Yhä useampi on jäänyt tai muuttanut tänä vuonna Kouvolaan – Alkuvuoden muuttotappio on alhaisin vuosikausiin

– Kouvolan etu väestöllisessä rakennemuutoksessa on siinä, että se on pyrkinyt olemaan aktiivinen ja rohkea, kun kaupunkia vertaa samassa tilanteessa oleviin pieniin tai keskisuuriin suomalaisiin kaupunkeihin, tutkija Timo Aro sanoo.

Linda Varoma

Muuttohalut Kouvolasta poispäin ovat olleet tänä vuonna aiempaa vähäisemmät. Viime vuoteen verrattuna muuttotappiossa on vähennystä usean sadan henkilön verran.
Muuttohalut Kouvolasta poispäin ovat olleet tänä vuonna aiempaa vähäisemmät. Viime vuoteen verrattuna muuttotappiossa on vähennystä usean sadan henkilön verran.

Kouvolan muuttotappio alkuvuonna on ollut 240 asukasta. Luku on huomattavan alhainen. Vuosi sitten vastaavaan aikaan muuttotappio oli hieman yli tuhat henkeä.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtavan asiantuntijan, valtiotieteiden tohtori Timo Aron mukaan tämä ei kerro välttämättä siitä, että muuttoliike Kouvolasta olisi hiljentymään päin.

– Liikkuvuus väheni koronakriisin takia. Kriisi oli syvimmillään huhti-toukokuussa.

– Ilmiö ei ole pelkästään kouvolalainen, vaan tyypillinen Helsingin ulkopuolella oleville kaupungeille.

Aron mukaan vasta syksy paljastaa Kouvolan todellisen poismuuttajien määrän. Kouvola menettää tällöin eniten asukkaita.

– Silloin tapahtuu eniten lähtömuuttoja, koska opiskelijat lähtevät opiskelupaikkakunnilleen.

Kouvolan apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsellin mukaan korona on ilman muuta vaikuttanut alkuvuoden pienentyneisiin muuttotappiolukemiin.

– Työpaikkoja ei ole ollut avoinna niin paljoa, että Kouvolasta olisi muutettu pois työn perässä.

– Vaikean koronakevään jälkeen on iloittava pienestäkin myönteisestä kehityssuunnasta.

Koronakriisi on ennennäkemätön tilanne, joka heijastuu muuttoliikkeeseen pidemmällä aikavälillä.

– Vasta kahden, kolmen vuoden kuluttua näkee, kuinka pysyvää tämä on, Timo Aro sanoo.

Kouvola on Suomen 11:nneksi suurin kaupunki. Paikkakunnalla on 81 959 asukasta. Seuraavan 20 vuoden aikana Kouvolan ennustetaan menettävän yli 15 prosenttia väestöstään.

"Kouvolan kannalta ollut huonoa tuuria"

Kouvolan väestökatoon vaikuttaa moni asia.

Finanssikriisin jälkeen tullut työllisyyden rakennemuutos vei Kouvolasta metsäteollisuuden työpaikkoja. Samaan aikaan ajoittui monikuntaliitos. Korkeakoulupaikkojen vähäisyyden takia myös nuorten muuttoliike poispäin on ollut suurta.

– Tässä on ollut Kouvolan kannalta huonoa tuuria, Aro sanoo.

Lumikki Haaja

Vasta vuoden kolmas kvartaali paljastaa, kuinka paljon Kouvola menettää tänä vuonna asukkaita. Arkistokuva.
Vasta vuoden kolmas kvartaali paljastaa, kuinka paljon Kouvola menettää tänä vuonna asukkaita. Arkistokuva.

"Syitä muuttojen takana tulisi avata enemmän"

Kouvola ei ole muuttotappiohuolineen yksin.

– Monet kunnat heräävät todellisuuteen siinä vaiheessa, kun väestö vähenee ja väheneminen jatkuu vuodesta toiseen. Sitten mietitään, onko mahdollista vaikuttaa asiaan.

Aron mielestä kuntien pitäisi avata tulo- ja lähtömuuttojen syitä ja muuttajien ominaisuuksia nykyistä paremmin.

– Tulisi selvittää, millaisista ihmisistä muuttajissa on kyse. Mikä on esimerkiksi koulutus, ikärakenne, tulorakenne, perhesuhteet ja työmarkkinatilanne, Aro listaa.

– On monin verroin tärkeämpää olla perillä näistä asioista, kuin yksittäisestä määrällisestä luvusta, joka ei kerro mitään.

Kouvolassa asiaa on tutkittu.

– Kouvolasta muutetaan pois työn ja opiskelupaikkojen takia. Vastaavasti opiskelupaikat ovat merkittävä syy paikkakunnalle muuttamiseen, apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell sanoo.

Forsellin mukaan nuorempien ikäluokkien kohdalla on selvitetty myös koulutustarjonnan vetovoimaa.

"Kuntien omat hankkeet vaimentavat iskua"

Tutkijan mukaan Kouvolan etu väestöllisessä rakennemuutoksessa on siinä, että se on pyrkinyt omaehtoisesti olemaan aktiivinen ja rohkea, kun kaupunkia vertaa samassa tilanteessa oleviin pieniin tai keskisuuriin suomalaisiin kaupunkeihin.

– Kouvolassa on tehty töitä ja onnistumisiakin on tullut. Näkisin kaupungin toimet kannustavana esimerkkinä tulevaa ajatellen. Ulospääsymahdollisuuksia on etsitty.

– Kuntien omat hankkeet vaimentavat iskua ja tasapainottavat tilannetta, auttavat kestävämpään selviämiseen.

Helppoja ja nopeita ratkaisuja ei ole

Aron mukaan ratkaisuja etsittäessä on tärkeää ymmärtää, että jos kunta on ajautunut supistuvaan väestönkehitykseen ja kroonisiin muuttotappioihin, tilanteeseen ei ole yksittäistä helppoa tai nopeaa ratkaisua.

– Tällaisessa kaupungissa on oltava pitovoimaa jo olemassa oleville asukkaille. Samaan aikaan on luotava luontaisia paluumahdollisuuksia niille, jotka ovat kiinnostuneita palamamaan.

– On uskallettava investoida palvelurakenteeseen. Koulutustarjonta, työllisyyskehitys ja sijainti ovat Kouvolalle avaintekijöitä.

Kouvolassa hyvät lähtökohdat

Aron mukaan muuttotappioiden hillitsemiseksi tehtävät toimet eivät ole hyödyttömiä, mutta on äärimmäisen hankalaa vaikuttaa muuttotappioon nopealla aikavälillä.

– Kouvolassa on hyvät lähtökohdat moneen muuhun kuntaan verrattuna. Kouvolassa on edelleen runsaasti koulutuspaikkoja, työpaikkaomavaraisuus on kunnossa, alueella on rakennemuutosten jälkeen yhä teollisuutta ja palveluja.

Kouvolaan muutetaan tyypillisesti naapurikunnista tai samasta maakunnasta.

Harri Teitto

Kouvolaan muutetaan tyypillisesti joko samasta maakunnasta tai naapurikunnista. Arkistokuva.
Kouvolaan muutetaan tyypillisesti joko samasta maakunnasta tai naapurikunnista. Arkistokuva.

"Kouvola voisi etsiä ratkaisua maan sisäisistä muuttovirroista"

Kokonaishedelmällisyysluku on tullut alas 2010-luvulla koko maassa.

– Yksittäisen kunnan on hankala vaikuttaa asiaan. Pienten kuntien haikarakorvausrahat eivät tule kysymyksen Kouvolan kokoisessa kunnassa.

Kouvola voi tutkijan mukaan etsiä ratkaisua muuttotappion tasapainottamiseen maan sisäisistä muuttovirroista.

– Tästä hyviä esimerkkejä ovat asuntomessut ja Kouvolan Lakritsin kampanja. Ne vaikuttavat mielikuviin ja mainekuviin, joita kaupunki herättää potentiaalisissa muuttajissa.

– Usein muuttajilla on useita asumiseen ja paikkaan liittyviä vaihtoehtoja uudesta työpaikasta. Silloin mieli- ja mainekuviin liittyvät kysymykset tai vähäpätöisiltäkin tuntuvat asiat ovat merkityksellisiä.

Aron mielestä Kouvolan sijainnissa ei ole valittamista.

–  Kaupungilla on joko sijaintihaitta tai sijaintietu. Kouvolan sijainti on ehdottomasti plussalla. Lappeenrantaan ja Lahteen on lyhyt matka, samoin pääkaupunkiseudulle.

Kouvolan olisi osattava hyödyntää sijaintia nykyistä paremmin.

– Paljonko Kouvolalle jää hyötyä niistä virroista, jotka liikkuvat Kouvolan läpi? Miten tämä hyöty käytännössä realisoituu?

Venäjä on Kouvolalle haaste, koska siihen liittyy tietynlainen ennakoimattomuus.

– Se tekee investoinnit hankalaksi. Itä on ilman muuta potentiaalinen valttikortti, joka saattaa realisoitua jollain aikavälillä, mutta se ei yksin muuta Kouvolan tilannetta.

Yhteiskunnan digiloikka konkretisoitui vasta koronakriisin myötä

Alue- ja väestötutkija Timo Aron mukaan koronakriisi osoitti, että yhteiskunnan digiloikka on totta, mutta tekniikka yksin ei riitä sen toteuttamiseen.

– Kaikki tänä keväänä tehdyt etätyöt olisi voitu toteuttaa jo aiemmin, mutta vasta nyt monilla toimialoilla herättiin siihen, että etätyö on mahdollista.

Aro uskoo koronakriisin vaikuttavan etätöiden yleistymiseen.

– Puhutaan monipaikkaisuudesta työn tekemisessä.

Koronakriisi voi vähentää työmatkojen tekoa niillä, jotka pendelöivät Kouvolasta Helsinkiin.

– Jatkossa he voivat käydä lähitöissä kerran tai kaksi viikossa. Etäläsnäolo asuinpaikkakunnalta tulee lisääntymään. Kouvolalla on tässä mahdollisuuksia.

Apulaiskaupunginjohtajan mukaan Kouvola ei erityisesti tavoittele etätyötä tekeviä.

– Kouvola luo ihmisille edellytyksiä asua ja yrittää. On mahdollista, että parina päivänä lähitöissä Helsingissä käyvien henkilöiden määrä voi kasvaa. Kouvola sopii tällaisille työntekijöille mainiosti.

– Asumiskustannukset ovat täällä huomattavasti edullisempia kuin Helsingissä, Tuukka Forsell sanoo.

Aron mukaan on kokonaan eri asia, palautuuko muuttoliike Kouvolan eduksi tämän takia.

– Muuttovirrat ovat aika vähäisiä.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset