Suomen luonnon päivää vietettiin muun muassa Mustilassa, Korialla ja Tirvalla

Lukas Pearsall

Mustilan Taimipäivä kokosi Elimäellä sankan joukon puutarhaharrastuksesta innostuneita taimikaupoille.

Lukas Pearsall

Korialla luomutilaa ja omaa puotia pyörittävät Liisa ja Tommi Mattila näkevät luomutuotannon tulevaisuuden lupaavana.

Lukas Pearsall

Tirvalainen Paula Palmroos tähtää tauluun erävaari Ossi Gardemeisterin ohjeiden mukaisesti. Taustalla Karri Nissilä Kipparilasta odottaa omaa vuoroa.

Lukas Pearsall

Arboretum Mustilan toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen sanoo puutarhaharrastuksen olevan kasvussa.

Sata päivää ennen satavuotiaan Suomen itsenäisyyspäivää juhlittiin Suomen luonnon päivää monessa eri paikassa ja monella eri tavalla.

Mustilassa kokoonnuttiin Taimipäivän merkeissä, Korialla tuotiin esille luomuviljelyä ja Tirvalla tutustutettiin nuoria eräharrastukseen.

Elimäellä Arboretum Mustilan alueella samalle lauantaille sattunut neljäs perättäinen Mustilan Taimipäivä kokosi paikalle satoja innokkaita puutarhoista ja taimista kiinnostuneita.

Puolilta päivin ohjelmassa oli kasvitieteilijä ja ylipuutarhuri Arno Kasvin meklaroima taimihuutokauppa.

Lappeenrantalaisen PR-Taimiston kasvattaman, Pikku-Pekaksi nimetyn siperianpihdan kääpiömuodon lähtöhinta oli 35 euroa.

Meklari innosti ostajia kertomalla mäntykasveihin kuuluvan abieksen eli pihdan olevan kestävää sorttia ja sopivan esimerkiksi kuusiaidaksi.

Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta: taimen noukki lähtöhinnalla omakseen Keravalta tullut Mikko Kuosmanen.

Hän on Arboretum Mustilan Ystävät ry:n varapuheenjohtaja ja Taimipäivän järjestelytoimikunnan jäsen.

— Hankin äskettäin mökkitontin, jolle istutettavia taimia nyt täältä etsin. Halusin myös kannattaa hyvää tarkoitusta.

Taimipäivä vakiinnuttanut suosionsa

Pelargoni- ja puutarhaharrastaja Miia Kiuru tuli Porvoosta taimikaupoille tietyt lajit mielessä.

— Lähdin hakemaan alppiruusuja, pelargoneja ja pihtoja omaan puutarhaan. Harrastan pelargoneja, joten niitä täytyy saada lisää.

Kassissa oli lisäksi koreanperhovaahteran, helmipihlajan ja arpajaisvoittona tulleen ukrainanvihman taimet.

— Ilta meneekin sitten googletellessa, millaisia kasveja nämä ovat.

Arboretum Mustilan toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen käveli yleisön seassa myynnissä olevia taimia katsellen.

— Odotukset ovat täyttyneet. Tapahtuma näyttää vakiinnuttaneen asemansa puutarhaharrastajien keskuudessa laajemminkin.

Reinikaisen mielestä TV:n runsas puutarhaohjelmien tarjonta näkyy kasvavana kiinnostuksena harrastusta kohtaan.

— Ihmiset haluavat satsata puutarhoihin. He tietävät enemmän kasveista ja osaavat vaatia enemmän.

Luomu vaatii pitkäjänteisyyttä

Korialla luomutilaa ja omaa luomutuotepuotia pitävien Liisa ja Tommi Mattilan mielestä luomuviljelyn tilanne on menossa Suomessa parempaan suuntaan.

Liisan Mattilan Mäkelä-nimisellä kotitilalla luomutuotanto käynnistyi jo vuonna 1995 nykyisen emännän vanhempien toimesta.

— Me jatkoimme sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 2009.

Mattilat esittelivät tilaansa ja tuotteitaan Suomen luonnon päivänä lauantaina.

Kun on luomuun ryhdytty, on siinä syytä pysyä.

— Luomuviljely vaatii pitkäjänteisyyttä, että maaperä saadaan sopeutumaan tuotantomuotoon. Ei voi pomppia edestakaisin, Liisa Mattila sanoo.

Mattiloiden mielestä ihmisten kasvava arvostus ruoan alkuperää kohtaan on parantanut luomutuotannon asemaa.

— Hyvältä näyttää. Kysyntä on ollut nousujohteista, Tommi Mattila kertoo.

Tilan yhteydessä Liisa Mattilalla on vuonna 2011 käynnistynyt Puotimaalla-yritys. Aluksi hän myi koruja ja kosmetiikkaa, mutta siirtyi luomutuotteiden myyntiin.

— Nyt myyty kosmetiikka on luomupohjaista. Meillä on oma tuotemerkki, jossa on käytetty esimerkiksi oman tilan mustaherukkaa.

Tirvalla otettiin ensiaskeleita erälle

Tirvalainen 16-vuotias Paula Palmroos ottaa hyvän otteen pienoiskivääristä ja tähtää kiikarin läpi ampumaradalla olevaa taulua erävaari Ossi Gardemeisterin ohjeistamana.

Laukaukset napsuvat tarkasti kahden euron kolikon kokoiselle alueelle keskelle taulua.

— Ihan hyvin osuin, kuului oma arvio.

Metsästys kiinnostaa Palmroosia jonkin verran. Metsästyskorttia hänellä ei vielä ole.

— Olen ollut muutaman kerran isän mukana hirvijahdissa.

Erävaari Gardemeisterin mielestä suomalainen eräperinne on hieno asia.

— Sen jatkuvuus pitää turvata saamalla nuoria mukaan harrastukseen.

Riistanhoitoyhdistykset eri puolilla maata järjestivät Suomen luonnon päivänä lauantaina omia tapahtumiaan Ensi askel erälle -teemalla.

Valkealan-Kouvolan riistanhoitoyhdistyksen tapahtuma pidettiin Tirvan seudun metsästysyhdistyksen metsästysmajalla ja sen ympäristössä.

Aamupäivän ohjelma sisälsi mahdollisuuden kokeilla ampumista pienoiskiväärillä ja haulikolla, eräaiheisen luontopolun, koiraesittelyn sekä makkaran- ja letunpaistoa.

Tirvan seudun metsästysyhdistyksen puheenjohtaja Arto Hannolan mukaan tarkoitus oli tutustuttaa metsästyksestä kiinnostuneita nuoria tähän harrastukseen.

— Metsästysseurojen ukkoutuminen on tosiasia. Tarvitaan uusia harrastajia jäseniksi jatkamaan perinteitä.

Jyri Turunen

Jyri Turunen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet