Järvien jäät ovat Kouvolassa niin ohuita, ettei niitä voi mennä turvallisesti edes mittaamaan

Katja Juurikko

Varokaa heikkoa jäätä, varoitti nalle aikanaan Pikku Kakkosen lopuksi. Neuvo on yhä ajankohtainen. Jäälle ei Kouvolassa ole vielä asiaa. Kuva Valkealan Likolammelta viime joulukuulta.
Varokaa heikkoa jäätä, varoitti nalle aikanaan Pikku Kakkosen lopuksi. Neuvo on yhä ajankohtainen. Jäälle ei Kouvolassa ole vielä asiaa. Kuva Valkealan Likolammelta viime joulukuulta.

Järvien jäät ovat Kouvolassa niin ohuita, ettei niille ole vielä menemistä. Tarkkaa tietoa jään paksuudesta ei ole, koska mittaajat eivät ole päässeet turvallisesti sitä mittaamaan.

– Aiempina talvina olemme satunnaisesti mitanneet joitakin Kymenlaakson järviä. Nyt jäät ovat niin heikot, ettemme ole vielä lähteneet liikkeelle, johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta sanoo.

Viranomainen ei voi kuin varoitella ja toivoa, että kansalaisilla olisi malttia pysyä jäiltä pois, Vähänäkki jatkaa. Ohje koskee kaikkia jäillä kulkijoita.

Mittausten suhteen jäätilanne on sama koko Etelä-Suomessa. Suomen ympäristökeskus tiedottaa, että jäänpaksuus vaihtelee petollisesti koko maassa. Erityisesti Etelä-Suomessa jäät ovat normaalia ohuempia. Niissä paikoissa, joissa mittauksia on saatu tehtyä, jää on ollut 10–30 senttiä ohuempaa kuin tavallisesti tähän aikaan vuodesta.

Loppuviikon pakkasjakso ei auta

Kouvolaan luvataan loppuviikosta napakkaa pakkasta. Se ei jäätilannetta paljon paranna, koska sitä ennen sataa lunta.

– Monilla on sellainen luulo, että kun on pakkasta, jäät vahvistuvat reippaasti, mutta pienikin lumimäärä eristää tosi tehokkaasti. Lumen alla jäät eivät vain vahvistu.

Myös loppuvuoden vaihteleva sää hidasti jäiden vahvistumista.

– Joulunpyhien sulien vuoksi luonnossa on vesistöihin yhä valuntaa. Se tarkoittaa, että ohuen jääkannen alla on virtauksia, jotka syövät vähäistäkin jäätä pois.

Mittauspisteitä tarvittaisiin

Kouvolassa jään paksuuden seuranta on satunnaisten mittausten varassa.

Ympäristökeskuksella on Suomessa 47 havaintopaikkaa, joissa jään paksuutta seurataan kolme kertaa kuukaudessa. Kymenlaaksossa ei kuitenkaan ole niistä yhtään.

Ympäristökeskus on niissä tehnyt paikallisten asukkaiden kanssa sopimuksen, jonka mukaan he käyvät mittaamassa kokonaisjäänpaksuuden, kohvajään ja lumen syvyyden.

– Etelä-Karjalassa näitä paikkoja on kaksi, mutta Kymenlaaksossa ei yhtään. Olenkin Suomen ympäristökeskukselle esittänyt, että olisi hyvä saada sellainen paikka Kymenlaaksoonkin. Toistaiseksi sellaista ei ole perustettu.

Jään muodot

Kohvajää on jäätynyttä sohjoa. Kohvajäätä syntyy, kun lumi painaa järven jääkantta niin, että jään päälle nousee vettä. Pakkasen kiristyessä lumisohjo jäätyy kohvajääksi. Sen kantavuus on vain puolet teräsjään kantavuudesta.

Teräsjää on kovaa jäätä, joka syntyy, kun vesi jäätyy suoraan vedestä eikä siihen ole sekoittunut lunta. Jään kantavuus ilmaistaan aina teräsjään mukaan.

Lähde: vesi.fi

Luetuimmat