Suomen perustuslaki sai alkunsa Anjalassa — Kartanossa on sen kunniaksi maanantaina juhlaseminaari

Suomen perustuslaki täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

Anjalan kartano.
Anjalan kartano.

Suomen perustuslaki täyttää tänä kesänä sata vuotta. Sen kunniaksi Pohjois-Kymen Paasikiviseura järjestää maanantaina juhlaseminaarin perustuslain syntysijoilla Anjalassa. Tapahtumaa tukevat myös Helsingin Paasikiviseura ja Paasikiviseurojen liitto.

Seminaari pidetään kello 10–12 Anjalan kartanon pääsalissa. Puheenjohtajana paikalla on toimittaja ja Pohjois-Kymen Paasikiviseuran puheenjohtaja Markku Laukkanen.

— Hallitusmuoto, sekä aiemmin vahvistetut valtiopäiväjärjestys, vaalilaki ja kunnallisvaalilaki, ovat edelleen suomalaisen demokratian kulmakiviä. Nämä päätökset ovat ohjanneet suomalaisen yhteiskunnan rakentumista ja Suomen kehittymistä nykyaikaiseksi oikeusvaltioksi, Laukkanen kertoo seminaarin taustoista.

Anjalaan olosuhteiden pakosta

Vuoden 1917 maaliskuussa senaatti asetti komitean valmistelemaan ehdotuksia maan valtiosääntöä kehittäviksi Suomen perustuslainsäännöiksi. Komitean puheenjohtajana toimi tuleva presidentti K. J. Ståhlberg, ja sen ydinryhmään kuuluivat lakimiehet Rabbe Axel Wrede ja Anton Kotonen.

Ryhmä valmisteli ehdotuksen kesällä 1917 Wredebyn kartanossa Anjalassa. Historiallinen kirjoituspaikka valikoitui sääolosuhteiden vuoksi. Wrede ehdotti sukunsa kotipaikkaa, koska Helsingissä oli tuolloin liian kuuma.

Kesäkuussa 1919 eduskunta hyväksyi Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon. Valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim vahvisti hallitusmuodon heinäkuun 17. päivänä 1919.

Paikan päällä puhuvat eduskunnan puhemies Matti Vanhanen, professori Martti Häikiö ja toimittaja Risto Astikainen.

Puheenvuorossaan Vanhanen käsittelee hallitusmuotoa parlamentarismin valossa ja Häikiö hallitusmuodon kehityksen vaiheita. Astikainen pohtii puolestaan presidentti K. J. Ståhlbergin merkitystä tänä päivänä.

Juhlaseminaari 15.7 klo 10.00-12.00 Anjalan kartanon pääsalissa. Tilaisuus on kaikille avoin, tarjolla juhlakahvit.