Mäntyharju näytti miten leipä ennen otettiin metsästä — katso kuvat perinnesavotasta!

Mari Koukkula

Kuusivuotiaalle Into-ruunalle ravihommat ovat tutumpia kuin metsätyöt. Ajomiehenä toimineen Jyrki Hyyryläisen mukaan Into tottui nopeasti länkivaljaisiin ja on rauhallinen uudessa tilanteessa.
Kuusivuotiaalle Into-ruunalle ravihommat ovat tutumpia kuin metsätyöt. Ajomiehenä toimineen Jyrki Hyyryläisen mukaan Into tottui nopeasti länkivaljaisiin ja on rauhallinen uudessa tilanteessa.

Mäntyharjun perinnesavotta kiinnosti seudun ihmisiä niin paljon, että järjestävät joutuivat auraamaan nopeasti lisää pysäköintialueelle, jotta kaikki halukkaat pääsivät seuraamaan perinteistä metsäsavottaa.

Monen muun tapaan mäntyharjulainen Kalevi Manninen oli tullut elvyttämään muistojaan pokasahan ja ajohevosten aikakaudelta.

— Metsään oli lähdettävä, kun tutin oli heittänyt pois, Manninen naurahtaa.

Pokasahalla tehtävät metsätyöt tulivat Manniselle nuorena tutuksi, kun kotitalolle piti hankkia polttopuita. Rakennusalalla työuransa tehnyt, ja nyt jo pitkään eläkkeellä ollut Manninen kertoo säilyttäneensä tuntuman metsätöihin omalla palstallaan.

— Jos ei muuta, niin pitää käydä kuuntelemassa, vieläkö käet kukkuu.

Mari Koukkula

Matias Lahtinen esitteli vanhoja metsätyötapoja perinnesavotassa Mäntyharjussa lauantaina.

Teemu Hälikkä ja Matias Lahtinen näyttivät kuinka mänty kaatuu ja katkotaan justeerilla. Metsäkoneenkuljettaja Hälikkä on metsäalan ammattilainen jo toisessa polvessa. Vanhat työtavat vaativat parikymppiseltä Hälikältä ja muilta vapaaehtoisilta opiskelua ja treenaamista.

— Ihan kivasti löytyi kirjallisuutta. Vanhoista elokuvista oli myös apua. Ja saatiin me joiltakin vanhoilta ukoilta neuvoja, miten hommat kannattaa tehdä.

Näytöksessä kaikki puiden kaadon ja kuljetuksen työvaiheet toteutettiin vanhoilla työtavoilla ja välineillä.

Mari Koukkula

Teemu Hälikkä katkoi justeerilla kaadetun rungon tukeiksi ja propseiksi.

Vaiheita olivat tukkipuun leimaus, kaatoloven teko kirveellä, kaatosahaus justeerilla, puun karsiminen kirveellä, puun jakaminen ja merkitseminen, puun katkominen justeerilla, sekä tukkien ajo laaniin hevosella.

Samanaikaisesti pinotavaran- ja halon tekijät toimivat omissa kohteissaan.

Lisäksi näytettiin pokasahan ja justeerin teroittamista, risujen hakkaamista risupiilulla ja kirveen tahkoamista.

Pinotavaran kuorimista yleisökin pääsi kokeilemaan. Kuoritut rungot kasattiin kolmiomuotoon kuivumaan.

Mari Koukkula

Suomehevosruuna Into näytti, miten tukit siirtyvät hakkuupaikalta laanille.

Tapahtuman idea sai alkunsa mäntyharjulaiselta Jani Haajaselta.

— Sukupolvet vaihtuvat ja perinnetietoa pitäisi siirtää eteenpäin. Itse edustan sitä sukupolvea, joka ei ole näitä hommia työkseen tehnyt. Isoisä on opettanut hommat minulle, Haajanen kertoo.

— Täytyy myös muistaa, että vietämme Suomen 100-vuotis juhlavuotta. Metsä on tärkeä osa Suomen historiaa, Haajanen lisää.

Järjestelyihin osallistui yksityisten vapaaehtoisten lisäksi 4H-yhdistys, Toivolan kylät ry ja Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa, joka vietti samalla valtakunnallista Metsänomistajan Maalislauantaita.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.