Grahn-Laasonen: Puolet nuorista korkeakouluun vuoteen 2030 mennessä

Opetus- ja kulttuuriministeriö visioi Suomen koulutustason nostoa. Korkean koulutuksen aloilla työpaikat lisääntyvät nopeimmin, ministeri sanoo.

Katja Juurikko

Tulevaisuuden työelämässä yksi ammatti ei välttämättä enää riitä, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Hän vieraili Iitin Vuolenkoskella tiistaina. Juhani Salonen ojensi kypärän ministerille. Taustalla Iitin kunnanjohtaja Riku Rönnholm.
Tulevaisuuden työelämässä yksi ammatti ei välttämättä enää riitä, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Hän vieraili Iitin Vuolenkoskella tiistaina. Juhani Salonen ojensi kypärän ministerille. Taustalla Iitin kunnanjohtaja Riku Rönnholm.

Suomella ei ole muuta menestymisen mahdollisuutta kuin tavoitella maailman osaavimman kansakunnan asemaa, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö linjaa, että vähintään puolet nuorista aikuisista eli 25—34-vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä.

Yhdessä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa työstetty visio julkaistiin tiistaina.

— Tällä hetkellä korkeaa osaamista vaativat työpaikat ovat ne, joiden määrä kasvaa. Maailmalla kehittyvät maat investoivat hurjasti koulutukseen. Meillä ei ole kilpailuvalttina väkipaljoutta, joten meidän on kilpailtava koulutuksella. Se vaatii kaikilta koulutusasteilta hyvin paljon.

Grahn-Laasosen mukaan 1990-luvun alussa Suomessa oli maailman koulutetuin työvoima. Nyt muut maat ovat kirineet niin, että Suomessa korkeakoulutuksen saaneiden nuorten aikuisten osuus— noin 41 prosenttia —  on niukasti OECD:n keskiarvon alapuolella.

Korkeakoulutetuille muuntokoulutusta

Meillä on tarvetta luoda erilaisia uusia ja joustavia malleja työuran aikana tapahtuvalle uuden oppimiselle.

Yksi keino koulutustason nostamiseksi on muuntokoulutus. Hallitus esittää lisätalousarviossa 10 miljoonan euron lisämäärärahaa korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen. Siihen osallistuisi noin 550 opiskelijaa. Lisätalousarvio on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.

Nopeasti muuttuvassa työelämässä on tarve erilaisille ratkaisuille päivittää ja täydentää osaamista myös työuran varrella, Grahn-Laasonen sanoo.

— Kasvu on lähtenyt vetämään Suomessa. Yritykset raportoivat, että osaavasta työvoimasta on pulaa ja että työpaikkoja on avoinna.

Korkeakoulutettujen muuntokoulutuksen voi suorittaa toisen tutkinnon työvoimapoliittisena koulutuksena. Muuntokoulutuksella tuetaan erityisesti ICT-osaamisen eli tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä esimerkiksi kaupan ja liiketalouden alalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä finanssialalla.

Muuntokoulutuksen tarve lähtee yritysten ja työelämän osaajatarpeista. Monialaisesti toteutettavat muuntokoulutukset olisivat enintään kaksivuotisia. Muuntokoulutuksesta vastaavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Ammatteja katoaa ja uusia syntyy

Muuntokoulutus ei tarkoita sitä, että joillekin aloille olisi koulutettu liikaa ihmisiä, Grahn-Laasonen sanoo.

— Oikeampi kysymys on se, millä kaikilla aloilla työelämä muuttuu. Omaa osaamista tulee voida jatkuvasti voida päivittää. Välttämättä jo hankittu osaaminen ei enää vastaa tarvetta. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Meillä on tarvetta luoda erilaisia uusia ja joustavia malleja työuran aikana tapahtuvalle uuden oppimiselle.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vieraili tiistaina Vuolenkoskella. Hän osallistui monitoimihallin peruskiven muuraukseen.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.