Metsähanhiparvi saapui poikkeuksellisen varhain Kouvolan seudulle, västäräkki löi oman saapumisennätyksensä

Talveton talvi näkyi lintujen käyttäytymisessä.

Lassi Kujala

Osa Ruotilan ennätysvarhaisesta metsähanhiparvesta. Koskaan ennen ei ole havaittu metsähanhia näin varhain täällä Kouvolan seudulla. Linnut saapuivat jo helmikuun puolivälissä Kotojärvelle.
Osa Ruotilan ennätysvarhaisesta metsähanhiparvesta. Koskaan ennen ei ole havaittu metsähanhia näin varhain täällä Kouvolan seudulla. Linnut saapuivat jo helmikuun puolivälissä Kotojärvelle.

Lassi Kujala

Töyhtöhyyppien muutto vilkastui maaliskuun ensimmäisellä viikolla. 7. maaliskuuta nähtiin Värälässä jo kymmenittäin näitä pelloillamme pesiviä töyhtöpäitä.
Töyhtöhyyppien muutto vilkastui maaliskuun ensimmäisellä viikolla. 7. maaliskuuta nähtiin Värälässä jo kymmenittäin näitä pelloillamme pesiviä töyhtöpäitä.

Kulunut talvi jää täällä eteläisessä osassa maatamme historiaan ensimmäisenä sellaisena, jota ei koskaan tullut. Tämä näkyi myös luonnossa ja erityisesti lintujen käyttäytymisessä.

Lintujen kevätmuutto on jatkuvasti aikaistunut. Tämänkertainen talven totaalinen puuttuminen sai jotkut linnut saapumaan myös tänne Kouvolaan poikkeuksellisen varhain.

Esimerkiksi ensimmäinen metsähanhien 11 linnun parvi ilmestyi Ruotilan Kotojärvelle jo helmikuun puolivälissä. Tämä näytti varsin uhkarohkealta, sillä metsähanhien normaali saapumisajankohta on – keväästä riippuen – kuukausi tai pari tästä eteenpäin.

Tällä kertaa hanhien riskinotto onnistui, koska talvea ei varsinaisesti tullutkaan. Ruotilan ennätyshanhet ovat olleet saapumisestaan lähtien tavattavissa Kotojärvellä lähes jokaisena päivänä. Kyseiset linnut ovat tarkemmin ilmaistuna taigametsähanhia eli samaa alalajia, joka pesii myös Suomessa.

Lassi Kujala

Tukkasotka ei ole kovinkaan yleinen näky helmikuussa täällä Kouvolassa. Helmikuun alkupuolella Pilkanmaassa nähtiin yksinäinen koiraslintu Kymijoella.
Tukkasotka ei ole kovinkaan yleinen näky helmikuussa täällä Kouvolassa. Helmikuun alkupuolella Pilkanmaassa nähtiin yksinäinen koiraslintu Kymijoella.

Tukkasotkakoiras uiskenteli Kymijoella Pilkanmaassa 8. helmikuuta. On mahdollista, että kyseessä on jopa talvehtinut yksilö. Tällaisena lumettomana ja lauhana talvena ei muuttokaan ole täysin poissuljettu ajatus.

Helmikuun 21. päivänä havaittiin Kouvolan Alakylässä yksinäinen uuttukyyhky. Laji on varhainen muuttaja mutta helmikuiset havainnot ovat hyvin harvinaisia.

Lassi Kujala

Västäräkki teki oman saapumisennätyksensä. Värälässä nähtiin kolme västäräkkiä niinkin varhain kuin 6. maaliskuuta.
Västäräkki teki oman saapumisennätyksensä. Värälässä nähtiin kolme västäräkkiä niinkin varhain kuin 6. maaliskuuta.

Toinen Kouvolan melko huikea saapumisennätys meni västäräkille. Värälässä nähtiin kolmen linnun pieni ryhmä jo perjantaina 6. maaliskuuta.

Västäräkki on hyönteissyöjä, joten muuton ajoitus kertoo paljon siitä, mistä tämän talven säätilassa on ollut kyse.

Kolme töyhtöhyyppää havaittiin jo 5. maaliskuuta Ruotilan Kotojärvellä. Pari päivää myöhemmin hyyppien muutto alkoi toden teolla täällä Kouvolassa. Värälässä nähtiin lauantaina useita kymmeniä hyyppiä, ja maanantaina 9. maaliskuuta sama meno jatkui. Kiuruja nähtiin kymmenittäin lauantaina 7. maaliskuuta. Suuria määriä kiuruja oli nähtävissä Värälän pelloilla myös seuraavina päivinä.

Värälässä 12. maalikuuta oli edelleen nähtävissä muutama päivä aiemmin saapunut pulmusparvi. Linnut ruokailivat pellolla kiurujen seurassa ja näyttivät viihtyvän paikalla ainakin toistaiseksi.

Yksinäinen kanadanhanhi nähtiin 8. maaliskuuta Iitin Sääksjärvellä. Lintu ruokaili pellolla suuressa 60 yksilön joutsenparvessa.

Joutsenia on ollut pelloilla kohta kuukauden verran. Niiden keväiset soitimeen ja pesintään liittyvät toimet ovat jo hyvässä vauhdissa. Paikoitellen emolinnut karkottavat jo edellisvuotisia poikasiaan läheltään valmistautuessaan uuden pesintäkautensa aloittamiseen.

Emojensa karkottamat nuoret joutsenet pysyttelevät yhdessä ja hakeutuvat usein esiaikuisten joutsenten seuraan. Yhdessä nämä muodostavat suuria pesimättömien luppolintujen parvia, joita sitten näemme kesäisin heinäpelloilla ja rehevillä järvillä.

Lassi Kujala

Varhainen kevät on saanut joutsenten pesintäkäyttäytymiseen vauhtia. Edellisvuotiset poikaset ovat saaneet lähtöpassit tavallista aiemmin. Vieroitus vaatii joskus koviakin otteita kuten kuvasta näkyy.
Varhainen kevät on saanut joutsenten pesintäkäyttäytymiseen vauhtia. Edellisvuotiset poikaset ovat saaneet lähtöpassit tavallista aiemmin. Vieroitus vaatii joskus koviakin otteita kuten kuvasta näkyy.

Lassi Kujala

Maaliskuun toisella viikolla ilmestyi Värälään myös tämä sadan yksilön suuruinen pulmusparvi, joka jäi alueelle ruokailemaan.
Maaliskuun toisella viikolla ilmestyi Värälään myös tämä sadan yksilön suuruinen pulmusparvi, joka jäi alueelle ruokailemaan.

Kommentoidut