ovat ottaneet kiinni kasvuaan kesäkuun aikana.

Säilörehu on saatu lähes korjattua maan eteläosissa. Korjuu alkoi kesäkuun toisella viikolla,

Säilörehun toisen sadon varmistamiseksi tarvittaisiin pikaisesti sateita, sillä nurmien kasvuun lähtö ensimmäisen niiton jälkeen on jäämässä tavanomaista heikommaksi eteläisimmässä Suomessa.

Kuivaheinän korjuu alkoi Kouvolassa juhannusviikolla. Kuivaheinäsadon laatua Pro Agria arvioi hyväksi tai jopa erinomaiseksi useimmilla alueilla.

Luetuimmat