Ministeri Jari Lepän mukaan Suomi voitti elvytysneuvotteluissa – Vuohijärvellä vieraillut Leppä kertoi "kirjekuoritukien" menevän hyvin perusteltuihin hankkeisiin ja maatalouden tukiin

Maa- ja metsätalous: Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan Suomi voitti EU:n elvytyspaketti- ja budjettineuvotteluissa.

Moises Garibay

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) toi lomansa kynnyksellä kuulumiset EU-neuvottelujen tuloksista Valkealan MTK:n paikallisyhdistyksen kokoukseen. Leppä toimi kuluneen viikon pääministerin sijaisena.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) toi lomansa kynnyksellä kuulumiset EU-neuvottelujen tuloksista Valkealan MTK:n paikallisyhdistyksen kokoukseen. Leppä toimi kuluneen viikon pääministerin sijaisena.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kieltäytyy käyttämästä sanaa torjuntavoitto, kun häneltä kysyy Suomen osalta tulosta äskettäin käydyistä EU:n elvytyspakettineuvotteluista.

Nelipäiväisiksi venyneet neuvottelut olivat raskaat ja vaikeat.

– Joko voitetaan tai hävitään. Mielestäni tällä kertaa Suomi voitti, Leppä sanoo.

Voitolla Leppä viittaa muun muassa Suomen lopulta saamaan niin sanottuun kirjekuoreen, mikä tarkoittaa 500 miljoonan euron tukea maataloudelle ja maaseudun kehittämiselle.

Puolen miljardin potista 400 miljoonaa menee maatalouden tukiin ja 100 miljoonaa muuhun maaseudun kehittämiseen.

Lepän mukaan rahat ovat saatavissa hyvin perusteltuihin alueellisiin kehityshankkeisiin.

Siitä huolimatta Suomen nettomaksuosuus unionissa kasvaa. Neuvotteluissa laadittiin EU:n budjetti seuraavalle seitsenvuotiskaudelle. Ajanjaksolla Suomen EU-maksut nousevat arvion mukaan noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.

Moises Garibay

Ministeri Jari Leppä kävi kiittelemässä viljelijöitä ja kertomassa perustelut sille, miksi Suomi joutuu maksamaan entistä enemmän EU:lle. Maailma on mullistuksessa ja velkaa pitää ottaa lisää, että rattaat pyörivät.
Ministeri Jari Leppä kävi kiittelemässä viljelijöitä ja kertomassa perustelut sille, miksi Suomi joutuu maksamaan entistä enemmän EU:lle. Maailma on mullistuksessa ja velkaa pitää ottaa lisää, että rattaat pyörivät.

Se johtuu Lepän mukaan kahdesta Euroopan unionia viime aikoina kurittaneesta syystä.

– Ensinnäkin Iso-Britannian ero Brexitin kautta vaikuttaa. Maa oli iso talous ja nettomaksaja. Toinen, vielä yllättävämpi muutos on ollut korona ja sen vaikutukset maailman ja vientivetoisen Suomen talouteen.

Näistä syistä Suomi joutuu väkisinkin ottamaan lisää velkaa, Leppä sanoo. Silti hän ei usko maan vielä hyvällä tasolla olevan luottoluokituksen äkilliseen heikkenemiseen.

– Vaikka velka-aste kasvaa, rahoituslaitokset tarkastelevat myös lainanottajan taloudellista kantokykyä.

Suomi saanee oman osansa neuvotteluissa sovitusta, EU:n luovuttamasta 750 miljardin euron elvytyspaketista.

Neuvotteluissa Suomi ajoi Lepän mukaan aktiivisesti sitä linjaa, että puhtaan avustuksen sijaan elvytystuki perustuisi enemmän lainarahoitukseen. Neuvottelujen tuloksena lainarahoituksen osuus nousi satoja miljardeja euroja.

– Koen, että siinäkin Suomi onnistui tavoitteissaan.

Lepän mukaan Suomen neuvottelukunnalla tähtäimessä oli paras mahdollinen saanto tulevalla budjettikaudella. Siksi Suomi ei lähtenyt niin sanotun nuukan nelikon riveihin.

Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta ovat EU:n suurimpia nettomaksajia ja ne ajoivat elvytyspaketin pienentämistä sekä lainamäärän lisäämistä suhteessa suoriin avustuksiin. Lepän mukaan nelikko lopulta menetti enemmän kuin Suomi.

Moises Garibay

Maatalouden keskusliiton Valkealan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Esa Seppälä arvioi, että tilakoot tulevat kasvamaan ja tuotantolinjat erikoistumaan.
Maatalouden keskusliiton Valkealan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Esa Seppälä arvioi, että tilakoot tulevat kasvamaan ja tuotantolinjat erikoistumaan.

MTK:n Valkealan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Esa Seppälä kertoo yhdistyksen pitävän kevätkokouksensa poikkeuksellisesti keskellä kesää koronatilanteen takia.

Seppälä kasvattaa Valkealassa charolais-lihakarjaa ja on viljellyt luomuviljaa parikymmentä vuotta. Hänen tilallaan on reilut 200 hehtaaria peltoa ja 60 emolehmää.

Emolehmät tuottavat vasikoita, jotka lähtevät kasvamaan teurasikään pohjoisemmaksi. Syy on se, että pohjoisempana alue on määritelty EU:n tukipolitiikassa C-alueeksi. Maataloustuet ovat siellä suurempia.

Seppälä on seurannut Kouvolan seudun maatalouden kehitystä läheltä jo pitkään. Hänestä Kouvolan seudulla kannattavuuden avaimia ovat erikoistuminen ja luomutuotanto.

– Tilojen määrä on vähentynyt. Jatkossa tilakoot tulevat kasvamaan entisestään. Se mikä on hyvää, on että luonnon monimuotoisuuteen ja vuoroviljelyyn on kiinnitetty enemmän huomiota.

Moises Garibay

Ministeri Leppä viljeli Brysselissä oppimaansa kyynärpäätervehdystä Vuohijärven rannalla.
Ministeri Leppä viljeli Brysselissä oppimaansa kyynärpäätervehdystä Vuohijärven rannalla.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset