Iittiläinen Henna Leiramo jäi äkillisesti leskeksi — kuuden lapsen äiti on kiitollinen tukiverkostolleen

Lukas Pearsall

Henna Leiramo uskoo, että Kausalan aseman hankkimisessa vuosi sitten oli jonkinlaista johdatusta. Myös Hertta, 5, viihtyy hyvin asemalla.
Henna Leiramo uskoo, että Kausalan aseman hankkimisessa vuosi sitten oli jonkinlaista johdatusta. Myös Hertta, 5, viihtyy hyvin asemalla.

Aikamoinen selviytymisleiri. Näin Henna Leiramo kuvaa perheensä elämää keväästä kevääseen.

Kuuden lapsen äiti jäi leskeksi, kun hänen miehensä Ari Leiramo kuoli äkillisesti viime vuoden toukokuussa. Iitin Lyöttilässä asuva maatalon nuori emäntä oli uuden tilanteen edessä.

Mies menehtyi hyvin harvinaiseen sairauteen. Hänen aivorunkoonsa päässyt homesieni johti kuolemaan muutamassa viikossa. Nyt kuuden lapsen leskellä ei ollut mitään mahdollisuuksia selvitä karjanhoidosta ja peltotöistä. Apua oli onneksi tarjolla.

— Olimme Arin kanssa molemmat tottuneet siihen, että itse rakennetussa elämässä pitää pärjätä. Avun vastaanottaminen ei ollut helppoa.

Oven taakse tuli auttajia jo Arin sairastuttua.

— He sanoivat, että minun ei tarvitse huolehtia peltotöistä. Ne hoituvat. Niin ne myös hoituivat, Leiramo sanoo.

Arin veli Matti auttoi maatalon arjen pyörittämisessä, omien maatilan töittensä ohessa.

Henna Leiramo kiittää perheensä auttajia ja puhuu varjeluksesta surun keskellä.

— Kyläläisten tuki on ollut käsittämätöntä ja tuntuu siltä, että apua on annettu sydämestä. Sukulaisten, kyläläisten ja ystävien lisäksi ihan vieraatkin ihmiset ovat tarjoutuneet auttamaan.

— Se tuntuu henkisenä tukena — että olemme ihmisten ajatuksissa.

Kyläläisten ja läheisten ystävien lisäksi Leiramo kertoo löytäneensä vertaistukea sosiaalisesta mediasta. Facebookin Nuoret lesket -sivustoilla on kuitenkin myös toisenlaisia kohtaloita.

— Valitettavasti siellä on myös niitä tarinoita, joissa lesket ovat jääneet yksin. Sukulaiset ja ystävätkin ovat voineet hylätä. Meille ei ole todellakaan käynyt niin.

Saamastaan tuesta huolimatta Henna Leiramolla on ollut aamuja, jolloin hän joutuu patistelemaan itseään päivän askareisiin.

— Lasten takia jaksan nousta. Ajattelen elämän olevan myös asennekysymys. Iloa ja positiivisuutta on välillä kaivettava väkisin jostain.

Karjasta luopuminen ja peltojen vuokraaminen on ollut osa entisen elämän alasajoa.

— Ajattelin keväällä, että kun vuoden selviän, alan olla kuivilla. Mutta ei vuosi riitä. Hiljalleen alan rakentaa elämää uudelleen.

Leiramo pyörittää Kausalan aseman kahvilaa ja myymälää kolmen naisen porukassa. Lyöttilän sekatavaraliikkeen hän ja Ari perustivat neljä vuotta takaperin. Iitin kirkon kirkonkylän jäätelökioski on sekin avannut jo kesäkautensa.

Lukas Pearsall

Leiramon positiivinen ajattelu näkyy myös aseman seinälle valituissa viesteissä.

Kevät herättää hänessä ristiriitaisia tuntemuksia.

— Tietyllä tavalla kevään tulo tuntui lohdulliselta, mutta valon lisääntyminen ja luonnon herääminen tuntuivat tavallaan myös pahalta. Ajattelin, että haluaisinko kuitenkaan nousta talven pimeydestä.

Muistakaa läheistenne merkitys

Superäidiksi Leiramo ei itseään koe. Häntä ja tyttöjä hieman naurattaa kysymys kasvatusmetodeista. Lapsilleen hän kiteyttääkin kasvatusoppinsa sloganiin: Eläkää lapset, eläkää!

— Työn tekemisen mallin olemme antaneet aika onnistuneesti. Viime kevään tärskyn jälkeen olen tosin myös ymmärtänyt, että levolle, ilolle ja ystäville on annettava aikaa.

Läheisten merkitys on asia, jota Leiramo haluaa korostaa muulloinkin kuin juhlapäivinä.

— Toivon, että ihmiset muistaisivat, miten tärkeitä läheiset ovat. Se ei vaadi isoja tekoja. Läsnäolo ja pieni silitys ohimennen riittävät.

Valtakunnalliseen äitienpäiväjuhlaan valmistautuminen hiustenvärjäämisineen ja asuvalintoineen on ollut terapiaa. Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalia äidilleen hakenut tytär Veera, 17, kuten muutkin tytöt, ovat seuranneet sivusta äitinsä mediassa saamaa julkisuutta.

— Ajatukset ovat menneet nyt tätä hömpöttäessä. Kyllä se jonkin verran jännittää, kun maalaistyttö lähtee Helsinkiin. Onneksi tämä on kivaa jännitystä.

Lukas Pearsall

Kahden ystävänsä kanssa Kausalan asemaa pyörittävän Henna Leiramon voimat alkavat jo hieman elpyä. Surutyö vie vielä voimia ja vaatii aikaa.

Tulevaisuuden äitienpäiviltä hän odottaa jotain ihan muuta.

— Toivon, että naiskaartimme juhlii äitienpäivää isolla porukalla. Juttelemme ja nauramme yhdessä isoäänisesti.

Leiramon naiskaarti on kasvamassa, sillä 19-vuotias Siiri odottaa lasta, jonka laskettu aika on syksyllä. Se tarkoittaa myös sitä, että tänä vuonna nuorimpana palkinnonsaajana valtakunnallisen kunniamerkin noutavasta 43-vuotiaasta Henna-äidistä tulee isoäiti.

— Mummo kuulostaa kyllä aika hurjalta, Leiramo sanoo ja lähtee hakemaan tyttöjä ratsastustunnilta.

Henna Leiramo ja tytöt keittävät kahvit maanantaina 22.5. kello 18.00 alkaen Kausalan aseman viereisessä makasiinissa. Kahveille ovat tervetulleita kaikki perhettä tukeneet ja sen rinnalla eläneet.

Kyösti Suolanen

Kyösti Suolanen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.