Ksaon opiskelijoita ei heitetä kylmiltään työpaikoille harjoittelemaan — Opiskelija saa itse hankkia työpaikan, mutta oppilaitos on tiiviisti mukana sopimassa järjestelyistä ja tavoitteista

Itsenäinen työssäoppiminen ja etäopiskelu sopii vain osalle nuorista. Yritysten ja oppilaitosten työmenetelmissä voi olla eroja, mutta siitäkin oppii.

Katja Juurikko

Milla Karhu opiskelee Kouvolan seudun ammattiopistossa kolmatta viikkoa LVI-alaa. Hän pitää yritysten edustajien tapaamista hyödyllisenä asiana.
Milla Karhu opiskelee Kouvolan seudun ammattiopistossa kolmatta viikkoa LVI-alaa. Hän pitää yritysten edustajien tapaamista hyödyllisenä asiana.

Kouvolan seudun ammattiopiston Ksaon tuntiopettaja Pekka Kurko sanoo, että opiskelijat saavat työpaikoilla laadukasta oppia.

— Käymme sopimusasiat ja käytännön järjestelyt työpaikalla läpi. Opiskelijan tavoitteet ja se, miten työpaikalla opiskellaan, selvitetään myös.

Kurko sanoo, että Ksaon opettajat osallistuvat asioiden sopimiseen työpaikalla. Harjoittelupaikan hankkiminen perustuu opiskelijan omaan aktiivisuuteen.

— Opiskelijat saavat pitkälti itse etsiä oppimispaikkaa. Siinä heitä koulutetaan samalla työnhakuun.

”Toivon, että työnantajat antavat myös työpaikoilla nuorille aikaa”

LVI-alaa kolmatta viikkoa Ksaossa opiskeleva kouvolalainen Milla Karhu, 16, on tyytyväinen valintaansa.

— Ala tuntuu ihan oikealta. Tykkään tehdä käsillä. Siinä on oma juttunsa. Kävimme tutustumassa yläasteella täällä ja innostuin tosi paljon.

Itsenäinen opiskelu ja työssä oppiminen eivät pelota Karhua.

— Opin paljon paremmin kuuntelemalla siten, että joku näyttää. Tavoitteena on päästä itse tekemään myös työpaikoilla.

Tavoitteena Karhulla on saada opinnot kahdessa vuodessa päätökseen. Hän arvioi työllistymismahdollisuuksia hyviksi.

— Sen mukaan mitä olen kuullut, töitä pitäisi olla aika hyvin.

Alan yritysten edustajien tapaaminen on Milla Karhun mieleen.

— He ottavat tosi hyvin nuoret vastaan eivätkä odota liikoja. Toivon, että työnantajat antavat myös työpaikoilla nuorille aikaa.

Opettajien tehtävänä on selvittää, että työpaikka soveltuu oppimispaikaksi

Katja Juurikko

Opiskelijat kuuntelivat R.A. Wickholmin työpäällikön Mika Toikan ja palveluasiantuntijan Jaana Kuusiston kerrontaa LVI-alasta ja yrityksestä.

Kouvolan Putkityön huoltotyönjohtaja Jere Luhio esitteli asentaja Aleksi Pasin kanssa yritystä Ksaolla torstaina.

— Teemme todella paljon yhteistyötä oppilaitosten ja niiden henkilökunnan kanssa. Saamme potentiaalisia opiskelijoita meille oppimaan ja innostumaan alasta.

Minkälaisia ominaisuuksia Kouvolan Putkityössä odotetaan opiskelijalta?

— Motivoitunut, oma-aloitteinen, kyselevä ja aktiivinen opiskelija, joka tulee ajoissa töihin. Siinä on tuleva huippuasentaja, Luhio summaa.

Ksaosta runsas vuosi takaperin valmistuneen Aleksi Pasin työllistymispolku on hyvä esimerkki tästä. Hän työskentelee Kouvolan putkityössä asentajana, mutta pärjää myös myymälän puolella.

— Suoritin työssäoppimisen, sen jälkeen menin kesätöihin ja sitten töihin, Pasi sanoo.

Opettajakouluttaja Ismo Turve Hämeen ammattikorkeakoulusta korostaa oppilaitosten vastuuta työpaikkojen valinnassa.

— Käytäntö on se, että opettaja aina selvittää, onko työpaikka oppimispaikaksi soveltuva, Turve sanoo.

Työpaikoilla annettava ohjaaminen saattaa usein erota opiskelijan ammattiopistossa saamista käytänteistä. Kurkon mukaan tässä ei ole ristiriitaa.

— Se on arkipäivää ja hyväksyttävää. Meillä kaikki tehdään normien mukaan lakiin ja turvallisuuteen liittyvät velvoitteet täyttäen.

Osalla nuorista on kyky itsenäiseen etäopiskeluun

Katja Juurikko

Milla Karhu tutustui asentajan työkaluihin Ksaossa järjestetyssä tilaisuudessa torstaina.

Opiskelijan kyky hypätä erilaisiin töihin työpaikalla on yksi LVI-yritysten esittämä toive. Putkialan yrityksessä ei aina ole asennushommia, mutta myyntityötäkin on tarjolla.

— Jos työnantaja toteaa, että tässä olisi särmä jätkä myymälään, voidaan koulutukseen liittää merkonomin koulutuksesta yksi tutkinnon osa, Turve sanoo.

Toisen asteen oppilaitokseen menevien nuorten kyvystä opiskella itsenäisesti on käännetty peistä pitkään.

— Noin 20 prosentilla on nuorista on hyvät valmiudet itsenäiseen opiskelemiseen, Turve arvioi.

— Vanhemmat ovat kyvykkäämpiä siihen. Suoraan peruskoulusta tulevilla ei vielä sitä taitoa aina ole, mutta mahdollisuus siihen pitää tarjota, Kurko sanoo.

Yritysten vierailut osana tutustumisjaksoa

Kouvolan seudun ammattiopistossa aloittaneiden opiskelijoiden ensimmäinen syksy poikkeaa aikaisempien lukuvuosien aloituksista.

Keltanokilla on meneillään kolmen viikon orientaatiojakso, jolloin ei varsinaisesti opiskella ollenkaan oppiaineita.

Ksao osallistuu Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoimaan Teformi-hankkeeseen (ESR). Teformi tarkoittaa tekniikan alojen ammatillisen koulutuksen reformia.

Hankkeessa ovat mukana sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan alat.

Putkiasentajaksi opiskeleville oli järjestetty LVI-alan esittelypäivä torstaina. Kouvolalaisista alan yrityksistä Kouvolan Putkityön ja R.A.Wickholmin edustajat kertoivat yritystensä toiminnasta.

Yritykset toivat torstaina järjestetyssä tapaamisissa esille omia toiveitaan.

— Juuri keskustelimme siitä, että ilmalämpöpumppujen asennus otettaisiin mukaan koulutusohjelmiin, hanketta ohjaava Ismo Turve Hämeen ammattikorkeakoulusta sanoo.

Katja Juurikko

Kouvolan putkityön Jere Luhio (oikealla) ja Aleksi Pasi kertoivat torstaina aamupäivällä LVI-alan uusille opiskelijoille putkiasentajan työstä.

Tuntiopettaja Pekka Kurko muistuttaa, että lämpöpumput kuuluvat yhtenä osana Ksaon LVI-koulutukseen.

— Se ei ole vielä opintojen perusosassa mukana, mutta pystymme tarjoamaan sen opiskelijoille.

Taustalla on työelämän murrokseen liittyvät kehittämistarpeet: digitalisaatio ja ammatillisen koulutuksen lainsäädännön sekä tutkinnon perusteiden uudistuminen. Hankkeella tähdätään työelämäyhteistyön, asiakaslähtöisyyden, monikanavaisuuden, uraohjauksen ja oppilaitosten toimintakulttuurin uudistamiseen.

Teformin yhteistyökumppaneina ovat Kouvolan seudun ammattiopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Tavastia. Teknologiateollisuus ry ja 13 yritystä osallistuvat vuoden 2020 loppuun kestävään hankkeeseen.

Päärahoituksesta vastaa Hämeen ely-keskus, ja hanke saa Euroopan sosiaalirahaston tukea.

Uusimmat uutiset