Kävelykatu Manskin kävijämäärä- ja myyntimittarit kääntyivät kasvuun, kauppakeskus Veturilla takana historiansa paras vuosi – Kouvolan Sanomat selvitti, onko kauppapaikkojen vastakkainasettelu vielä voimissaan

Remontin jälkeen Kouvolan ydinkeskusta on houkutellut lisää kävijöitä. Myös kauppojen myynti näyttää elpyvän, vaikka joka kymmenes kävelykadun liiketiloista on yhä tyhjänä.

Jussi Lopperi

Manskilla on viime vuonna liikkunut enemmän väkeä kuin aikaisemmin. Myös liikkeiden myynti kasvoi.
Manskilla on viime vuonna liikkunut enemmän väkeä kuin aikaisemmin. Myös liikkeiden myynti kasvoi.

Kävelykatu Manskin vuonna 2018 valmistunut remontti on lisännyt Kouvolan keskustan kävijämääriä ja liikkeiden myyntiä.

— Yritysten myynnissä nousu on ollut merkittävää, Kinnossa kaupunkikeskustan kehittämisen asiantuntijana työskennellyt projtektipäällikkö Reijo Saksa kertoo.

Seurannassa olleet yritykset kasvattivat viime vuonna myyntiään noin kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten myynti lisääntyi heinäkuussa, jolloin Kouvolassa vietettiin asuntomessuja.

— Vain kaksi kuukautta jäi vuoden 2018 tasolle. Kaikki muut menivät plussalle.

Manskin varrella on kaksi kävijälaskuria, joista ynnäämällä Saksa saa viime vuodelle käjimääräksi noin 4,7 — 4,8 miljoonaa. Pelkästään toisen mittauspisteen läpi käveli viime vuonna vajaat 3,3 miljoonaa henkilöä.

Vuonna 2016, eli vuotta ennen Manskin remontointia, kävijöitä oli selvästi vähemmän. Suoria verrokkilukuja ei nykypäivään kuitenkaan ole, sillä laskentajärjestelmät uusittiin vuonna 2017.

Manskin 6,7 miljoonan remonttiin sisältyi muun muassa istutuksia, penkkejä, muunneltava suihkulähde ja 7800 neliömetriä uutta kivetystä.

— Tämän yhden kadun merkitys on suuri koko keskustan elinvoimalle, Saksa sanoo.

Kouvola kehittää myös Manskin lähiympäristöä.

— Ydinkeskustan ympäristön laatu pitää olla parasta mahdollista, kaupungin tekninen johtaja Hannu Tylli sanoo.

Kouvolan rautatieaseman länsipuolelle on hahmoteltu 4–6-kerroksista rakennuskokonaisuutta. Yhteen tai useampaan rakennukseen tulisi lähinnä liike- ja toimitiloja yhteensä 10 000–15 000 neliömetrin verran.

— Ydinkeskustan alueelle pitää saada lisää rakentamista ja työpaikkoja. Sitä paremmin ydinkeskusta voi, mitä enemmän siellä on asukkaita ja työpaikkoja.

Käyntijärjestys on se, että ensin aseman alueelle houkutellaan yksityisinvestointeja. Sen jälkeen kaupunki alkaa uudistaa Hallituskadun ja asema-aukion aluetta. Ennen pitkää kävelykatu jatkuu Manskilta rautatieasemalle saakka.

Tämän jälkeen aletaan kehittää Kouvola-talon ja Urheilupuiston välistä katureitistöä niin sanotuksi shared space -alueeksi, jossa on helppo järjestää vapaa-ajan aktiviteettejä ja tapahtumia.

Reitti alkaisi Urheilupuistosta, jatkuisi sen jälkeen teatterin ja kirjaston kautta Keskuspuistoon, Manskille ja edelleen Hansa-torin ja Halkotorikautta Kouvola-talolle.

— Shared space on laadukasta katutilaa, jossa jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on etuoikeus, joskin henkilö- ja huoltoautot pystyvät siinä liikkumaan.

Kaupunkivisioon merkityt suunnitelmat voivat olla valmiita jo kymmenen vuoden päästä, jos aseman länsipuolen alue alkaa vetää yksityissijoittajia. Alueen tontinluovutuskilpailu on parhaillaan käynnissä.

Jussi Lopperi

Jaana Uusitalo toivoisi Manskille lisää yritystoimintaa ja ostajia Kouvolan ulkopuolelta.
Jaana Uusitalo toivoisi Manskille lisää yritystoimintaa ja ostajia Kouvolan ulkopuolelta.

Tyllin mukaan on tärkeää, että keskustaan saadaan myös lisää asukkaita. Euroopassa asukastiheys toimivissa kaupunkikeskuksissa on Kouvolaan verrattuna kaksinkertainen.

Tällä hetkellä keskustan alueella, parin kilometrin säteellä Manskista, asuu noin 11 000 ihmistä.

Saksan mukaan Manskin alueelta on saatu lupaavia signaaleja. Vuosina 2014—2019 ydinkeskustaan saatiin 10 uutta liiketilaa.

Kun keväällä 2019 suoritetussa laskennassa myös tyhjien liiketilojen määrä oli vähentynyt kymmenellä, Saksa laskee nettovoitoksi 20 yritystä.

— Kun liiketilojen vuokra on keskimäärin 2 000 euroa liiketilasta, kiinteistöjen vuokratulojen voi laskea nousseen 400 000 euroa.

Saksan mukaan Manskin remontti sai liikkeelle yksityisiä investointeja. Silti Manskin liiketiloista on edelleen kymmenisen prosenttia tyhjillään.

Saksa muistuttaa kaupan muutoksista. Verkkokauppa on kaatanut kivijalkatoimijoita, ja suurten brändiketjujen sijoittumisratkaisuja tehdään ihan muualla kuin Kouvolassa.

— Muoti on siirtynyt keskustoista market-alueille.

Keskustojen tulevaisuuteen kuitenkin uskotaan yleisesti. Yksinasuminen, ekologisuus, joukkoliikenteen kehittyminen ja kaupunkikeskusten tiivistyminen ovat nousevia trendejä.

Saksa pohtii sitäkin, vetoavatko brändiliikkeiden nopeaan tuotekiertoon perustuvat muotituotteet vastaisuudessa samalla tavalla kuin nyt.

— Markkinointi muuttuu koko ajan yksilöllisemmäksi, ja se muuttaa kaupan rakennetta.

Saksan mukaan kehityskulku on selvä: yhteisöllisten kokemuspisteiden ja terveyden ja hyvinvoinnin palvelut keskittyvät. Nämä keräävät lähelleen myös asiakkaat.

Saksa ei halua asettaa syrjemmällä olevia kauppakeskuksia ja keskustaa vastakkain. Molempia tarvitaan.

— Kaupungin kokonaistarjonta ratkaisee, mitä tarjotaan. Hyvä tarjonta vetää kaupunkiin myös ulkopaikkakuntalaisia.

Vaikka nämä eivät keskustassa kävisikään, kauppakeskuksessa tehdyt ostokset tuovat seudulle rahaa. Kauppakeskus Veturin kauppakeskusjohtaja Jari Koistinen muistuttaa, että ennen Veturia kouvolalaiseuroja valui lähikuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Nyt asiakasvirrat ovat kääntyneet.

— Saamme merkittävästi myös ympäristökunnista euroja Kouvolaan.

Jussi Lopperi

Kauppakeskus Veturissa nähdään jatkossa entistä enemmän viihtyisyyttä lisääviä elementtejä.
Kauppakeskus Veturissa nähdään jatkossa entistä enemmän viihtyisyyttä lisääviä elementtejä.

Kauppakeskus Veturissa on noin 80 toimijaa, ja viime vuonna tehtiin historian paras myynti: 126 miljoonaa euroa. Kävijöitä kauppakeskuksessa oli noin 3,2 miljoonaa.

—Liiketiloistamme on vapaana vain prosentti, Koistinen sanoo.

KTI Kiinteistötieto oy:n mukaan suomalaisissa kauppakeskuksissa on keskimäärin seitsemän prosenttia tyhjää liiketilaa. Koistinen uskookin, että Tervaskankaalla voi menestyä tulevaisuudessakin. Sijainti on hyvä.

— Kaupan pitää kuitenkin muuttua tilanteiden ja markkinoiden mukana.

Kaupunkikeskusten tapaan myös kauppakeskuksissa on huomattu, että kauppojen lisäksi tarvitaan myös muuta.

— Viihtyminen on globaali trendi. Viihtymiseen, ruokaan, juomaan ja vapaa-aikaan liittyvät palvelut ovat yhä tärkeämpiä.

Tulevaisuudessa myös julkisten palvelujen tarjonta kasvaa kauppakeskuksissa. Koistinen muistuttaa, että Veturi on osa samaa kokonaisuutta kuin Kouvolan ydinkeskusta. Kumpikin tarvitsee toisiaan.

— Toimivalla kaupungilla on toimiva keskusta.

Manskilla olevan Kultajousi-liikkeen myymäläpäällikkö Jaana Uusitalo on seurannut keskustan elämää vuodesta 2004 saakka.

— Tämä on ketjumyymälä, ja Veturissa oleva myymälä vetää paremmin.

Uusitalo toivoisi Manskilla oleviin tyhjiin liiketiloihin toimijoita. Hänen mukaansa liiketoiminta ei ole Manskin kunnostuksen jälkeen juurikaan kehittynyt. Kesäaikaan järjestettävät tapahtumat ovat kuitenkin tuoneet ihmisiä.

— Jos jokaisessa tyhjässä liiketilassa olisi vaatekauppoja, se auttaisi. Keskustan väkeä käy, mutta muualta tulevia kaivataan lisää.

Tutkija uskoo Suomen kaupunkikeskustojen nousuun

Kaupunkikeskustat elpyvät. Näin vakuuttaa kaupunkitutkimuksen päällikkö Kauko Aronen Kuntaliitosta. Kaupungin laitamilla olevien kauppakeskusten tulevaisuus synkkenee.

– Keskustojen ulkopuolella käydään jo pudotuspeliä, Aronen kertoo.

Aronen uskoo, että kaupunkikeskustat virkistyvät tulevaisuudessa, kunhan niiden vetovoimaa saadaan lisättyä. Vähittäiskaupat tuskin keskustaan palaavat siinä määrin kuin ennen verkkokauppaa. Vaatekauppojen sijaan keskustan palvelubisnes lisääntyy. Liikunta- ja kulttuuripalvelut lisääntyvät.

Vetoapua saadaan myös siitä, että ihmisten kulutustottumukset muuttuvat. Viikottaisen auto-ostosreissun sijaan ostetaan pienempiä eriä, ja niitä kuljetetaan pyörillä, kävellen tai joukkoliikennevälineillä työmatkojen yhteydessä.

– Uskon, että kaupunkikeskusten vetovoimaisuus ei ole häviämässä, vaan päinvastoin: ne ovat elämisen ympäristöjä.

Keskustoihin ilmestyy yhä enemmän kaupallisia kuntosaleja ja erilaisia palveluja tarjoavia yrityksiä kahviloista ja ravintoloista lähtien. Kulttuuripalvelut ja puistot ovat osa elämyksellistä kaupunkeskustaa. Kunnissa on viime vuosien kuluessa investoitu keskustojen elävöittämiseen paljon, mitä Kaukonen pitää hyvänä asiana.

– Kaupunkikeskusten elinvoimaisuus lisää koko kaupunkin elinvoimaisuutta.

Elämyksellisyyden lisäksi Kaukonen peräänkuuluttaa myös asuntoja keskustoihin. Mitä tiiviimmäksi kaupunkikeskusta saadaan, sitä paremmin se toimii. Tästä esimerkkinä Kaukonen mainitsee hollantilaisen Heerlenin kaupungin. Noin 80 000 asukkaan kaivoskaupunki rapistui vuosikausia, ja väestö väheni. Nyt asukasluku on saatu nousuun.

Kaukosen mukaan Heerlen alkoi määrätietoisesti kehittää keskustaansa. Tyhjiä tontteja alettiin täyttää rakennuksilla. Haja-asutuksen kehittämisen sijaan asukkaita ohjattiin rakentamisella yhtä tiiviimpään kaupunkiasumiseen.

Kaupungin rautatieasema katettiin, ja sen viereen rakennettiin kerrostaloista asuinkeskittymä. Myös kulttuuri- ja liikuntapalveluja keskitettiin. Kaiken lähtökohtana oli kaupunkilaisten oma hyvinvointi.

– Keskusta kehitettiin viihtyisäksi omia kuntalaisia varten, mutta se alkoi palvella myös tulijoita.

Kaukosen mukaan elämäntapojen muutos näkyy jo Suomessakin. Esimerkiksi asuntojen hinnat keskustoissa nousevat samaan aikaan kuin asunnot syrjemmällä keskustoista halpenevat.

Kouvolan Ydinkeskusta ry:n puheenjohtaja Jari Larikka on vakuuttunut, että kaupunkikeskusten luonne on Suomessakin muuttumassa. Keskusta muuttuu tärkeämmäksi myös Kouvolassa. Larikan mukaan nykykuntoon korjattu Manski luo näkyvissä olevaan kehitykseen hyvän perustan.

Tyhjistä liikehuoneistoista Larikka ei ole huolissaan. Kivijalkakauppojen kato keskustasta on ohimenevä ilmiö. Kouvolan ydinkeskustaan tulee jatkossakin uusia toimijoita.

– En usko, että liiketilat ovat kauan tyhjillään. Tällaiset prosessit vievät helposti viisi vuotta, ennen kuin tilanne muuttuu.

Ydinkeskustan toiminnanjohtaja Kati Klaavuniemi muistuttaa, että kaupunkikulttuuri muuttuu koko ajan kuten ostoskulttuurikin.

– Se että nyt käydään hallimarketeissa, ei tarkoita, että keskustassa ei ole mitään. Siellä on paljon kahviloita, tapahtumia ja kulttuuria.

Klaavuniemi uskoo, että viihtymisaktiviteetteja nähdään keskustoissa pian entistä enemmän. Tapahtumien arvo keskustassa nousee entisestään.

– On ihan selvää, että kun on pienikin tapahtuma, se näkyy heti kävijämäärissä.

Oikaistu 27.2. kello 10.10: Manskin liiketilojen vuokra korjattu. Liiketilojen vuokra 2000 euroa liiketilaa, ei neliötä kohti.

Uusimmat uutiset