Nakki kuin nakki, sanoo makuraati — katso videolta, mitä muuta sirkkanakeista ja -pihveistä sanottiin

Hyönteisten kasvatuksesta tulee normaalia tuotantoeläintaloutta, ennustaa alan yrittäjä. Testiryhmä maistoi sirkkanakkeja ja -pihvejä.

Jussi Lopperi

Tuuli Nikula (vasemmalla), Jenni Auraskari ja Olli Paasonen ovat kaikki sekasyöjiä, joille maistuu sekä liha- että kasvisruoka. Sirkkapihvit ja -nakit saavat koemaistajilta kiitosta. Raaka-aineena käytettyä sirkkajauhoa ei erota mausta, sanoo Auraskari.
Tuuli Nikula (vasemmalla), Jenni Auraskari ja Olli Paasonen ovat kaikki sekasyöjiä, joille maistuu sekä liha- että kasvisruoka. Sirkkapihvit ja -nakit saavat koemaistajilta kiitosta. Raaka-aineena käytettyä sirkkajauhoa ei erota mausta, sanoo Auraskari.

Elina Nuuttila tuo pöytään lautasellisen nakkeja ja toisen kasvispihvejä.

Tavallista ruokaa — paitsi että molemmissa on käytetty raaka-aineena jauhettuja kotisirkkoja.

— Olen ajatellut, että hyönteiset voisivat olla oikein hyvä lisä, mutta ihan omaan ruoanlaittoon ne eivät ole vielä tulleet, sanoo Tuuli Nikula ja valmistautuu maistamaan sirkkanakkia.

Fazerin sirkkaleivästä on kohistu, mutta hyönteisten käyttö lisääntyy myös muissa elintarvikkeissa. Nyt maistelussa on ylöjärveläisyrityksen tekemiä eineksiä. Tilat tarjoaa lounaskahvila Teho, ruoat Kouvolan Sanomat.

Kyseessä on pehmeä lasku hyönteissyöntiin: sirkka-kasvispihveissä on kotisirkkajauhetta 4,6 prosenttia, nakeissa 5,6.

— En erota maussa mitään. Hyvältä maistuu, sanoo Olli Paasonen sirkkanakista.

Hyönteisruoan ensimmäinen aalto

Nämä nakit ja pihvit ovat hyönteisruoan ensimmäistä aaltoa.

Hyönteisten käyttö elintarvikkeena on ollut Suomessa luvallista vasta viime syksystä lähtien. Siksi hyönteisten hinta ruoan raaka-aineena on vielä kova. Esimerkiksi sirkkojen kilohinta on 40—60 euron tuntumassa, ja sirkkanakkienkin hinta on moninkertainen normaaliin nakkipakettiin verrattuna.

— Kymmenen vuoden päästä kilohinta on 2—5 euroa, veikkaa Santtu Vekkeli. Hän on Inkeroisissa päämajaa pitävän Pohjolan Hyönteistalous oy:n perustaja.

Ennustuksen takana on teknologian kehitys. Nyt suuri osa hinnasta tulee työvoimakustannuksista. Tulevaisuudessa hyönteisten ruokkiminen ja juottaminen ja elävien ja kuolleiden erottelu voidaan tehdä kaikki automaattisesti. Silloin rehun hinta on hyönteiskasvatuksen suurin kuluerä.

Myös kasvatustiloja tulee lisää. Loviisaan on paraikaa valmistumassa koko Euroopan suurin hyönteisfarmi.

Sirkkanakit eivät eroa tavallisista kuin ainesosiltaan.
Sirkkanakit eivät eroa tavallisista kuin ainesosiltaan.

Yksi lupa EU:ssa riittää kaikille

Hyönteisten käytöstä määrätään EU:n uuselintarvikeasetuksessa. Se muuttui vuodenvaihteessa niin, että hyönteisten käyttöön tarvitaan erillinen lupa.

Luvat ovat kuitenkin yleisiä, eli riittää, kun kuka tahansa EU:ssa on sellaisen hakenut. Sen jälkeen samoja hyönteisiä saa käyttää myös Suomessa ilman eri ilmoitusta.

Tällaisia hyönteisiä ovat jo ainakin kotisirkka ja trooppinen kotisirkka, mehiläinen ja jauhopukki.

— Lista tulee varmasti vielä täydentymään, sanoo ylitarkastaja Riina Keski-Saari Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Eviran roolina on valvoa hyönteisten kasvatusta ja myyntiä kuten muutakin elintarviketuotantoa. Tarvetta on: vaikka hyönteiset ovat melko neutraali ruoan raaka-aine, esimerkiksi allergikkoja on syytä varoittaa.

— Hyönteiset sisältävät samoja yleisallergeenejä kuin hämähäkit, nilviäiset ja äyriäiset, Keski-Saari sanoo.

Perunankuorista rehua?

Hyönteistalouden kehitykselle on tilausta, sillä hyönteisten kasvatus on karjatalouteen verrattuna suhteellisen tehokas ja vähäpäästöinen tapa tuottaa ravintoa, etenkin proteiinia.

Samalla kun sääntely vapautuu, alan tutkimus on lähdössä vauhtiin. Esimerkiksi hyönteisten optimaalisesta ravinnosta on meneillään useampikin tutkimus.

Suomi on ensimmäinen länsimaa, jossa asia on otettu näin tosissaan.

Luonnonvarakeskuksen HyväRehu-hankkeessa tutkitaan, miten elintarviketeollisuuden sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää hyönteisten rehuna.

— Hyönteisten ravinnoksi käyvät esimerkiksi perunan tai porkkanan kuoret, sanoo tutkija Pertti Marnila.

Marnila ja Keski-Saari osallistuivat tiistaina Kouvolassa järjestettyyn hyönteiskasvatusseminaariin. Seminaarin järjesti Kouvola Innovationin hallinnoima Yhteistyöllä lisäarvoa ruokaketjuille –hanke.

Tällaisesta raaka-aineesta ei ole pulaa, sillä Marnilan kokemuksen mukaan monet yritykset luovuttaisivat mielellään ylijäämänsä uuteen käyttöön.

— Nyt ne menevät kompostiin tai biokaasuksi. Samalla yritykset maksavat jätehuollosta.

Sirkkapihvi on kohta perusruokaa

Teholassa siirrytään pihveihin. Kolmen hengen makuraati ei arvosta sirkka-kasvispihvien ulkonäköä, mutta mausta ei löydy huomautettavaa.

— Peruskasvispihviä, luonnehtii Jenni Auraskari.

Perusruokaa tulee muustakin hyönteisruoasta, jos Vekkeliä on uskominen. Hän ennakoi, että kymmenen vuoden kuluttua ei puhuta erikseen hyönteistaloudesta, vaan hyönteiset ovat yksi tuotantoeläintalouden osa muiden joukossa.

Pohjolan Hyönteistalous on perustettu neljä vuotta sitten. Tänä aikana Suomessa ”iso pyörä on pyörähtänyt”, Vekkeli sanoo. Isot elintarvikeyritykset ovat kiinnostuneet.

Siksi Vekkeli uskoo, että Suomi voi olla alan edelläkävijä Euroopassa. Ja miksei koko maailmassakin.

— Voimme kilpailla laadulla, sillä Suomessa tuotantoketju, jäljitettävyys ja rehun laatu ovat hyviä, hän sanoo.

— Suomi on ensimmäinen länsimaa, jossa asia on otettu näin tosissaan.

Mitä muuta makuraati sanoi sirkkanakeista ja -pihveistä? Video:

Luetuimmat

Kommentoidut