Vanha viinakaan ei paljon auta, lämmin kesä sai hirvikärpäset kuoriutumaan aikaisemmin ja ärhäköinä – Metsässä työkseen liikkuvat arvelevat, että nyt saattaa olla ennätysvuosi

Hirvikärpäset kuoriutuivat hyväkuntoisina ja vilkkaina. Laji on tullut jäädäkseen. Vain hirvikannan pienentäminen vähentäisi kärpäsmääriä

Vesa Vuorela

Hirvikärpänen hakeutuu mielellään ensin hiusrajaan ja siitä kohti tuuheampaa karvoitusta.
Hirvikärpänen hakeutuu mielellään ensin hiusrajaan ja siitä kohti tuuheampaa karvoitusta.

Hirvikärpäset ovat tänä kesänä ilmaantuneet aikaisemmin kuin muina vuosina, toteaa metsäasiantuntija Antti Pajunen.

Pajusen työpaikalla metsähoitoyhdistys Etelä-Savossa tavallista voimakkaampi hirvikärpäsinvaasio on noussut kahvitauoilla keskustelun aiheeksi.

— Joidenkin vanhempien työkavereiden mielestä ollaan hyvin lähellä ennätystä.

Parinsadan metrin päässä tiestä kuusikon sammalissa näkyy sorkkien painaumia ja kuopaisuja. Ja missä on hirviä, niin todennäköisesti on myös hirvikärpäsiä.

— Nyt pitäs alkaa puseroon ropista.

Samantien niskassa hiusrajassa tuntuu ylimääräistä liikettä ja pian myös korvantaustassa.

Mustaan pusakkaan pukeutunut Pajunen ei ole havainnut eroa siinä, käyvätkö hirvikärpäset hanakammin kimppuun, jos on pukeutunut tummiin vaatteisiin.

Hirvikärpäsiin Pajunen on tottunut, eikä pukeutumisessa ota niitä erikseen huomioon. Hän tiedä työkavereitakaan, jotka käyttäisivät niiden vuoksi huppuja tai hyttyslakkeja. Pään suojaksi riittää yhdistyksen logolla varustettu lippis.

— Samoilla vaatteilla mennään kuin muutenkin kesällä. Pitkät hihat ja lahkeet on jo punkkien vuoksi oltava.

Karkottaisiko vanhan viinan haju?

On kerrottu, että voimakkaat hajut karkottaisivat hirvikärpäsiä. Milloin uskotaan valkosipulin, teepuuöljyn tai jopa vanhan viinan hajun tepsivän hirvikärpäsiin.

Pajunen ei karkotteita käytä.

— Joskus kokeilin hyönteismyrkkyjä, mutta ei niillä ollut mitään vaikutusta.

Puolen tunnin samoaminen Hiirolan metsässä on ohi. Ennen autoon menoa pidetään puserosyyni. Kolmen puseron päällys- ja sisäpuolelta löytyy yhteensä kymmenisen hirvikärpästä.

— Vaikka puhdistaakin puseron ulkona, aina niitä muutama autoonkin pääsee.

Lämmin sää suosii isäntää etsivää

Oulun yliopiston eläintieteen professorin Arja Kaitala mukaan poikkeuksellisen lämmin kesä ei ole hirvikärpästen määrä lisännyt, mutta ne ovat kuoriutuneet aikaisemmin ja olosuhteet ovat niille otolliset.

— Tällaisena kesänä ne ovat hyväkuntoisia ja tämän vuoksi ärhäköitä.

Hirvikärpästen määrä noudattaa niiden tärkeimmän isäntäeläimen hirven määriä.

Hirvikärpäsen lisääntymiskierrossa koiraat ja naaraat lentävät hirven turkkiin, tiputtavat siipensä ja parittelevat. Parittelun jälkeen ne jäävät iholle ja imevät verta. Kärpänen synnyttää toukan, joka koteloituu. Koteloita tippuu hirven turkista maahan syksystä kevääseen.

— Alueilla, joilla on loppusyksyllä ja talvella paljon hirviä, on seuraavana kesänä paljon hirvikärpäsiä.

Hirvikärpästen lentely jatkuu niin kauan kuin ne ovat löytäneet uuden isäntäeläimen. Kovin kylmällä ilmalla ne eivät lennä, mutta pakkanenkaan ei niitä nujerra. Ne säilyvät elossa 20 asteen pakkasessakin.

Kimmo Seppälä

Hirvikärpäset kuorituivat lämpimän kesän ansiosita poikkeuksellisen aikaisin. Emnsimmäisiä havaintoja tehtiin jo heinäkuussa.

Koira ja ihminen ovat ekologisia ansoja

Monet metsästäjät ovat havainneet, etteivät hirvikärpäset iske koiriin niin helposti. Kaitala selittää havaintoa sillä, että metsässä koira liikkuu yhdessä ihmisen kanssa.

— Ja hirvikärpäset valitsevat isomman kohteen.

Tutkimusten mukaan hirvikärpänen valitsee isäntäehdokkaan etupäässä liikkeen perusteella. Se ei suunnistaa kohteen hajun tai lämmön perusteella. Lämmöllä voi olla vaikutusta, kun se on jo löytänyt isännän.

Hajuun perustuvat karkotteet eivät toimi.

— Kokeissa on hyödynnetty lähes kaikkia mahdollisia hajuja, mutta mikään ei niitä karkota.

Vaaleisiin vaatteisiin pukeutumisesta voi Kaitalan mukaan olla hyötyä.

— Kokeissa on havaittu, että tumma väri houkuttaa niitä paremmin paremmin kuin vaalea. Ne hyökkäävät yleensä takaapäin ja yläosaan eläintä.

Ihmiset ja koirat ovat hirvikärpäselle ekologisia ansoja eli näissä lajeissa lisääntyminen ei onnistu.

Ihmistä lisääntymisalustaksi yrittävä kärpänen ei siis pysty jatkamaan sukua. Kaitalan mukaan ei kuitenkaan ole todennäköistä, että luonnonvalinta ennen pitkää hävittäisi hirvikärpäsistä taipumuksen hakeutua lisääntymisen kannalta hyödyttömän ihmisen riesaksi.

— Lajin menestymisen kannalta ei ole oleellista, että osa hirvikärpäsistä valitsee ihmisen tai muun ekologisen ansan.

Susilaumat vähentäisivät hirviä ja hirvikärpäsiä

Hirvikärpäset alkoivat levitä 1960-luvulla Kaakosta Karjalankannakselta ja ovat nyt levittäytyneet poronhoitoalueen etelärajalle.

— Siinä ne ovat pendelöineet parinkymmenen vuoden ajan. Poro ei ole niille kovin hyvä isäntäeläin.

Hirvikärpästen määrää voisi Kaitalan mukaan vähentää vain pienentämällä hirvikantaa.

— Laskennallisesti voisi määrittää, mikä olisi sellainen ekologisesti kestävä hirvikannan kannan koko, joka vähentäisi samalla hirvikärpästen määrää.

Hirvikantaa kantaa voitaisiin säädellä metsästyksen lisäksi suosimalla suurpetoja, susia ja karhuja. Silloin myös riesa hirvikärpäsistä vähenisi.

— Hirvet osaavat välttää alueita, joilla on peto

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet