Tähtitiedettä, hoitoalaa ja lukio-opintoja — Anjalassa kesälukioleirillä olevat maahanmuuttajanuoret haluavat kouluun ja töihin

Maahanmuuttajanuorten kesäkurssilla Anjalan nuorisokeskuksessa afganistanilaiset, kongolaiset, somalialaiset ja kurdinuoret saavat vertaistukea toisistaan, suuntaa elämälleen ja kielikylvyn.

Moises Garibay

Leiriläisiä on ympäri Suomea ja alun perin monesta maasta. Kuvassa olevat Reza Jaqhubi (vas.), Omid Safa ja Alireza Barati ovat kotoisin Afganistanista, tulkki Mariette Shabulinzenze Kongon demokraattisesta tasavallasta, leirin vastuuopettaja Noora Mononen Suomesta, Zabi Mohammadzai ja Mershad Izadkhah Iranista.
Leiriläisiä on ympäri Suomea ja alun perin monesta maasta. Kuvassa olevat Reza Jaqhubi (vas.), Omid Safa ja Alireza Barati ovat kotoisin Afganistanista, tulkki Mariette Shabulinzenze Kongon demokraattisesta tasavallasta, leirin vastuuopettaja Noora Mononen Suomesta, Zabi Mohammadzai ja Mershad Izadkhah Iranista.

Iranista Suomeen muuttanut 17-vuotias Mehrshad Izadkhah on jo toista kesää peräkkäin Anjalan nuorisokeskuksella pidettävällä maahanmuuttajanuorten kesäkurssilla. Viime vuonna hän sai leiriltä kipinän tuleviin opintoihin.

Tahtoisin päästä yliopistoon opiskelemaan tähtitiedettä. — Mehrshad Izadkhah

Noin vuosi sitten Suomeen muuttanut nuori juttelee jo sujuvalla suomella. Turussa asuva Izadkhah kertoo olevansa ravintolassa kesätöissä muutaman päivänä viikossa, mutta muuten kesä on ollut hieman tylsää aikaa, joten hän on odottanut leiriä innokkaasti.

— Haluan täältä lisää tietoa opiskelusta ja ammateista. Tahtoisin päästä yliopistoon opiskelemaan tähtitiedettä.

Iranissa sähkömieheksi opiskellut Izadkhah tuli vuosi sitten Suomeen ja aloittaa nyt syksyllä peruskoulun viimeisen vuoden. Lisäksi hän aloittaa lukio-opinnot yhtenä päivänä viikossa.

Moises Garibay

Opinto-ohjaaja Johanna Leino ohjasi keskiviikkona nuorille työpajaa, jossa etsittiin oppilaiden vahvuuksia. Mershmad Izadkhah ja Omid Safa tietävät jo, mitä aikovat peruskoulun jälkeen tehdä.
Opinto-ohjaaja Johanna Leino ohjasi keskiviikkona nuorille työpajaa, jossa etsittiin oppilaiden vahvuuksia. Mershmad Izadkhah ja Omid Safa tietävät jo, mitä aikovat peruskoulun jälkeen tehdä.

Maahan muuttaneen nuoren elämä voi olla aluksi tyhjää

Kesälukioseura on järjestänyt jo useina kesinä kesälukioita maahanmuuttajanuorille. Viikon mittaisten leirien tarkoituksena on antaa nuorille tukea opintosuunnitelmiin ja antaa vertaistukea. Nuoret tulevat leirille ympäri Suomea.

Leirin vastuuopettaja Noora Mononen kertoo, että osa Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina tulevista nuorista tulee maahan yksin. Osa nuorista asuu esimerkiksi ryhmäkodeissa.

— Monella nuorella elämä voi olla aika surullista ja tyhjää, kun yhtäkkiä asutaankin aika yksin eikä suuren suvun ja perheen keskellä.

Mononen kertoo, että monesti jostain maasta tulevat nuoret viettävät eniten aikaa samasta maasta tulevien kanssa. Pakolaisina tai turvapaikanhakijoina Suomeen tulleilla lapsilla ja nuorilla voi olla rankkojakin kokemuksia kontollaan.

— Leirillä nuoret tutustuvat toisista maista tuleviin ja huomaavat, että muillakin voi olla aika samanlaisia asioita takanaan. He saavat vertaistukea toisiltaan, Mononen sanoo.

Moises Garibay

Leiriläiset piirsivät vahvuuskäden. Sormiin nuorten piti miettiä olemassaolevia vahvuuksiaan, kämmeneen taitoja, joita heillä on ja ranteeseen asioita, joita he haluaisivat oppia.
Leiriläiset piirsivät vahvuuskäden. Sormiin nuorten piti miettiä olemassaolevia vahvuuksiaan, kämmeneen taitoja, joita heillä on ja ranteeseen asioita, joita he haluaisivat oppia.

Alle vuoden Suomessa olleetkin puhuvat sujuvaa suomea

Monosen mukaan nuoret haluaisivat nopeasti kiinni opiskeluun tai työelämään. Siihen tarvitaan myös kielitaitoa, joten leirillä opiskellaan myös suomea.

Välillä apu on ihan käytännön asioissa auttamista. Tarvittaessa kesälukion työntekijät etsivät nuorten kanssa yhdessä kiinnostavia opiskelupaikkoja tai puhelinnumeroita, joista voisi tiedustella töitä.

— Esimerkiksi iltalukioista ja oppisopimuksista on nuorille tarjolla aika vähän tietoa muualla.

Leiriläiset ovat kotoisin Kongosta, Afganistanista, Somaliasta ja Iranista. 14 leiriläisestä suurin osa puhuu sujuvaa suomea, mutta jokaiselle leiriläiselle löytyy omankielinen tulkki.

Esimerkiksi keskiviikkona pidetyllä opinto-ohjaustunnilla, jossa etsittiin oppilaiden vahvuuksia, vaikeuksia aiheuttivat lähinnä sellaiset sanat kuin spontaanius tai päämäärätietoisuus.

Moises Garibay

Afganistanista kotoisin oleva Omid Safa lähtee opiskelemaan lähihoitajaksi, mutta suunnitelmat ovat jo pidemmällä.
Afganistanista kotoisin oleva Omid Safa lähtee opiskelemaan lähihoitajaksi, mutta suunnitelmat ovat jo pidemmällä.

Lapsuuden haaveena ura lääkärinä

Osa leiriläisistä on tullut Suomeen vuonna 2018, kuten Izadkah. Osa taas on ollut Suomessa jo vuodesta 2015, kuten 19-vuotias Afganistanista kotoisin oleva Omid Safa. Safa, kuten Izadkahkin, antaa haastattelun suomeksi.

Hämeenlinnassa asuvalle Safalle tärkeää leirillä on oppia suomea ja tutustua ihmisiin. Ja pelata jalkapalloa ja uida.

Safa päätti peruskoulun huhtikuussa ja lähtee nyt opiskelemaan lähihoitajaksi. Nyt hän on työkokeilussa vanhainkodissa.

— Hain lukioon ja ammattikouluun. Afganistanissa ollessani haaveilin lääkärin ammatista. Toivon, että voisin käydä ammattikoulun ja lukion samaan aikaan kaksoistutkintona ja opiskella joskus lääkäriksi.

Moises Garibay

Omid Safa etsi vahvuuskorteista itselleen mieleisiä asioita työpajassa.
Omid Safa etsi vahvuuskorteista itselleen mieleisiä asioita työpajassa.

Opinnot vaihtuivat valtiotieteistä tietojenkäsittelyyn

Tampereella tietojenkäsittelyä toista vuotta opiskeleva Mariette Shabulinzenze toimii leirillä swahilin ja ruandan tulkkina. Kongon demokraattisesta tasavallasta kotoisin oleva 25-vuotias opiskelija olisi kaivannut aikoinaan itselleenkin vastaavanlaista leiriä, josta olisi saanut tietoa uramahdollisuuksista.

Shabulinzenze kertoo miettineensä pitkään erilaisia vaihtoehtoja.

— Ennen Suomeen tuloa tiesin vain, että halusin opiskella, mutta en edes tiennyt kaikista mahdollisuuksista.

Shabulinzenze teki lukion jälkeen töitä ja haki yliopistoon opiskelemaan muun muassa lääketietelliseen ja valtiotieteellisen tiedekuntaan.

— Lopulta kokeilin päästä opiskelemaan tietojenkäsittelyä ja pääsin yliopistoon. Nyt opiskelen tätä ja mietin, että mikä minusta tulee isona. Ehkä haen myöhemmin opiskelemaan vielä jotain muuta.

Juttua päivitetty 4.7. kello 10:47. Korjattu Suomen kesälukio Kesälukioseuraksi. Kolmannesta kappaleesta korjattu kesäyliopisto kesälukioksi.

Moises Garibay

Mariette Shabulinzenze tulkkaa leirillä suomea ruandaksi ja swahiliksi. Hän tulkkaa kesän aikana kahdella nuorten ja yhdellä lasten leirillä.
Mariette Shabulinzenze tulkkaa leirillä suomea ruandaksi ja swahiliksi. Hän tulkkaa kesän aikana kahdella nuorten ja yhdellä lasten leirillä.