Koronan tuoma talouden seisahdus lamautti velalliset – Yhteydenotot Kouvolan velkaneuvontaan ovat vähentyneet

Talous- ja velkaneuvoja ennustaa kriisin seurauksien alkavan näkyä syksyllä.

Juha Rika

Nyt kun on aikaa, kannattaa harjoitella oman talouden budjetointia, neuvoo taloustieteen professori Panu Kalmi.
Nyt kun on aikaa, kannattaa harjoitella oman talouden budjetointia, neuvoo taloustieteen professori Panu Kalmi.

Koronaviruskriisi ei vielä toistaiseksi näy Kouvolan talous- ja velkaneuvonnassa kiireen lisääntymisenä. Yllättäen yhteydenotot ovat jopa selvästi vähentyneet tavanomaisesta.

– Koska tilanne on niin arvaamaton ja asiat muuttuneet niin yhtäkkiä, ihmiset eivät varmaan tiedä, mitä pitäisi tehdä. Jokaisella ovat kiireellisemmät asiat mielessä, talous- ja velkaneuvoja Liisu Kuusela sanoo.

Hän arvioi, että talousvaikeuksiin joutuneet aiheuttavat tällä hetkellä ruuhkaa työttömyyskassoissa, pankeissa ja perintätoimistoissa.

– Uskon tämän vielä tuottavan meille tosi paljon työtä, mutta se näkyy ehkä ensi syksynä tai siitä eteenpäin.

Kuusela on huolissaan ihmisistä, joiden velkaantuneisuus on riskirajoilla tuloihin nähden. Äkilliset muutokset vaikeuttavat nopeasti heidän tilannettaan.

– Toivottavasti ihmiset eivät sorru ottamaan pikavippejä, koska se ei ole tässä tilanteessa mikään ratkaisu. Ennemmin pitäisi neuvotella velkojien kanssa lyhennysvapaista.

Oikeusministeriössä valmistellaan hallituksen esitystä, jossa puolitetaan pikavippien enimmäiskorko nykyisestä 20 prosentista 10 prosenttiin ja kielletään vippien suoramarkkinointi. Muutokset olisivat määräaikaisia ja kestäisivät vuoden loppuun.

Nopeasti yhteys velkojiin

Kaikki talous- ja velkaneuvontaan tulevat yhteydenotot liittyvät nyt jollain tavoin koronakriisiin. Ensin asiakkaiksi alkoi tulla tulonsa menettäneitä yrittäjiä, sitten lomautettuja.

– Juuri kukaan ei osaa arvioida, kauanko lomautukset kestävät. Siksi meidänkin on hankala tehdä mitään pitkäaikaisia suunnitelmia. Joudumme etenemään kuukausi kerrallaan ja katsomaan, millaisiin lykkäyksiin velkojat suostuvat, Kuusela kertoo.

Monet velkajärjestelyyn päässeistä asiakkaistakin ovat saaneet lomautuslapun. Silloin maksuja on pitänyt siirtää.

Kuusela kehottaa lomautettua ottamaan mahdollisimman nopeasti yhteyttä velkojiin ja selvittämään tilanteen. Myös vuokranantajan kanssa on syytä keskustella helpotuksista, jos rahat eivät enää tahdo riittää välttämättömimpään. Kaikki yhteydenotot kannattaa tehdä kirjallisesti sähköpostilla.

Koronakriisi ei ole toistaiseksi lisännyt konkursseja. Kymenlaakson käräjäoikeudessa on tänä vuonna jätetty vireille 20 konkurssihakemusta. Viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla hakemuksia oli 27.

Budjetointia on nyt aikaa harjoitella

Taloustieteen professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta näkee tilanteessa positiivisena sen, että kulutusmahdollisuuksien karsiutumisen myötä syntyy mahdollisuus taloudellisen puskurin rakentamiseen.

– Kun talous yhtäkkiä notkahtaa, voi korjausliikettä olla hankalaa tehdä nopeasti, mutta varsinkin jos työt säilyvät, tilaisuutta kannattaa käyttää hyväkseen.

Kalmi kannustaa myös kodin talouden ja menojen budjetointiin, jos sellaista ei ole ennen harjoitellut. Nyt siihen on aikaa, kun ollaan paljon kotona.

– Jos veloistaan ei selviä, kannattaa mieluummin neuvotella tilanteesta velkojan kanssa kuin jättää erääntyvät maksut maksamatta, professori sanoo.

Raimo Eerola

Oikeusministeriössä valmistellaan esitystä pikavippien korkojen rajaamiseksi 10 prosenttiin.
Oikeusministeriössä valmistellaan esitystä pikavippien korkojen rajaamiseksi 10 prosenttiin.

Korkokatto voi kärjistää velkaongelmia

Pikavippien korkokaton kiristäminen 10 prosenttiin ei saa Kalmilta varauksetonta hyväksyntää. Hän pitää ehdotettua toimenpidettä ylireagointina, tai ainakin ongelmallisena.

– Jäljelle ei jää hirveästi toimijoita, jotka pystyisivät sellaista kulutusluottoa tarjoamaan. Jos tarjonta poistuu kertarysäyksellä, maksuhäiriöiden määrä saattaa kasvaa. Jos työt menevät, eikä mistään saa lyhytaikaista lainaa, velkaongelmat voivat kärjistyä loppuvuoden aikana, Kalmi arvioi.

– Jos tarjonta häviää kokonaan, kulutusluottomarkkinoilla mennään täysin ennakoimattomaan suuntaan.

Professori muistuttaa, etteivät pikavippeihin liittyvät ongelmat johdu pelkästään lainaehdoista.

– Iso osa ongelmaa on, että kuluttajat ottavat uutta luottoa maksaakseen vanhaa. Se on taloudenhallinnan kannalta todella ongelmallinen käyttäytymistapa.

Suomalaisten velkaantuneisuus ja yksityishenkilöiden maksuhäiriömerkinnät olivat kasvussa jo ennen koronakriisiä. Talouden jyrkkä käänne sattui hankalaan paikkaan, kun jo ennestään monella on maksuongelmia, pohtii Kalmi.

– On vaikeaa sanoa, onko suomalaisten talousosaaminen absoluuttisesti heikentynyt, mutta on iso osa kuluttajia, joilla taloudenhallinta voisi olla parempaa, Kalmi toteaa.