Kouvolalaiset tuntevat ylpeyttä suomalaisuudesta monesta syystä — Huoli nuorten ja vanhojen syrjäytymisestä ei silti unohtunut itsenäisyyspäivän juhlahumussa

Vapaus ja lähimmäisestä huolehtiminen ovat arvokkainta Suomessa, sanovat kouvolalaiset itsenäisyyspäivää juhlivat. Toisella puolella vaakaa alaspäin painaa huoli syrjäytymisestä ja väestön ikääntymisestä.

Lumikki Haaja

Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Leppänen (vasemmalla), jumalanpalveluksessa saarnannut Mikko Wirtanen, everstiluutnantti Juha Kylä-Harakka ja sotaveteraani Kalevi Horppu laskivat seppeleen sankarivainajien muistomerkille. Seppele laskettiin 15 minuuttia etuajassa ettei veteraanien tarvinnut seistä pitkään kylmettymässä Lääninpuistossa.
Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Leppänen (vasemmalla), jumalanpalveluksessa saarnannut Mikko Wirtanen, everstiluutnantti Juha Kylä-Harakka ja sotaveteraani Kalevi Horppu laskivat seppeleen sankarivainajien muistomerkille. Seppele laskettiin 15 minuuttia etuajassa ettei veteraanien tarvinnut seistä pitkään kylmettymässä Lääninpuistossa.

Kouvolalainen Yrjö Rasilainen, 79, tarkastelee Kouvolan kaupungintalolle itsenäisyyspäivän juhliin saapuvia vieraita.

— Pikkuisen huolettaa juhlijoita ja jumalanpalvelukseen osallistuneita katsoessa. He ovat valtaosin eläkeläisiä, nuoret puuttuvat.

Kenttärovastina lähes parikymmentä vuotta toiminut Rasilainen korostaa, että nuorison käsissä on 101-vuotiaan Suomen tulevaisuus.

— Heidän pitää astua meidän tilallemme ja hoitaa asiat, mutta he eivät oikein saa kiinni elämästä. He ovat pätkätöissä ja kulkevat epävarmuuden keskellä.

Hän arvioi, että julkisuudessa esitetty luku noin 70 000 nuoren syrjäytymisestä on todellisuudessa isompi.

Lumikki Haaja

Kenttärovastina vuosina 1970—1989 toiminut Yrjö Rasilainen uskoo nuoriin, mutta tällä hetkellä liian moni nuori jää yhteiskunnassa ulkopuoliseksi.

Rasilainen korostaa sitä, että nuorille pitää antaa vastuuta ja heitä pitää kunnioittaa. Maahanmuuttajat pitäisi myös saada elämän syrjään kiinni.

— Minusta täällä on heille tilaa ja heidät täytyy ottaa huomioon. Heidän pitää sopeutua tähän yhteiskuntaan, sen arvoihin ja elämään. Se on meidän tehtävämme saada heidät mukaan.

Työ toi turvaa ja uskoa tulevaisuuteen Rasilaisen nuoruudessa.

— Työpaikan saamisen suhteen ei ollut mitään ongelmaa. Elämä oli turvallista ja varmaa.

Eläkepäiviä viettävä Rasilainen kokee olevansa huolenpidon kohteena.

— Joudun käymään Kotkassa päivittäin maanantaista perjantaihin viiden viikon ajan sädehoidossa. Taksi vie ja tuo. Hoito ja huolenpito on erinomaista.

Lumikki Haaja

Kakkukahvit tekivät hyvin kauppansa ennen itsenäisyyspäivän juhlan alkamista.

”Olen todella ylpeä suomalaisuudesta, meillä on ihana ja hyvä maa elää”

Ensimmäistä kertaa tyttärensä kanssa itsenäisyyspäivän juhlaan saapuneella Kalevi Rädyllä on jo jumalanpalvelus ja seppeleenlasku takana.

— Itsenäisyys ja vapaus ovat Suomessa parasta, itsenäisyyspäivän aattona 87 vuotta täyttänyt Kalevi Räty sanoo.

— Arvomaailma Suomessa on sellainen, että pyritään pitämään hyvää huolta vähäosaisista. Olen todella ylpeä suomalaisuudesta, meillä on ihana ja hyvä maa elää, tytär Maarit Räty lisää.

Hyvinvointi ei jakaannu koko maassa tasaisesti, Kalevi Räty muistuttaa.

— Syrjäseuduilla on paljon puutteessa eläviä vanhuksia, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia olla nykytekniikassa mukana. Heidän täytyisi päästä sellaisille alueille, joissa on palveluita.

Lumikki Haaja

Tytär Maarit Räty osallistui isänsä Kalevi Rädyn kanssa itsenäisyyspäivän juhlaan Kouvolan kaupungintalolla.

Maarit Räty arvioi myös yksinäisyyden ilmenevän yhä useammalle raakana todellisuutena.

— Myös lapsiperheiden ja nuorten asema huolestuttaa, koska heiltä joudutaan leikkaamaan.

Kolmisen vuotta sitten leskeksi jäänyt Kalevi Räty juhlii itsenäisyyspäivää koko päivän. Illemmalla läheiset kokoontuvat yhteen Rädyn toisen tyttären kotiin.

— Täytyy katsoa, mitä tytöt keksivät. Todennäköisesti jotain hyvää ruokaa on tarjolla.

Lumikki Haaja

Marja Komonen (vasemmalla) arvostaa ruohonjuuritason auttamista. Merja Rossi kehuu ihmisten tasa-arvoisuutta Suomessa.

Tasa-arvo ja naapurinapu ovat keskeinen osa suomalaisuutta

Ulkomailla käyminen avaa kouvolalaisen Merja Rossin silmät aina uudestaan.

— Meillä on hyvä maa. Demokratian ja sanavapauden myötä me pystymme vaikuttamaan asioihin.

Turvallisuus on sekin Rossin mielestä melko hyvällä tolalla.

— Aina välillä nostetaan erilaisia uhkakuvia ja ihmisillä on pelkoja. Ajattelen ilmastonmuutosta, sillä Suomi on niitä viimeisiä niemekkeitä, jossa pystyy hyvin elämään. Siitä voi aiheutua painetta tänne.

Tasa-arvio ilmenee hänen mielestään monin tavoin.

— Luin juuri, että lapsi oli lähettänyt presidentille kirjeen, ja hän sai siihen vastauksen. Kuka tahansa voi soittaa kaupunginjohtajalle tai lähettää sähköpostia pääministerille.

Lumikki Haaja

Siviä Finnilä on tehnyt pitkän uran sotilaskotisisarena muun muassa Pahkajärven ampumaleirillä. Hän sai presidentin myöntämän mitallin (vasemmalla) tekemästään työstä.

Konkreettinen ruohonjuuritason toiminta on asia, jota Marja Komonen pitää suomalaisuuden voimavarana.

— Jokainen voi miettiä läheisten, naapureiden ja vanhusten auttamista.

Komonen kiittelee Seppo-miestään, joka on esimerkiksi auttanut lumitöissä iäkkäämpiä naapureita. Lapsetkin saattavat soittaa ”Kitusen kievarin” nimen saaneen Komosten kodin ovikello.

— Onko Seppo tai ketään kotona, lapset kysyvät. Lapsenlapset viihtyvät meillä välillä päiväkausia.

Kerran naapurista kouluun lähtenyt lapsi oli pulassa, kun repun nyörit olivat jääneet oven väliin eikä avaimeton lapsi saanut reppua irti.

— Sanoin pojalle, että ei mitään hätää. Minulla on antaa sinulle uusi reppu. Vein hänet Kaunisnurmen kouluun, kun satoi vettä, Seppo Komonen kertoo esimerkin arjen naapurinavusta.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet