Entinen oppilas muistelee Sarkolan purettua koulua — ”Mieleeni jäi kolme asiaa, joita en edes tiennyt olevan olemassakaan: juoma-automaatti, muovinen haitariovi ja sähköinen seinäkello”

Helsingborgissa pappina työskentelevä Jaakko Punta aloitti koulunkäyntinsä Sarkolan koulussa vuonna 1961. Hän muistelee kouluvuosiaan Kouvolan Sanomiin lähettämässään lukijakirjeessä.

Katja Juurikko

Sarkolan koulu purettiin tänä syksynä. Kuva lokakuun lopulta, jolloin jäljellä oli enää tiilikasa.
Sarkolan koulu purettiin tänä syksynä. Kuva lokakuun lopulta, jolloin jäljellä oli enää tiilikasa.

Jaakko Punta kirjoittaa näin:

”Olen surullisena seurannut kotikouluni purkuprosessia Kouvolassa. Aikoinaan Suomen moderneimpana koulurakennuksena pidetty Sarkolan kansakoulu on tullut tiensä päähän 62 vuodessa laajennusosastaan huolimatta.

Kehitys menee eteenpäin, ja tämän päivän koulutyö asettaa kokonaan toisenlaiset vaatimukset opetustiloille kuin 58 vuotta sitten, jolloin itse aloitin opin ohraisen tien Sarkolan alaluokalla.”

Sarkolaan ensi kertaa pyhäkoululaisena

”Itselleni kouluun liittyy muitakin muistoja kuin vain koulunkäyntiä. Kävin siellä pyhäkoulussa, myöhemmin poikakerhossa ja joskus katsomassa äitiäni, joka oli saanut koululta paikan siivoojana. Jukan rouvan pitämä pyhäkoulu siirrettiin Sarkolan koululle.

Pyhäkoulun kautta pääsin ensimmäisen kerran tutustumaan koulurakennukseen. Mieleeni jäi kolme asiaa, joita en edes tiennyt olevan olemassakaan: juoma-automaatti, muovinen haitariovi ja sähköinen seinäkello.

Myös presidenttiemme arvokas kuvarivistö aulan seinällä herätti kunnioitusta. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kävi maakuntakierroksensa yhteydessä tutustumassa uuteen koulurakennukseen.

Sarkolan koulussa kävi arvovieraita 1958. Oppilas Hely Nuuttila ojensi rouva Sylvi Kekkoselle sohvatyynyn, kun presidenttipari tutustui kouluun. Presidentti Urho Kekkonen on vaimonsa takana, osittain kuvasta rajautuneena.
Sarkolan koulussa kävi arvovieraita 1958. Oppilas Hely Nuuttila ojensi rouva Sylvi Kekkoselle sohvatyynyn, kun presidenttipari tutustui kouluun. Presidentti Urho Kekkonen on vaimonsa takana, osittain kuvasta rajautuneena.

Seurakunnan poikakerhoa pidettiin kirjastohuoneessa. Ensin sitä johti Eino Tanninen ja myöhemmin Jorma Susi.

Kerran meillä oli askartelua. Jokainen sai itse valita joko kidekoneen tai lennokin. Olin ainoa, joka valitsi lennokin. Se oli huomattavasti vaativampi tekele kuin muutamasta osasta koottava kidekone. Lahtisalon Anssi yritti vanhempana olla apunani. Lennokin kokosi lopulta ystävällisesti seuraavana kesänä hyvä kaverini Skytän Paavo, tuleva kultaseppä ja taitava käsistään jo silloin.”

Syyskuun ensimmäisenä päivänä 1961 kouluun

”Koulunkäynnin aloitin syksyllä 1961. Jo talvella piti käydä ilmoittautumassa koululle. Koska mieleni teki hiihtelemään, kävi äitini yksin ilmoittamassa minut silloiselle johtajaopettajalle Eero Elolle. Elo oli hyväntahtoisesti sanonut:

— Viepäs sille Jaakolle sellaisia terveisiä, että tulee sitten syyskuun ensimmäisenä päivänä kouluun!

Pääsin Maija Mertjärven luokalle. Luokkahuone oli järjestyksessään toinen alaluokkien siipiosassa. Pitkän koulurakennuksen alkupäässä olivat johtajaopettajan ja vahtimestarin virka-asunnot sekä pannuhuone. Päärakennuksessa olivat yläluokat, yhdistetty voimistelu- ja juhlasali, opettajien huone, käsityöluokka, veistosali ja keittiö.

Sarkolan koulu ikuistettiin ilmakuvaan vuonna 1957. Kuvan ylälaidassa näkyy Sarkoja, joista  koulu sai nimensä.
Sarkolan koulu ikuistettiin ilmakuvaan vuonna 1957. Kuvan ylälaidassa näkyy Sarkoja, joista  koulu sai nimensä.

Maija Mertjärvi oli monilahjakas opettaja. Häneltä sujuivat pianonsoitto, käsityöt, piirustus ja voimistelu. Pedagogisesti hän oli taitava opettaja, jota oli syytä kunnioittaa mutta jota ei tarvinnut pelätä.”

Haavoja veistossa ja hiihtokilpailuissa

”Kolmannella luokalla alkoi poikien veisto, jota opetti uusi johtajaopettaja Heikki Ojanen. Kerran lipsahti terävä puukko käteeni ja Heikki Ojanen sitoi rauhallisesti runsaasti verta vuotavan haavan.

Samalla luokalla sain hiihtokilpailuissa vielä pahemman haavan polveeni, joka täytyi käydä paikkauttamassa Kuusankosken aluesairaalassa. Sitä ennen kävin kuitenkin juomassa mukillisen kuumaa mehua pullan kera.

Myös presidenttiemme arvokas kuvarivistö aulan seinällä herätti kunnioitusta.

Sain kolmannen palkinnon näissä kilpailuissa ja voitin vielä raittiuskilpakirjoituksetkin.

Heikki Ojanen piti koulutyön jälkeen myös vapaaehtoista Toivon liitto -kerhoa. Neljännelle ja viimeiselle luokalleni sain opettajakseni Eero Elon. Tätä kouluvuotta olen pitänyt kaikkein hauskimpana ja menestyinkin melko hyvin. Pidin Eero Elon välittömyydestä ja huumorintajusta. Hänen kanssaan saattoi jutella koulutyön ulkopuolellakin.”

Kiireesti kotiin suosikkiohjelmaa katsomaan

”Näihin aikoihin alkoi televisiossa tulla myös iltapäivälähetyksiä. Keskiviikkoisin klo 13.00 tuli amerikkalainen sarja ”Meidän sakki”. Koulu päättyi klo 12.55. Kun juoksin lujaa pellon poikki kotiin, ehdin katsomaan tuota suosikkiohjelmaani.

Seuraavana kesänä oli edessä pyrkiminen oppikouluun, jonne pääsinkin ja opintieni rakkaaseen Sarkolan kouluun oli päättynyt. Koululla oli kuitenkin mahdollisuus käydä pelaamassa iltaisin lentopalloa, jonka Heikki Ojanen pyöräytti liikkeelle.

Äitini sai koululta osa-aikaisen siivoojan paikan 1970-luvun alussa. Hänen vastuullaan olivat alaluokat. Äiti piti työstään, vaikka illalla kotiin saapuessaan olikin aika väsynyt. Hän olisi halunnut jatkaa työssään vielä 65 vuotta täytettyään mutta työ oli jätettävä, koska säännöt olivat sellaiset.

Olen kiitollinen siitä, että olen saanut aloittaa koulunkäyntini Sarkolan koulussa pätevien opettajien johdossa ja upeassa koulurakennuksessa. Suomen koulujärjestelmä onkin maailman parhaita.

Nyt jo työelämääkin lopettelemassa ”olen unessa useasti sinun kaduillas, koulutie...” ja päiväunissani aloittelen uudelleen ekaluokalta, Sarkolan koulussa — toivottavasti vähän viisaampana.”

Jaakko Punta, Helsingborg

Kouvolan kaupungin hallitus käsitteli uuden Sarkolan koulun hankesuunnitelmaa  maanantaina. Suunnitelma jäi pöydälle, sillä hallitus halusi vielä selvittää onko Sarkolan koulu mahdollista toteuttaa puurakenteisena. Juttu aiheesta löytyy täältä:
Sarkolaan suunnitellun uuden koulun hankesuunnitelma ei mennyt läpi — Kaupunginhallitus vihelsi aikalisän, koska puurakentamista halutaan tarkastella vaihtoehtona