Valmista tuli! Museoveturi Ruuhveltin enimmät kunnostustyöt on tehty ja telineet sen ympäriltä on purettu

Museoveturin talkootyöt saatiin tältä osin päätökseen. Syksyllä on tulossa Ruuhveltin kansanjuhla, kunhan veturi saadaan ensin viimalta suojaavaan vitriiniin.

Moises Garibay

Ruuhveltti kiiltelee taas Kouvolan aseman komistuksena. 
Ruuhveltti kiiltelee taas Kouvolan aseman komistuksena. 

Tasan kuukausi sitten alkaneet museoveturi Ruuhveltin korjaustalkoot on saatu  päätökseen. Ruuhveltin talkooporukka lupasi alkukesästä, että asuntomessujen avajaisiin mennessä on valmista, ja lupaus on pitänyt.

Moises Garibay

Talkoolupaus piti: Ruuhveltti saatiin näytteille asuntomessuihin mennessä. 
Talkoolupaus piti: Ruuhveltti saatiin näytteille asuntomessuihin mennessä. 

—Ruuhveltille järjestetään syksymmällä paljastustilaisuus, kunhan veturin  ympärille saadaan lasikehikko, Ruuhveltin kunnostuksen parista tavoitettu kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja ja veturihankkeen puuhamies Kristian Sheikki Laakso kertoi tiistaina. Kansanjuhlan päivämäärä ei vielä ole tiedossa.

Ruuhveltin ehostus on kuitenkin jo aivan viittä vaille valmis, joten veturi voidaan paljastaa telineiden alta kouvolalaisten katseille. Tehtäväksi jää syksylle lasivitriinin lisäksi enää jonkin verran viimeistelytöitä.

Noora Vilamaa

Juha Penttilä, Miia Witting ja Tommi Nöjd Ruuhveltin talkoissa alkukesästä. Arkistokuva.
Juha Penttilä, Miia Witting ja Tommi Nöjd Ruuhveltin talkoissa alkukesästä. Arkistokuva.

Katja Juurikko

Museoveturi Ruuhveltin kohtalo kosketti kouvolalaisia sen jälkeen, kun kaupunginhallitus ilmoitti, että Ruuhveltti siirrettäisiin toiseen paikkaan kunnostamatta. Ruuhveltin tueksi syntyi kansanliike.
Museoveturi Ruuhveltin kohtalo kosketti kouvolalaisia sen jälkeen, kun kaupunginhallitus ilmoitti, että Ruuhveltti siirrettäisiin toiseen paikkaan kunnostamatta. Ruuhveltin tueksi syntyi kansanliike.

Talkootöissä kolmisenkymmentä henkeä

Ruuhveltin kunnostuksessa on ollut mukana kolmisenkymmentä talkoolaista. Työt on jaettu osaamisen ja mielenkiinnon mukaan.

—Täällä on maalattu, teipattu ja rakennettu telineitä. On irrotettu osia ja kiristetty ruuveja. Itse olen sotkeutunut vähän joka hommaan täällä, Laakso kertoo.

Noora Vilamaa

Ruuhveltia kunnostamassa Niko Tynys. Arkistokuva.
Ruuhveltia kunnostamassa Niko Tynys. Arkistokuva.

Tiistaina Ruuhvelttia viimeisteltiin. Keskiviikkona sen ympäriltä purettiin telineet.

—Mukaan on mahtunut myös taukoja ja sadepäiviä, mutta sade ei ole haitannut, koska työtä on pystynyt tekemään sateelta suojassa.

Rahaa on säästynyt, kun myös yrityksiä lähti talkoisiin

Suurempia yllätyksiä talkoiden aikana ei ole tullut.

—Tässä oli heti alkujaan odotus, että homma ei mene niinkuin Strömsössä, mutta mitään ihmeempää draamaa ei ole ollut. Huumori on lentänyt ja hommia on tehty, Laakso kuvailee.

Moises Garibay

Ruuhveltin pintaa. Arkistokuva.
Ruuhveltin pintaa. Arkistokuva.

Moises Garibay

Veturin historiasta kerrotaan kylteissä.
Veturin historiasta kerrotaan kylteissä.

Ruuhveltin kansanliikkeen alullepanija, kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Mia Witting kertoo, että Ruuhveltin kunnostukseen on kulunut rahaa toistaiseksi noin 3000 euroa. 

Kuluja on aiheutunut muun muassa telinevuokrasta ja aggregaatin vuokrasta. Rahaa on säästetty siinä, että monet yritykset ovat lähteneet mukaan talkoohengellä.

Witting kuvailee Laaksoa talkootöiden työnjohtajaksi. Sekä Laakso että Witting ovat painaneet Ruuhveltin talkooporukan kanssa pitkää päivää.

— Päivät ovat venyneet monta kertaa iltayhdeksään, Witting kuvailee.

Noora Vilamaa

Telineet ja huppu poistettiin kunnostetun veturin ympäriltä keskiviikkona. Kuva arkistosta hiekkapuhalluksen jäljiltä.
Telineet ja huppu poistettiin kunnostetun veturin ympäriltä keskiviikkona. Kuva arkistosta hiekkapuhalluksen jäljiltä.

Myös Laakso kertoo tehneensä Ruuhveltin talkootyömaalla monia 10-12 tunnin työpäiviä.

Kouvolalaiset halusivat pelastaa rakkaan veturinsa

Ruuhveltti on kouvolalaisille tärkeä veturi ja osa kaupungin historiaa rautatiepaikkakuntana. Veturi numero 859 eli museoveturi Ruuhveltti poistettiin liikenteestä vuonna 1969. Kouvolan rautatieasemalla se on ollut vuodesta 1970.

Kouvolan rautatieläiset siirsivät tuolloin Pikku-Jumbo -nimellä tunnetun veturin Riihimäki—Pietari-radan satavuotismuistoksi.

Nykyisen nimensä Ruuhveltti sai vuonna 1973 Kouvolan pitkäaikaisen kaupunginjohtajan Eino Brofeldtin kunniaksi.

Vuosien varrella talkoolaiset korjasivat ja maalasivat veturia tarpeen mukaan. Viime vuosina talkooväkeä ei enää tahtonut löytyä, joten veturi pääsi rapistumaan.

Kansa ei riemastunut kaupungin suunnitelmista veturin siirtämiseksi

Noora Vilamaa

Ruuhveltin talkoissa on kulunut kesänä ainakin parikymmentä työpäivää. Arkistokuva.
Ruuhveltin talkoissa on kulunut kesänä ainakin parikymmentä työpäivää. Arkistokuva.

Kouvolan kaupunginhallitus päätti viime vuoden joulukuussa, että museoveturi Ruuhveltti siirretään pois Kouvolan asemalta kunnostamatta. Vs. kaupunginjohtaja Tuukka Forsell totesi myöhemmin keväällä, että kaupunki kartoittaa eri vaihtoehtoja Ruuhveltin siirtämisen suhteen.

Kaupungin suunnitelmissa Ruuhveltille olisi tehty hieman yli 80 000 euroa maksava remontti, minkä jälkeen se olisi siirretty Halkotorin viereen suunniteltuun Pillkepuistoon.

Moises Garibay

Ruuhveltti sai lempinimensä Kouvolan kaupunginjohtaja Eino Brofeldtin mukaan. 
Ruuhveltti sai lempinimensä Kouvolan kaupunginjohtaja Eino Brofeldtin mukaan. 

Kun hallitus oli päättänyt Ruuhveltin siirtämisestä, Miia Witting pyysi hallitusta jättämään ehdotuksen pöydälle, jotta talkoomahdollisuus olisi saatu selvitettyä. Esitys ei saanut kannatusta.

Pian syntyi Ruuhvelttia puolustava kansanliike, joka kasvoi kasvamistaan.

Kaupungin toimitilajohtaja Juha Jormanainen teki esityksen Ruuhveltin kunnostamisesta saatuaan Wittingiltä ja Laaksolta suunnitelman talkoiden järjestämisestä.

Suunnitelmassa piti olla esitys siitä, että asbestityöt ja -suojaukset tehdään sääntöjen mukaan. Kouvolan tilapalvelut teetti itse Ruuhveltin asbestitutkimuksen.

Ruuhveltti luovutettiin talkooväelle keväällä

Toukokuun loppupuolella Kouvolan kaupunginhallitus päätti Ruuhveltin luovuttamisesta talkooväen kunnostettavaksi. Veturin kunnostamiseksi tehty suunnitelma vakuutti kaupunginhallituksen. Talkooväki lupasi, että asuntomessuihin mennessä on valmista.

Talkootöiden järjestäminen oli Sheikki Laakson vastuulla.

Noora Vilamaa

Ruuhveltin entisöidyt lyhdyt. Arkistokuva.
Ruuhveltin entisöidyt lyhdyt. Arkistokuva.

27. toukokuuta Kouvolan Sanomat uutisoi, että museoveturi Ruuhveltin ehostaminen uuteen uskoon on vihdoin käynnissä.

Toukokuisena aamuna veteraaniveturi ympärille kokoontui tusinan hengen suuruinen talkooporukka, joka päätti aloittaa työn ympäristön siivouksella ja kunnostettavien osien irrotuksella.

Talkoolaiset kertoivat halunneensa tulla mukaan projektiin, koska veturi on osa kouvolalaisten historiaa.

— Upeaa nähdä, että Kouvolasta löytyy yhteishenkeä tällaisten talkoiden toteuttamiseksi, Laakso sanoi toukokuussa.

— Nyt tuntuu hienolta, mutta meillä oli aika rankka taistelu byrokratian kanssa. Tämä taitaa olla helpompi vaihe, nyt kun työt on vihdoin saatu käyntiin, Mia Witting kommentoi talkootyön alussa.

Tuossa vaiheessa oli jo päätetty, että veturin päälle asennetaan lopuksi vitriini. Tämä työ jää tehtäväksi syksymmällä.

Ammattilaiset tekivät asbestityöt ja hiekkapuhalluksen

Ruuhveltti sai alkuviikosta pohjamaalinsa.
Ruuhveltti sai alkuviikosta pohjamaalinsa.

Moises Garibay

Pikku-Jumbon tärkeät tekniset tiedot. 
Pikku-Jumbon tärkeät tekniset tiedot. 

Valmistelutöiden jälkeen veturi peitettiin suojahupulla, minkä jälkeen Kymen Asbestipurku ja Romutus oy:n työntekijät aloittivat oman osuutensa.

Tämän jälkeen oli vuorossa maalikohtien puhdistaminen kuivajääpuhalluksella. Tämä ei osoittautunut tarpeeksi tehokkaaksi keinoksi, joten lopulta oli turvauduttava hiekkapuhallukseen. Molemmat puhallukset toteutti Pohjolan Erikoispinta oy.

Laakso ja Witting sanovat, että kouvolalaiset ihmiset ja yritykset haluavat olla mukana kunnostamassa veturia.
— Talkooidea säilyy, koska yritykset ovat antaneet kunnostamiseen rahallista tukea ja osallistuvat töihin.

Talkoisiin lähti kymmenkunta yritystä, joista enimmät ovat kouvolalaisia.

Lahjoitusvaroja kunnostukseen oli Wittingin arvion mukaan tuolloin noin 16 000 euroa. Talkootyön osuudeksi lasketaan noin 30 000 euroa.
— Me laitamme pinnat kuntoon ja korjaamme vaurioituneet osat. Liikkeelle emme junaa saa tällä kunnostuksella.

Kesäkuun toisella viikolla Ruuhveltin ylle sujautettiin telineille suojahuppu, jonka suojissa talkoita tehtiin. Nyt on tullut aika ottaa huppu pois ja antaa kouvolalaisten ihastella talkootyön jälkeä ja komeaa veturivanhusta.

Muokattu 11.7. kello 9.08: Tarkennuksia. Rahaa on kulunut ainakin aggregaatin vuokraan ja telineisiin, mutta maalien osuus on vielä auki. Veturin siirtämisestä päätti kaupunginhallitus. Yhdessä kuvatekstissä puhuttiin veturin mittaristoissa, mutta kyseessä ovat veturin lyhdyt.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset