Kouvolan seudun ammattiopistosta Ksaosta voi tulla osakeyhtiö — Liiketalouden ja yhteisten aineiden opetus saattaa siirtyä pois väistötiloista jo syysloman jälkeen

Jos Ksao olisi osakeyhtiö, tulisi valtionrahoitus kokonaisuudessaan kaupungille. Nykyään kaupunki maksaa oppilaitoksen valtionrahoituksesta merkittävän omavastuuosuuden.

Lumikki Haaja

Kouvolan seudun ammattiopiston siipi 2 Utinkadulla paljastui hankesuunnittelun yhteydessä tehdyssä kuntotutkimuksessa huonokuntoisemmaksi kuin oli odotettu.
Kouvolan seudun ammattiopiston siipi 2 Utinkadulla paljastui hankesuunnittelun yhteydessä tehdyssä kuntotutkimuksessa huonokuntoisemmaksi kuin oli odotettu.

Kouvolan seudun ammattiopisto Ksao voi olla osakeyhtiövetoinen vuoden 2021 alusta alkaen.

Kaupunki on tänä syksynä käynnistämässä ammattiopiston yhtiöittämisselvitystä. Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti syyskuussa selvityksen käynnistämisestä siten, että mahdollinen yhtiöittäminen voisi tulla voimaan vuoden 2021 alusta.

Asia lautakuntaan ensi viikolla

Jaosto valtuutti samalla apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsellin tekemään tarpeellisiksi katsomansa asiantuntijaselvityksiin liittyvät sopimukset.

Yhtiöittämisselvitystä tekemään perustetaan työryhmä, johon nimetään myös luottamushenkilöt kaupungin kahdesta suurimmasta ryhmästä eli SDP:stä ja kokoomuksesta.

Ensi viikon tiistaina kokoontuvan kasvatus- ja opetuslautakunnan on määrä nimetä nämä kaksi edustajaa.

”Kunnallinen järjestelmä ei riitä”

Ksaon rehtori Timo Olli sanoo, että hän on itse kannattanut yhtiöittämisselvityksen tekemistä.

— Pidän sitä erittäin tärkeänä ammatillisen koulutuksen eteenpäin viemisen kannalta. Nykyään koulutukselta vaaditaan äärimmäistä ketteryyttä ja nopeutta. Yhtiömuotoisena sen pystyy toteuttamaan.

Olli ei lähde kuitenkaan arvostelemaan kunnallista järjestelmää huonoksi.

— Se ei vain enää riitä koulutuksen järjestämiseen. Byrokratiaa pitää olla huomattavasti nykyistä vähemmän.

”Arkikoulutyö ei paljon muuttuisi”

Olli arvioi, että osakeyhtiövetoisuus näkyisi eniten hallinnollisten päätösten nopeudessa. Samalla päätökset voidaan tehdä vain ja ainoastaan ammatilliseen koulutukseen kohdentuvina.

— Arkikoulutyö ei varmastikaan paljon muuttuisi. Olennaista tulee olemaan myös se, että opistot myyvät koulutusta julkisilla markkinoilla esimerkiksi yrityksille. Sellainen onnistuu vain yhtiön vetämissä ammattiopistoissa.

Olli kertoo, että maksulliselle palvelutoiminnalle eli opetuksen myymiselle on yhtiömallin toteutuessa kuusinumeroiset tavoitteet.

— Jotkut kollegat puhuvat miljoonatason tavoitteista, mutta lähdemme varovasti liikkeelle. Pääasia on, että tuotteistaminen onnistuu ja pystymme tarjoamaan hyviä tuotteita, joilla on suuri lisäarvo.

Valtiovalta säilyy rahoittajana

Olli ei usko siihen, että opiston perustehtävä ja kaupallinen puoli löisivät toisiaan poskelle.

— Valtiovalta säilyy rahoittajana ja meillä on selvä koulutustehtävä. Puurot ja vellit eivät sekoitu tällaisessa kuviossa.

Ksaon rehtori muistuttaa, että asia on vasta alkutekijöissään. Nyt on vasta päätetty tehdä selvitys.

Osakeyhtiö muuttaisi kuvioita

Kasvatus- ja opetusjohtaja Veikko Niemi sanoo, että laskennallisesti Kouvolaan tulee valtionrahoitusta ammatillisen koulutuksen järjestämiseen tänä vuonna 21,6 miljoonaa euroa.

Kun kaupunki joutuu maksamaan omavastuuosuuden, potti putoaa vajaaseen 7 miljoonaan euroon.

— Siinä mielessä yhtiöittäminen olisi hyvä asia, että valtionrahoitusta tulisi enemmän. Jos Ksao olisi osakeyhtiö, koko valtionrahoitus tulisi suoraan kassaan. Kouvola saa siis vähemmän valtion euroja nyt, kun Ksao on kaupungin oma yksikkö kuin saisi siinä tapauksessa, että Ksao olisi osakeyhtiö.

Ksaossa reilut 3 000 opiskelijaa

Ksaossa opiskelee vuosittain reilut 3 000 nuorta ja aikuista ammatillisessa sekä täydennyskoulutuksessa. Henkilökuntaa Ksaolla on noin 200. Opisto on ollut Kouvolan kaupungin budjettirahoitteinen oppilaitos.

Yhtiöittämisselvityksen taustalla on ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteiden muutos. Kun vielä tänä vuonna valtionrahoituksessa perusrahoituksen osuus on ollut 95 prosenttia, tulee se jatkossa olemaan 50 prosenttia. Perusrahoitus tulee sen mukaan, miten opiskelijoita osallistuu tavoitteelliseen ja ohjattuun koulutukseen.

Jatkossa rahoituksen toisen puoliskon tuovat suoritusrahoitus 35 prosentilla ja vaikuttavuusrahoitus 15 prosentilla. Avustuksina koulutuksen järjestäjille annettava strategiarahoitus voi olla enintään 4 prosenttia.

Suoritusrahoitus tulee sen mukaan, miten paljon suoritettuja tutkintoja ja tutkinnon osia on. Vaikuttavuusrahoituksen määrittelevät työllistyminen ja jatko-opinnot sekä opiskelija- ja työelämäpalaute.

Kaiken kaikkiaan muutos tarkoittaa, että koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen oma toiminta ja tuloksellisuus vaikuttaa merkittävästi rahoituksen suuruuteen.

Osakeyhtiöittämisen takana on arvio, että budjettirahoitteinen oppilaitos ei välttämättä pysty toimimaan riittävän joustavasti ja tehokkaasti.

Asbesti on venyttänyt remonttia

Ksaon poikkeusjärjestelyt jatkuvat edelleen.
Ksaon Utinkatu 44:ssä sijaitsevassa kampustalossa on meneillään laaja remontti. Tornionmäen koulun vieressä sijaitsevassa koulurakennuksessa saneerataan uudet tilat ravintotalousalan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksille.
Utinkatu 44:n remontin piti valmistua tietyiltä osin koulun alkuun mennessä, mutta kesän aikana rakennustyöt venyivät. Purkutöiden aikana rakenteista löytyi asbestia, jonka poistaminen venytti aikatauluja.

Osalle oppilaista ei ollut tänä syksynä opiskelutiloja remontin venymisen takia. Noin 300 opiskelijaa ja 20 opettajaa tarvitsivat kiireesti tilat opiskeluun.
Liiketalouden opiskelijat, puhtaanapidon koulutus sekä yhteisten aineiden opetus siirtyi Salpausselänkatu 57:ään eli vanhaan kauppaoppilaitokseen.
Ravintotalousalan koulutus siirtyi jo keväällä remontin tieltä samoihin väistötiloihin, joten heillä oppimiseen tarvittavat keittiöt olivat jo valmiina.

Osa opiskelijoista väistötiloissa ensi syksyyn asti

Liiketalouden ja yhteisten aineiden opetus saattaa siirtyä pois väistötiloista jo syysloman jälkeen.
Asia ratkeaa Ksaon rehtorin Timo Ollin mukaan tällä viikolla.
— Oma maallikon arvioni kuitenkin on, ettei remontti ei ole vielä siinä vaiheessa, että opetus voitaisiin siirtää Utinkadulle.
Olli arvioi, että matkailu- ja ravitsemusalan opiskelijat ovat väistötiloissa ensi vuoden elokuuhun asti.

Utinkatu 44:n saneerauksen kustannusarvio on runsaat 4,4 miljoonaa euroa. Hankkeelle myönnettiin jo kertaalleen lisärahoitusta, kun hankesuunnittelun yhteydessä tehty kuntotutkimus paljasti siipi 2:n huonokuntoisemmaksi kuin oli odotettu.
Siiven kellarin betonisen ulkokuoren ja sisäpuolisen verhomuurauksen välinen villaeriste on mikrobivaurioitunut. Rakennuksen haitta-aineista löytyi jo tuolloin muun muassa asbestia.

Seuraavaksi täytyy kunnostaa autohalli

Remontin on tarkoitus valmistua ensi syksynä. Jos kaikki menee suunnitellusti, lähihoitajaopiskelijat siirtyvät silloin Kuusankoskelta Tornionmäen koulun vieressä sijaitsevaan rakennukseen.
Ollin mukaan seuraavaksi pitäisi remontoida autoalan opiskelijoiden autohalli, sillä tila on vanhentunut ja se on huonossa kunnossa.
Päätöksiä asiasta ei ole kuitenkaan vielä tehty.
Ksao on halunnut keskittää toimintoja Tornionmäen kampukselle säästösyistä.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut