Vaakuna ei ole enää vain porvareiden herkkua — Wiipurintien markkinoilla tutustutaan Kymenlaakson aatelisvaakunoiden värikkääseen menneisyyteen

Reijo Helläkoski kertoo Wiipurintien markkinoilla Kymenlaakson aatelisvaakunoista. Markkinoiden ohjelmassa on luvassa myös väritettyä historiaa Wiipurintieltä ja muualta Euroopasta.

Moises Garibay

Wiipurintien markkinat järjestetään tulevana viikonloppuna Kasarminmäellä.
Wiipurintien markkinat järjestetään tulevana viikonloppuna Kasarminmäellä.

Ensi viikonloppuna Kouvolassa pääsee aistimaan keskiaikaista tavernatunnelmaa ja torielämää, todistamaan ritariturnajaisia ja konsertteja sekä irrottelemaan viikinkihenkisille suunnatussa huvipuistossa. Omia soturitaitoja on mahdollista mitata erilaisissa tehtävissä.

Wiipurintien markkinat on — järjestäjien sanoin — historiaa elävöittävä tapahtuma ja kaksipäiväinen elämyspuisto.

Markkinahumun keskellä voi myös syventyä Kymenlaakson aatelisvaakunoiden värikkääseen menneisyyteen ja ilmeeseen. Niistä kertoo Suomen heraldisen seuran jäsen, aatelisvaakunoihin erikoistunut vantaalainen Reijo Helläkoski.

Vaakunaperinteen juuret 1000-luvulla

Helläkoski, 75, kiinnostui vaakunoista 15-vuotiaana.

— Luin paljon historiaa käsitteleviä kirjoja ja huomasin, miten suuresti Suomen historiaan ovat vaikuttaneet aatelissuvut. Niillä oli tunnuksenaan vaakunat, Helläkoski kertoo.

Teinipoika päätti suunnitella itselleenkin tunnuksen.

— Vaakunaan tuli lohikäärme, Helläkoski sanoo ja nauraa.

Paljon yleisempi eläin vaakunoissa on leijona. Se esiintyy kaikkien Pohjoismaiden vaakunoissa ja viittaa alun perin raamatulliseen Juudaan leijonaan.

Helläkosken mukaan vaakunaperinteen juuret ovat 1000-luvun alun sotatantereilla. Hallitsijoilla oli omat tunnuksensa, joista tunnisti myös heidän taistelijansa.

Vaakunan saadakseen ei tarvitse olla aatelinen

Wiipurintien markkinoilla nähdään Helläkosken käsin paperille kopioimia aatelisvaakunoita. Hän mainitsee kiinnostavina esimerkkinä kreivi Mannerheimin vaakunan, joka löytyy puisena ja kohokuvioisena Kuusankosken kirkosta, ja Wreden mahtisuvun vaakunan.

Jälkimmäisessä näkyy kiehtovasti saksalaisjuurisen suvun menneisyys. Miekkaa pitelevä, haarniskoitu mies on baltiansaksalainen ratsumestari Henrik Wrede. Punainen hevonen kruunu päässään muistuttaa Kirkholman taistelusta vuodelta 1605. Tuolloin Wrede tarjosi oman ratsunsa Ruotsin kuninkaalle Kaarle IX:lle ja pelasti näin tämän hengen.

Palkinnoksi kuningas luovutti Wreden leskelle laajoja alueita Elimäen seudulta.

Reijo Helläkoski on suunnitellut lukuisia vaakunoita tilaustyönä muun muassa suvuille ja sukuseuroille. Vaakunan saadakseen ei siis tarvitse olla aatelinen.

— Itse asiassa aikoinaan vaakunoita hankkivat itselleen porvarit, usein voudit ja kirkkoherrat. Nyt ei tarvitse olla edes porvari, vaan voi olla vaikka vasemmistolainen.

Ohjelmassa viikinkejä ja ritareita

Wiipurintien markkinat järjestetään Kouvolan Kasarminmäellä 4.—5. elokuuta. Reijo Helläkosken vaakunanäyttely ja esitelmä Kouvolan Upseerikerholla on molempina päivinä.

Markkinoiden ajaksi on luotu myös uusi ohjelmakokonaisuus taverna Janoinen Rotta, joka sisältää muun muassa musiikkia ja tapa- ja ruokakulttuuria. Samalla voi kuulla väritettyä historiaa Wiipurintieltä ja muualta Euroopasta. Tarinoita kertoo tavernan epävirallinen isäntä Nostra seuranaan janoinen rotta Damus.

Ohjelmassa on myös muun muassa Rohan-tallien Ritariturnajaisesitys, jossa on mukana uljaita hevosia ja rohkeita ritareita, Kouvolan viikinkiyhteisö Björnfell, joka elää viikinkiaikaa 800-900-luvuilla, keskiaikatori ja useita konsertteja.

Tapahtuman ohjelma on katsottavissa Kouvolan kaupungin nettisivuilta osoitteessa kouvola.fi.

Luetuimmat

Kommentoidut