Kouvolassa on satoja köyhiä lapsiperheitä — Järjestöt tiivistävät yhteistyötä perheiden auttamiseksi

Rahapulaan kietoutuu usein perheessä myös muita ongelmia, mutta pelkkä niukkuuskin nakertaa lapsen hyvinvointia.

Katja Juurikko

Kouvolan nuorkauppakamarilla on kymmenen Joulupuu-keräyspistettä eri puolilla Kouvolaa.  Anita Paavola (oikealla) osallistui keräykseen ostamalla tytölle sopivia tuotteita. Suvi Pouhakka suunnitteli lahjoittavansa elokuvalippuja tuntemattomalle nuorelle.
Kouvolan nuorkauppakamarilla on kymmenen Joulupuu-keräyspistettä eri puolilla Kouvolaa. Anita Paavola (oikealla) osallistui keräykseen ostamalla tytölle sopivia tuotteita. Suvi Pouhakka suunnitteli lahjoittavansa elokuvalippuja tuntemattomalle nuorelle.

Kouvolassa on satoja lapsiperheitä, joiden elämää leimaa taloudellinen niukkuus.

Köyhyys kärjistyy lapsiperheissä jouluna. Tuntuu pahalta, jos muiden vouhottaessa jouluherkuista ja lahjoista itse joutuu miettimään, mistä saisi perheelle edes puurotarpeet pöytään.

Sitä paitsi: köyhä on köyhä pyhien mentyäkin.

Sosiaalityön asiakkaana 600 lapsiperhettä

Lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaaksi hakeutuu Kouvolassa vuosittain runsaat 600 perhettä. Hakeutumisen ensisijaiset syyt liittyvät useimmiten lasten kehitykseen ja kasvatukseen. Noin joka kolmannella perheellä on myös taloushuolia.

— Taloudellinen niukkuus on useimmiten vain yksi säie perheen ongelmavyyhdissä, sanoo palvelualuepäällikkö Ritva Seppälä.

Hän työskentelee Kymsotessa perheiden sosiaalipalveluissa.

Yhteisöllisyyden tilalla kovat arvot

Seppälän tuntuman mukaan köyhyys ja siihen kietoutuvat lapsiperheiden muut ongelmat eivät ole Kouvolassa ainakaan vähenemään päin. Lisäksi köyhyys näyttäytyy nykyisin eri tavalla kuin takavuosikymmeninä.

Ennen oli yhteisöllisyyttä, joka kannatteli vähäosaisiakin. Nyt yhteisöllisyyden tilalla ovat yksityisyys ja entistä kovemmat arvot.

Lapsetkin osaavat olla aika julmia toisilleen. Voidaan sanoa, että et pääse porukoihin, kun sinulla ei ole tietynmerkkisiä kenkiä. — Ritva Seppälä

— Lapsetkin osaavat olla aika julmia toisilleen. Voidaan sanoa, että et pääse porukoihin, kun sinulla ei ole tietynmerkkisiä kenkiä, Seppälä sanoo.

Työpaikka ei sulje pois köyhyyttä

Yhdessä talousvaikeuksien kanssa perheitä voivat kuormittaa työttömyys, sairaudet ja työkyvyttömyys sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat yksilöllisinä yhdistelminä.

Se, että perheen aikuisilla on työpaikka, ei välttämättä sulje pois köyhyyttä. Osa-aikaisilla tai huonosti palkatuilla töillä voi olla vaikea elättää perhettä.

Seppälä sanoo, että perheen aikuisten huoli taloudellisesta tilanteesta näkyy usein vanhemmuudessa.

— On väsymystä ja jaksamattomuutta.

Asiaa ei auta, jos perheen verkostot ovat olemattomat tai kaukana.

Joissakin perheissä myös vanhemmuustaidot ovat vaatimattomat. Seppälä huomauttaa, että tämä havainto ei koske pelkästään köyhiä perheitä.

— Uusi ilmiö ovat hyväosaiset perheet, joissa kyky arjen pyörittämiseen on kateissa.

Huoli tarttuu vanhemmista lapsiin

Köyhyys tulee jatkuvasti vastaan myös Kouvolan perheasiain neuvottelukeskuksessa. Perheneuvonnan johtajan Sirkka Laine-Haimin mukaan niukkuus heijastuu vanhempien parisuhteeseen ja edelleen koko perheeseen.

— Kun vanhemmat ovat huolissaan taloudesta, lapsetkin ovat.

Perheneuvonnasta ei saa taloudellista tukea, mutta sieltä voidaan ohjata perheitä diakoniatyön asiakkaiksi.

Some vahvistaa osattomuuden tunnetta

Laine-Haimi näkee, että sosiaalinen media on omiaan vaikeuttamaan niukkuudessa elävien perheiden tilannetta. Kun toiset näyttävät nautiskelevan ravintolaillallisista ja rantalomista, itsestä voi tuntua, että oma parisuhde ja perhe ovat surkeita.

Laine-Haimista on selvää, että epävarmuus toimeentulosta jarruttaa nuorten aikuisten halua perustaa perhe.

— Iso osa lapsista elää köyhyysloukussa. Yhteiskunnan pitäisi ehdottomasti tehdä enemmän lapsiperheiden hyväksi, hän sanoo.

Keinoja auttamiseen on

Kaupungilla on keinoja auttaa niukkuuden piinaamia perheitä.

— Perhe voidaan ohjata toimeentulotuen asiakkaaksi, ja lapsia voidaan tukea harrastusten pariin, Seppälä sanoo.

Pienelläkin ylimääräisellä avulla voimme mahdollistaa joulun valmistelua ja viettoa perheissä. — Eija Grönvall

Kelalta haettavan perustoimeentulotuen lisäksi kunta voi myöntää vähävaraisen perheen huoltajille täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.

Tarvittaessa perhe voidaan ohjata velkaneuvojalle suunnittelemaan talouden rakentamista kestävälle pohjalle.

Erityisesti joulun alla järjestöjen yhteistyö vähävaraisten lapsiperheiden auttamisessa on Seppälän mukaan äärimmäisen arvokasta.

Katja Juurikko

Anita Paavola valitsi lahjansa saajaksi varhaisteini-ikäisen tytön.
Anita Paavola valitsi lahjansa saajaksi varhaisteini-ikäisen tytön.

Neuvolat ratkaisevassa roolissa

Perheiden tie sosiaalityön asiakkaaksi käy usein neuvolan kautta.

— Neuvolat ovat avainasemassa, Seppälä sanoo.

Neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta vastaava palvelualuepäällikkö Mervi Jyrkilä Kymsotesta sanoo, että neuvolassa on luontevia tilaisuuksia ottaa puheeksi myös toimeentuloon liittyviä asioita perheiden kanssa.

Ensin äitiysneuvolassa ja myöhemmin lastenneuvolassa keskustellaan muiden perheiden hyvinvointiin liittyvien asioiden ohella muun muassa perherakenteesta ja arjesta. Käydään läpi työ- ja työttömyystilanne, opiskelu, yksinhuoltajuus, lähiverkostot ja niin edelleen.

Voimavaroja ja huolenaiheita kartoitettaessa perheet nostavat esille vaikeitakin aiheita, kuten talousongelmia ja yksinäisyyden kokemuksia.

Jyrkilä huomauttaa, että moni perhe pärjää pienellä tuella, mutta sitten on heitä, jotka tarvitsevat runsaasti tukea.

— Neuvolatyö perustuu luottamuksen rakentamiseen. Meidän haasteemme on tehdä työtä herkällä korvalla, tunnistaa nämä perheet ja turvata tuen saanti mahdollisimman varhain.

Lahjat jakoon entistä järjestelmällisemmin

Kouvolassa on lukuisia järjestöjä, joilla on tapana järjestää keräyksiä lapsiperheiden hyväksi etenkin joulun alla.

Auttamishaluisia kuntalaisia on saattanut askarruttaa, kenelle keräysten tuotto menee. Kuka valitsee saajaperheet, millä perusteella? Saavatko samat perheet lahjoituksia monesta eri keräyksestä?

Samoja kysymyksiä pohti taannoin myös Mannerheimin lastensuojeluliiton Kouvolan paikallisyhdistyksen toiminnanjohtaja Isa Mäkelä.

MLL:llä on yli 20-vuotinen historia Hyvä joulumieli -keräyksen järjestäjänä. Yhdessä Suomen punaisen ristin kanssa toimeenpantavalla keräyksellä hankitaan vähävaraisille lapsiperheille joulun alla ruokalahjakortteja.

Esimerkiksi tänä vuonna MLL:n kautta on jaettu Kouvolan alueella noin 400 ja SPR:n kautta 250 kappaletta 70 euron arvoisia lahjakortteja.

— Kun samantyyppisellä asialla on monia muitakin toimijoita, aloin miettiä, että pitäisi koota verkosto, Mäkelä sanoo.

Ajatusta vauhditti olettama, että useimmilla järjestöillä on pulaa vastuunkantajista. Voimia yhdistämällä taakka pienenisi kaikilta.

Syntyi lapsiköyhyysverkosto

Mäkelä sai tuekseen kaupungin yhteisöpalvelujen päällikön Anne Erikssonin. Pian oli koolla joukko järjestöjä, ja syntyi yhteinen tempaus, jossa kerrottiin kunkin toimijan tekemästä hyväntekeväisyystyöstä. Viikko sitten Nuorten paikassa järjestetty perhetapahtuma, Marrasleimaus, oli menestys.

— Osanottajia oli yli sata, Mäkelä sanoo.

Järjestöt jatkavat yhteistyötä lapsiperheköyhyysverkostona. Verkostoon kuuluvat MLL:n ja Kouvolan kaupungin lisäksi Kouvolan seurakunta, Pelastakaa lapset, Kouvolan korttelikodit, Hope, Kouvolan nuorkauppakamari, Parik-säätiö, Pelastusarmeija ja Kouvolan vammaisjärjestöjen yhdistys.

Keräyksiä ei aiota yhdistää

Verkoston toiminta on vasta hahmottumassa.

— Ideana on, että kootaan saman sateenvarjon alle tekijät ja sitä kautta myös tarvitsijat, Mäkelä sanoo.

Yhteistyön toivotaan auttavan välttämään päällekkäisyyksiä avustusten jaossa ja torjumaan mahdollisia väärinkäytöksiä.

Keräyksiä ei silti ole tarkoitus yhdistää muun muassa siksi, että eri toimijoilla on avustusten saajille eri kriteerejä.

— Osaamme kuitenkin ohjata kysyjiä toisen toimijan luokse, ellemme itse pysty häntä auttamaan, Mäkelä sanoo.

Diakonia mukana auttamassa

Kouvolan evankelis-luterilaisten seurakuntien diakonia kerää tänäkin vuonna jouluapua vähävaraisille kouvolalaisille.

Lahjoituksena annettavaan pakettiin voi laittaa uuden lelun, tavaran, vaatteen tai kuivaelintarvikkeita. Paketin päälle pyydetään laittamaan lappu, joka kertoo, mitä paketti sisältää.

Lahjoitukset voi toimittaa Kouvolan seurakuntien toimipisteisiin, ja paikallisseurakuntien diakoniatyöntekijät välittävät ne henkilökohtaisesti tarvitseville.

Diakoniatyön johtaja Eija Grönvall sanoo, että Kouvolan seurakunnan diakoniassa lahjoituksina toivotaan ensisijaisesti lahjakortteja tai rahaa. Siten työntekijät voivat hankkia täsmälahjoja tarvitseville.

— Jos lahjoittaja ottaa meihin yhteyttä ja kysyy lisätietoja, kerromme näistä toiveista.

Apua myös muille kuin lapsiperheille

Viime vuonna Kouvolan seurakunta välitti yksityishenkilöiltä ja yhteisöiltä saatua jouluapua noin 2 500 eurolla. Lisäksi yrityksiltä ja yhdistyksiltä saatuja lahjakortteja, muun muassa hyvä Joulumieli -keräyksestä, jaettiin noin 10 000 euron arvosta.

— Rahan ja lahjakorttien lisäksi jaoimme elintarvikkeita, leluja ja vaatteita. Hyvänä lisänä olivat seurakunnan omat talousarviovarat, Grönvall sano.

Apua meni perheiden lisäksi yksineläville, nuorille ja vanhuksille.

— Pienelläkin ylimääräisellä avulla voimme mahdollistaa joulun valmistelua ja viettoa perheissä.

Katja Juurikko

Lahjan saajilla on monenlaisia tarpeita ja toiveita.
Lahjan saajilla on monenlaisia tarpeita ja toiveita.

Joulupuu-keräyksellä pitkät perinteet

Kouvolan nuorkauppakamari on järjestänyt Joulupuu-keräyksiä toistakymmentä kertaa.

— Keräyksen tavoitteena on antaa joululahja niille lapsille, jotka muuten jäisivät ilman joulupukin tuomisia, kamarin puheenjohtaja Essi Kortesalo sanoo.

Paketit toimitetaan Kouvolassa vähävaraisten perheiden lapsille kaupungin lapsiperheiden lastensuojelun, sijaishuollon ja sosiaalityön avulla.

Viime vuonna keräys tuotti 1 200 lahjaa. Ennätysvuonna 2017 paketteja kertyi peräti 2 200.

Hopella joulupuita toivomuspalloineen

Hope-yhdistyksen toiminta perustuu kierrätykseen. Yhdistys jakaa lapsiperheille vaatteita, kenkiä, urheilu- ja harrastevälineitä sekä kodintarvikkeita.

Lisäksi yhdistys mahdollistaa tuellaan lasten liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Hopella on asiakkaana tällä hetkellä runsaat 200 perhettä, joissa on yhteensä noin 500 lasta.

Yhdistyksen joululahjakeräys on rakennettu joulupuiden varaan. Eri puolilla kaupunkia on joulukuusia lahjatoiveen sisältävine palloineen. Idea on, että lahjoittaja hakee pallon, hankkii toiveen mukaisen lahjan ja toimittaa sen yhdistykselle jakelua varten.

Yhdistys toivoo lahjoituksina myös ehjiä ja siistejä joulukoristeita ja jouluvaatteita, kuten lasten tonttuasuja.

Pelastakaa lapset diakonian tukena

Kouvolan Pelastakaa lapset -yhdistyksen vuosittaisen toiminnan kulmakiviä ovat koululaisille jaettavat kymmenet stipendit. Lisäksi yhdistys tukee toisen asteen opiskelijoita oppimateriaalien hankinnassa ja harrastuksissa.

Joulun alla yhdistys tukee seurakunnan diakoniatyötä.

hyvajoulumieli.fi, kouvola.mll.fi, punainenristi.fi, kouvolanseurakunnat.fi, konuka.fi, hopeyhdistys.fi, kouvola.pelastakaalapset.fi

Köyhyys on myös terveysuhka

Köyhyyttä on perinteisesti mitattu arvioimalla tulojen riittävyyttä, mutta lasten köyhyyttä tarkastellaan monipuolisemmin.

OECD määrittelee köyhiksi ne kotitaloudet, joiden tulot ovat alle puolet väestön mediaani- eli keskitulosta.

Suomessa ja EU:ssa köyhyyden rajana pidetään yleensä 60 prosenttia mediaanituloista.

Lapsiperheiden erityispiirre on köyhyys siitä huolimatta, että huoltaja on työssäkäyvä.

Perheen köyhyys voi vaikuttaa kielteisesti lasten oppimiskykyyn, käyttäytymiseen ja terveyteen.

Köyhyys voi aiheuttaa lapselle myös häpeää sekä ulkopuolisuutta ja osattomuutta.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Uusimmat uutiset