Kauppalankadun eteläpää muuttui Manskiksi, kun 1990-luvun lama runteli Kouvolan keskustaa – Pitkäjänteinen työ keskustan kehittämiseksi palkittiin toistamiseen

Manski: Kouvolan kävelykeskusta palkittiin Suomen tämän vuoden parhaana. Pitkäjänteinen uudistustyö toi voiton jo toista kertaa.

Jussi Lopperi

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka (oikealla) ja tekninen johtaja Hannu Tylli (vasemmalla) vastaanottivat palkinnon raadin edustajilta.
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka (oikealla) ja tekninen johtaja Hannu Tylli (vasemmalla) vastaanottivat palkinnon raadin edustajilta.

Äitienpäivän jälkeisenä maanantaina Kouvolassa sataa vettä ja tuulee koleasti. Koronatilanteen lisäksi se on omiaan autioittamaan kävelykatu Manskin.

Siitä huolimatta Kouvolan kaupungin ja Kouvolan ydinkeskusta ry:n saama huomionosoitus lämmittää.

– Tämä on hieno tunnustus kaupungissa eri toimijoiden tekemälle pitkäjänteiselle työlle, kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.

Toikan mukaan Manski ja muu Kouvolan ydinkeskustan alue kannattaa nähdä kaupungin sydämenä ja asukkaiden olohuoneena sekä kokoontumispaikkana.

– Ihmiset kuitenkin kaipaavat toistensa seuraa. Kävelykadun uudistuksen jälkeen tänne on tullut kymmenkunta uutta ravintolaa. Se kertoo jotain keskustan vetovoimasta.

Lukas Pearsall

Kaupunkilaiset pitävät olohuoneestaan

Kouvolalainen Kirsi Pylkäs asuu keskustassa ja käy usein Manskilla.

Hänestä uudistus on ollut onnistunut.

– Minusta on mukava käydä täällä. Varsinkin talvisaikaan uudet valot luovat tunnelmaa.

Kouvolalainen Inka Kuisma ja Serbiasta puoli vuotta sitten Kouvolaan muuttanut Nebojsa Marinovic kaipaisivat enemmän toimintaa, tekemistä ja yrityksiä keskustaan. Manski on toisaalta heistä viihtyisä paikka.

– En omista autoa, joten mieluummin kuin kävisin marketalueella, hoitaisin tarpeelliset ostokset keskustassa, Kuisma sanoo.

Palkinto pitkästä työstä

Elävät kaupunkikeskustat ry nimesi tänä vuonna Kouvolan kävelykeskustan Suomen parhaaksi.

Palkintotilaisuudessa raadin jäsenet sanoivat, että kaupungistuminen kiihtyy, joten keskusta-alueiden suunnitteluun tulee kiinnittää huomiota. Elävät ja vireät keskusta-alueet myös luovat yhteiskunnallista kestävyyttä monella tavalla ja lisäävät yhteisöllisyyttä, raati totesi. Ainutlaatuista on, että Manski sai palkinnon jo toisen kerran. Ensimmäinen palkinto tuli vuonna 2003.

Palkintoraadin mukaan on hieno asia, ettei Kouvolan kaupunki ole hylännyt keskusta-aluetta, vaan on pyrkinyt kehittämään sitä pitkäjänteisesti.

Kouvolan tekninen johtaja Hannu Tylli kertoo, että seuraavan vaiheen suunnitelmat ovat jo käynnissä.

Manskin kolmannen vaiheen kasvojenkohotus valmistui pari vuotta sitten.
Manskin kolmannen vaiheen kasvojenkohotus valmistui pari vuotta sitten.

Nykyisen matkakeskuksen viereen on tarkoitus rakentaa ensivaiheessa toimistotiloja. Vaiheittain on nykytilanteessa helpompi edetä kuin kertarysäyksellä, hän sanoo.

– Toisessa vaiheessa on mahdollista tehdä alueella muun muassa majoitustiloja.

Tyllin mukaan kävelykeskustan aluetta on niin ikään tarkoitus laajentaa.

– Suunnitteilla on reitti Urheilupuistosta teatterin ja kirjaston ohi Manskille ja Halkotorille.

Tylli sanoo, ettei autoliikennettä poikittaisreitin kaduilta ole määrä kokonaan katkaista.

– Tarkoitus on, että alue on niin sanottua jaettua tilaa, jossa voi kävellä ja polkupyöräillä kaduilla. Autojen pitää väistää.

Lukas Pearsall

Kouvolan kaupunki sai tunnustusta työstään keskusta-alueen puolesta.
Kouvolan kaupunki sai tunnustusta työstään keskusta-alueen puolesta.

Vuosikymmenten hanke keskustan elävöittämiseksi: Arkistosta

Kouvolan Sanomat kirjoitti Manskin syntyhistoriasta seitsemän vuotta sitten näin:

"Tämän kuun 29. päivänä tulee täyteen 15 vuotta kävelykatu Manskin avajaisista. Päivää juhlistettiin tuolloin muun muassa torvimusiikilla, muotinäytöksellä ja kaupunkikulttuuriaiheisella seminaarilla.

Mikään läpihuutojuttu keskustan uudistaminen ei ollut — sitä edelsi 14 vuoden kamppailu, jonka pani alulle tekninen apulaiskaupunginjohtaja Ensi R. Louhiluoto.

Hän oli toiminut kaupunginarkkitehtinä vuosina 1967—75 ja siirtynyt sitten vuosikymmeneksi Riihimäelle apulaiskaupunginjohtajaksi. Kouvolaan palattuaan hän saattoi katsoa keskustaa ulkopuolisen silmin.

— Kauhistuin sitä, miten keskusta tukkeutui autoista. Liikennesuunnittelu oli 60-luvulta, jolloin Kouvolassa oli 60 autoa tuhatta asukasta kohti.

Mallia Keski-Euroopasta

Autokannan kasvua oli kyllä pyritty ennakoimaan. Keskusta oli suunniteltu niin, että se kestäisi määrän lisääntymisen 380 autoon tuhatta asukasta kohti vuoteen 2020 mennessä. Kasvun nopeus yllätti: 380 auton määrä ylitettiin jo 1980-luvulla.

Louhiluoto oli matkustellut Keski-Euroopassa ja tiesi, miten asiat hoidettiin vielä paljon autoistuneemmissa kaupungeissa. Avainsanoja olivat keskustaa kiertävät kehäkadut ja autoilta rauhoitetut kävelyalueet.

— Aluksi kaikki vastustivat. Taksikuskit sanoivat elinkeinonsa kuihtuvan. Kauppiaat uskoivat menettävänsä asiakkaat ja kiinteistönomistajat vuokralaiset, jos joka paikkaan ei pääse autolla.

Louhiluoto aloitti määrätietoisen mielipiteenmuokkauksen vuonna 1987. Seuraavana vuonna hän vei virkamiehet opintomatkalle Saksaan tutustumaan kolmen kaupungin liikennejärjestelyihin. Myöhemmin seurasivat päättäjille tarkoitetut matkat Saksaan ja Ruotsiin.

Lukas Pearsall

Manskin ilme on muuttunut vuosien mittaan. Lisää muutoksia on luvassa.
Manskin ilme on muuttunut vuosien mittaan. Lisää muutoksia on luvassa.

Kävelykeskusta-ajatuksen myymistä auttoi Louhiluodon solmima tuttavuus Stuttgartin yliopistossa kaupunkisuunnittelun professorina työskennelleen Antero Markelinin kanssa. Markelinin asiantuntemus toi hankkeelle uskottavuutta, ja hänen yleiskaavallista suunnitelmaansa kutsuttiin Markelinin visioksi.

Ennen kävelykadun lopullista hyväksymistä testattiin viitenä vuotena niin sanottua kesäkatua, jolloin osa Kauppalankadusta, ja yhtenä kesänä Keskikatu, suljettiin liikenteeltä kesän ajaksi.

Valtuusto hyväksyi keskustan osayleiskaavan 1995 ja päätti lopullisesti kävelykadun rakentamisen aloittamisesta keväällä 1997. Louhiluoto jäi samana vuonna eläkkeelle eikä enää osallistunut Manskin toteutusvaiheeseen.

Katsellessaan nyt kävelykatua hän ei ole täysin tyytyväinen. Hän uskoo, ettei niin moni liike olisi siirtynyt Veturiin, jos keskustan ympäristöön olisi aikoinaan määrätietoisesti lisätty pysäköintialueita.

Lisäksi kadun 24 metrin leveys on hänen mielestään liikaa. Louhiluoto muuttaisi Manskia kujamaisemmaksi esimerkiksi kadun keskelle rakennettavilla, kioskimaisilla kaupoilla.

— Ei Manski vielä valmis ole."