Vuoden 2018 jutut: Valkealalaisesta Pentti Smedsistä tuli tv-tähti Petroskoissa

Pastori Pentti Smeds löysi ikääntyessään kutsumustyön Venäjän Karjalasta. (Juttu on julkaistu Kouvolan Sanomissa ensimmäisen kerran 4.2.2018.)

Katja Juurikko

Piti tulla englannin kielen opettaja, mutta tulikin kirkonmies: Pentti Smeds on pastorina ehtinyt vaikuttaa moneen, ja työ jatkuu edelleen.
Piti tulla englannin kielen opettaja, mutta tulikin kirkonmies: Pentti Smeds on pastorina ehtinyt vaikuttaa moneen, ja työ jatkuu edelleen.

Pastori Pentti Smeds, 75, myöntää täysin avoimesti. Hän lunttasi oppikoulussa.

Smeds oli oppikoulun toisella luokalla, kun hän kevään lähestyessä ymmärsi: ruotsin ja englannin kielestä oli tulossa ehdot. Ne saattoi välttää vain, jos hän onnistuisi kevään viimeisissä kokeissa.

Voitin viisi markkaa. Se riitti vakuuttuakseni siitä, että halusin papiksi.

Patterin ja seinän väliin piilotetut lunttilaput päästivät hänet pälkähästä. Kevättodistuksessa sekä ruotsin että englannin arvosanaksi tuli kuusi.

— Sain kuitenkin matikasta ehdot.

 Kotikirkossa tunnettu mies

Smeds jäi rovastin arvonimellä eläkkeelle Valkealan seurakunnasta vuonna 2006. Kun hän piti viime jouluna Valkealan kirkossa jouluaaton jumalanpalveluksen, kirkko oli ääriään myöten täynnä.

Se oli hänen 41. jouluaattosaarnansa samaisessa kirkossa. Hyväpuheisena pidetty pappi selittää saarnojensa suosiota vaatimattomasti:

— Kirkkohan on aina täynnä, kun vanha pappi on paikalla.

Ennen Valkealaa Smeds työskenteli viisi vuotta Kouvolan seurakunnassa, jossa karismaattinen nuorisopastori ennätti nostattaa viidennen herätysliikkeen opein suoranaisen nuorisovillityksen. Nuorten ehdottomuus herätti pahennusta kirkkoneuvostoa myöten.

Omiensa suivaantumisesta pettynyt Smeds irtisanoutui. Hän työskenteli Kouvolassa pari vuotta uskonnonopettajana. Valkealan seurakunnassa hän aloitti syksyllä 1976.

Pentti Smedsin kotialbumi

Tv-lähetyksestä tulee runsaasti palautetta.
Tv-lähetyksestä tulee runsaasti palautetta.

 Karjalan tunnetuin kirkonmies?

Nykyisin Smeds on todennäköisesti Karjalan tasavallan tunnetuin kirkonmies. Hänellä on oma ohjelma Venäjän suomenkielisellä televisiokanavalla, jossa hän on esiintynyt joka toinen torstai jo vuodesta 2011 lähtien.

Ohjelman nimi on Kristinuskon ABC, joka löytyy myös Youtubesta. 10—13 minuutin jaksoissa pastori Smeds puhuu kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Suomenkielinen puhe on tietenkin tekstitetty venäjäksi.

— Kun kysyin alussa, saanko todellakin puhua siitä, mitä kristinusko on, minulle annettiin täysin vapaat kädet. En kuitenkaan puhu luterilaisuudesta vaan kristinuskosta yleensä. Ortodokseja ei ole syytä loukata Venäjällä.

Venäjällä tv-ohjelmien suosiota ei mitata kuten Suomessa, mutta Smedsille on vakuutettu, että se kerää hyvin katsojia. Hän saa ohjelmasta runsaasti palautetta.

Hän käy äänittämässä Petroskoissa neljä jaksoa kerrallaan joka toinen kuukausi. Kyseessä on vapaaehtoinen lähetystyö, jota Smeds tekee Suomen Raamattuopiston tuella.

— Tämä on minun ja Jeesuksen välinen sopimus. Riittää, kun saan päivärahat ja bensat. Muuta en tarvitse, sillä saan tästä niin paljon muuta.

Katja Juurikko

Kutsumus vie Pentti Smedsin Petroskoihin joka toinen kuukausi.
Kutsumus vie Pentti Smedsin Petroskoihin joka toinen kuukausi.

 Sattuman johdatusta

Smedsin tie tv-saarnaajaksi juontaa vuosikymmenien taakse. Maallikko voisi sanoa, että sattumalla oli osuutta asiaan.

Smedsin vaimo sairastui vakavasti 1980-luvulla. Kun elinpäiviä oli enää vähän jäljellä, pariskunta näki televisiosta ohjelman, jossa kerrottiin inkeriläisten osasta senaikaisessa Neuvostoliitossa. Eräässä kohtauksessa esiteltiin Kelton kylän luterilaisen seurakunnan salaisia jumalanpalveluksia hautausmaalla.

Toimittaja kysyi jumalanpalveluksia vetäneeltä taiteilijalta Aarre Kuukaupilta, eivätkö kristityt pelänneet viranomaisia.

— Kuukauppi siteerasi Raamatun jaetta ja sanoi, että emme pelänneet, koska täydellinen rakkaus karkottaa kaiken pelon, Smeds sanoo.

Vastauksen ansiosta hänen vaimonsa kadotti kokonaan kuolemanpelkonsa.

Katja Juurikko

Pentti Smeds kulkeutui sattuman oikusta Inkeriläisten pariin.
Pentti Smeds kulkeutui sattuman oikusta Inkeriläisten pariin.

 Vitsailu tuli todeksi

Kun väistämätön myöhemmin tuli eteen, Pentti Smeds päätti vierailla Kelton seurakunnassa. Hän halusi kiittää Kuukauppia henkilökohtaisesti siitä, miten tämän lause oli rauhoittanut kuolevaa vaimoa.

Syksyllä 1989 Smeds lähti ensimmäistä kertaa Venäjälle. Joku työtovereista vitsaili tietävänsä, mikä suomalaista miestä itärajan takana oikeasti kiinnosti. Smeds otti saattosanat tyynesti vastaan.

— Älä luulekaan, että menen sinne naisten takia. Ja kuinkas kävikään.

 Työtä rajan toisella puolella jo yli 25 vuotta

Kun Smeds pääsi Pietarin ja Laatokan välissä olevaan Kelton kylään, luterilaisen seurakunnan toiminta oli jo virallisesti hyväksyttyä. Omaa kirkkoa ei vielä ollut, mutta hautausmaalla voitiin pitää salailematta jumalanpalveluksia.

Hautausmaalla oli myös Suomen Raamattuopiston lähettiläänä toimiva nainen. Tämä pyysi Smedsiä hoitamaan jumalanpalveluksen liturgian.

Reilut puolitoista vuotta myöhemmin Pentti ja Terhi Smeds vihittiin. Sen jälkeen he ovat levittäneet yhdessä kristinuskoa Karjalan tasavallassa ja muuallakin Venäjällä jo yli neljännesvuosisadan.

Vieläkin Smeds vaikuttuu siitä, miten vahvana usko Karjalassa on säilynyt sortovuosista huolimatta. Suomea osaava kansanosa ottaa Smedsin aina kiitollisena vastaan.

— Olen kokenut, että tämä on suuri Jumalan antama tehtävä. Rukoukset saavat vastinetta, kun tuemme Inkerin kirkkoa hengellisesti.

Pentti Smeds hakee kahvipöytään muovipussilla suojatun kirjan. Kun hän ottaa repaleisen teoksen esiin, olohuoneeseen leviää vieno mutta selvästi tunnistettava tuoksu.

— Tämän on minun kallein ja rakkain kirjani, Vanha ja uusi testamentti.

 Smedsin tärkein kirja

Inkeriläinen Mari Makkonen sai kirjan lahjaksi vuonna 1908, kun hän suoritti rippikoulun Pietarissa. 1940-luvulla hänet oli haettu keskellä yötä kotoaan Kelton kylästä.

Alkoi viikkokausia kestänyt karkotusmatka Siperiaan, jossa Makkonen toimi vuosikausia karjakkona. Kaikki vuodet hän piilotteli kirjaansa lantakasan alla ja luki sitä salaa navetassa. Säilytyspaikka tuoksuu kirjassa edelleen.

Siperiaan karkotetut inkeriläiset rupesivat 1950-luvulla palailemaan salaa takaisin synnyinsijoilleen. Moni inkeriläinen löysi kodin Karjalasta Petroskoin lähettyviltä.

Sinne hakeutui myös leskirouva Makkonen. Hän lahjoitti kirjansa Smedsille 80 vuotta sen jälkeen, kun hän oli sen saanut rippilahjaksi Pietarissa.

— Tähän kirjaan liittyy niin paljon inhimillistä kärsimystä, jota suomalaisilla on tuolla ollut, Smeds sanoo vakavana.

Katja Juurikko

Pentti Smedsin rakkain kirja.
Pentti Smedsin rakkain kirja.

 Uravalinta pienestä kiinni

Ei Smedsin oma elämäkään suoraviivainen ole. Hän on sotaromanssin hedelmä, josta yksinhuoltaja-äiti kasvatti suvun ensimmäisen ylioppilaan. Koulumaksuissa kunta tuli vastaan.

— Koulussa olin aina vapaaoppilas.

Vaikka opiskelu oppikoulussa sujui niin ja näin, lukioikäisenä tyyli muuttui. Smeds oli kiinnostunut jo uskonnostakin, mutta ensisijainen tavoite oli opiskella englannin kielen opettajaksi. Hän kirjoitti laudaturin sekä ruotsista että englannista.

Teologia kiinnosti myös, mutta opinnot pääkaupungissa pelottivat köyhää savonlinnalaispoikaa. Nuorukainen päätti ruksata yhden rivin jalkapalloveikkaukseen. Jos rivi osuisi kohdalleen, se olisi merkki.

— Kymmenen ensimmäistä ruksia meni oikein. Kaksi viimeistä oli väärin. Voitin viisi markkaa. Se riitti vakuuttuakseni siitä, että halusin papiksi.

Katja Juurikko

Pentti Smeds vakuuttaa, että pappiskutsumus ei lopu viralliseen eläkeikään.
Pentti Smeds vakuuttaa, että pappiskutsumus ei lopu viralliseen eläkeikään.

Pentti Smeds

Syntynyt 24.5.1942 Savonlinnassa.

Asuu Valkealassa.

Pastori, eläkkeellä.

Vaimo ja kolme lasta, 7 lastenlasta.

Rakastaa Herraa.

Inhoaa joukon mukana kulkevia ihmisiä.

Ihmettelee Jumalan johdatusta elämässä.