Yksi viidestä Kouvolan valtuustoaloitteesta etenee: Kaupunki aloittaa lyhytpsykoterapian kokeilun työterveydessä

Valtuutetut pyysivät aloitteissa esimerkiksi Kinnoon erityistilintarkastusta ja selvitystä, soveltuuko pienydinvoimala Kouvolaan.

Katja Juurikko

SDP:n kaupunginvaltuutettu Henna Hovi ja 23 muuta valtuutettua jättivät viime vuonna valtuustoaloitteen lyhytpsykoterapian saamiseksi kaupungin työterveyshuollosta.
SDP:n kaupunginvaltuutettu Henna Hovi ja 23 muuta valtuutettua jättivät viime vuonna valtuustoaloitteen lyhytpsykoterapian saamiseksi kaupungin työterveyshuollosta.

Kouvolan kaupunginvaltuutettujen viime vuonna jättämistä viidestä valtuustoaloitteesta yksi johtaa muutokseen kaupungin toiminnassa.

Henna Hovi (sd.) ja 23 muuta valtuutettua tekivät viime lokakuussa aloitteen siitä, että mielenterveydellisistä syistä sairauslomalle jääneille kaupungin työntekijöille tulisi tarjota työterveyshuollossa ennemmin terapiaa kuin lääkkeitä ja sairauslomaa. Aloitteessa todetaan, että kymmenen kerran lyhytterapia maksaa tutkimusten mukaan saman verran kuin kahden viikon sairausloma.

– Muualta Suomesta on jo esimerkkejä siitä, kuinka matalan kynnyksen terapiapalvelun lisääminen perusterveydenhuoltoon on vaikuttanut psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksiin laskevasti, aloitteessa todetaan.

Kaupunki on yhdessä Terveystalon työterveyden kanssa sopinut lyhytpsykoterapian pilottikokeilun aloittamisesta tänä syksynä. Kokeiluun otetaan 10–20 henkilöä ja kustannukset maksetaan työterveyshuollon määrärahoista.

Kaupungin henkilöstöpalvelujen mukaan lyhytpsykoterapiaa voidaan käyttää niiden työntekijöiden tueksi, joiden työkyky on uhattua. Tavallisesti hoitojaksoon sisältyy 10–20 käyntiä psykoterapeutin vastaanotolla.

Kinnon maksuliikenteestä sisäinen tarkastus

Jouni Suninen (s-ks.) ja kahdeksan muuta valtuutettua vaativat viime joulukuussa erityistilintarkastuksen tekemistä Kouvola Innovation oy:ssä. Tarkastuksessa tulisi aloitteen mukaan selvittää muun muassa Kinnon henkilöstön ja hallituksen sidonnaisuudet eri yhtiöihin, joiden kanssa Kinnolla on yhteistoimintaa tai yhteistyösopimuksia. Aloitteessa viitattiin Treklog-yhtiöön.

Kaupunki vastaa, kaupungin sisäinen tarkastus kävi viime joulukuussa läpi Kinnon ja eräiden yhtiöiden, muun muassa Treklog oy:n välistä maksuliikennettä vuosina 2017–2019. Kinnon kirjanpidon tilierittelyn mukaan pankkitilillä ei ollut kassamaksuja kyseisten yhtiöiden kanssa.

Kinno oli lähettänyt myyntilaskuja yhdelle tarkastuksessa mukana olleelle yhtiölle. Sisäiselle tarkastukselle annetun selvityksen mukaan myyntilaskutus perustuu sopimukseen.

– Sisäisen tarkastuksen suorittaman läpikäynnin perusteella ei havaittu tarkastetulta osin epäselvyyksiä. Näin ollen lisätarkastustoimenpiteille ei ole tarvetta, kaupunki vastaa.

Selvitys kaupungin verkostoista

Keskustan valtuustoryhmä pyysi viime lokakuussa selvityksen, mihin kaikkiin yhteistyöryhmiin ja verkostoihin kaupunki kuuluu.

Kaupunki vastaa, että Kouvola on jäsenenä 68:ssa eri verkostossa tai yhteistyöryhmässä. Lisäksi kaupunki luettelee vastauksessaan jäsenyydet yhdistyksissä ja yhteisöissä.

Liian kallista selvittää sote-vaihtoehtoja

Pekka Korpivaara (kok.) ja kuusi muuta valtuutettua pyysivät viime lokakuussa kaupunkia aloittamaan selvityksen, miten perus- ja erikoissairaanhoito on kokonaistaloudellisinta järjestää Kouvolassa. Onko taloudellisinta tuottaa sote-palvelut itsenäisesti, kuulua Kymsoteen vai hakeutua johonkin muuhun hyvinvointiyhtymään?

Kaupungin mukaan aloitteeseen vastaaminen edellyttäisi kokonaisvaltaista sote-palvelujen kustannusten vertailua eri järjestämisvaihtoehtojen välillä. Laajaa selvitystyötä ei ole mahdollista tehdä kaupungin omana työnä, vaan sen toteuttaminen edellyttäisi ulkopuolisen konsultin palkkaamista. Selvityksen kustannukset ovat arviolta 20 000–25 000 euroa.

Kaupungin mielestä selvitys ei ole tarkoituksenmukainen. Sen mukaan Kouvolan tulee ennemmin vahvistaa kaupungin omistajaohjausta Kymsotessa ja edellyttää ajantasaisen seurantatiedon tuottamista.

Pienydinvoimala Kouvolaan?

Ville Kaunisto (kok.) ja seitsemän muuta valtuutettua esittivät joulukuussa selvitystä siitä, soveltuuko pienydinvoimala Kouvolaan. Valtuutetut ehdottivat selvityksen teettämistä KSS Energialla.

KSS Energia vastaa, että Kouvolan seudun kaukolämmöstä 78 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon kykenevät reaktorit soveltuvat vain suurimpien kaupunkien ja laajojen kaukolämpöverkkojen energiatuotantoon.

KSS Lämpö oy:llä on erilliset kaukolämpöverkot Kouvolan ja Kuusankosken ydinkeskustojen sekä Korian ja entisen Anjalankosken alueella. Lämpöverkot eivät ole yhteydessä toisiinsa eikä yhdistäminen ole taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi KSS Energialla on pieniä alueellisia lämpöverkkoja Elimäen kirkonkylässä ja Valkealassa.

KSS:n mukaan vasta 2040-luvulla on aika arvioida uudelleen uusia energiantuotannon lähteitä.

Kouvolan kaupunginvaltuusto saa ensi maanantaina tiedoksi kaupungin vastaukset aloitteisiin.

Luetuimmat