Miten vanhenevan Kymenlaakson palvelutarjonnalle käy tulevaisuudessa? Puoluejohtajat vastaavat

Kai Skyttä

Kymenlaakso on ikääntyvä maakunta.
Kymenlaakso on ikääntyvä maakunta.

Puolueiden johtohahmoille esitettiin kolme kysymystä Kymenlaakson tulevaisuudesta sote-uutistuksessa.

Keskusta: Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

Katja Juurikko

Anu Vehviläinen.

Kymenlaakso on väestöltään vanheneva maakunta. Uudistuksessa rahoitusleikkaukset voivat iskeä maakuntaan. Miten taataan, että rahoituksella pärjätään?

Pitäisikö maakunnilla olla verotusoikeus?

Mahdollistuuko valinnanvapaus Kymenlaakson kaltaisissa maakunnissa?

— Maakuntien rahoitusjärjestelmä lähtee siitä, että vuonna 2020 maakunnalla on käytössään saman verran rahoitusta kuin maakunnan kunnat ovat soteen osoittaneet keskimäärin vuosina 2018-2019. Viimeisempien päivitettyjen laskelmien mukaan Kymenlaakson rahoitus vähenisi nykyisestä. Muistutan kuitenkin, että laskelmat elävät vielä useammankin kerran. Seuraavat päivitetyt laskelmat nähdään huhtikuussa.

— Jos yksittäisellä maakunnalla on tilapäisiä rahoitusvaikeuksia, voidaan sille myöntää harkinnanvaraista rahoitusta tai valtion lyhytaikaista lainaa. Olennaista on, että maakunta on vahva järjestäjä, ja se pystyy lisäämään toimintansa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Tässä ovat avainasemassa mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ennaltaehkäisevä työ, kuntoutuksen lisääminen.

— Keskusta on katsonut, että verotusoikeus olisi hyvä keino lisätä maakunnan itsehallintoa joskus tulevaisuudessa. Olemme linjanneet, että verotusoikeutta ryhdytään selvittämään vielä tämän hallituksen aikana.

— Valinnanvapauslaki lähtee siitä, että asiakas valitsee palveluntuottajan, ei päinvastoin. Palveluntuottaja ei siis voi valikoida asiakkaitaan.

Puolueella on eduskunnassa 49 kansanedustajaa.

Kokoomus: Oikeusministeri Antti Häkkänen

Lukas Pearsall

Antti Häkkänen.

Kymenlaakso on väestöltään vanheneva maakunta. Uudistuksessa rahoitusleikkaukset voivat iskeä maakuntaan. Miten taataan, että rahoituksella pärjätään?

Pitäisikö maakunnilla olla verotusoikeus?

Mahdollistuuko valinnanvapaus Kymenlaakson kaltaisissa maakunnissa?

— Suuri vastuu on jokaisen maakunnan toimenpiteillä ja alueen päättäjien tekemillä ratkaisuilla. Kymenlaakson tuleva rahoitus on selvästi keskimääräistä korkeampi, johtuen korkeammasta palvelutarpeesta. Erityisesti korkea sairastavuus nostaa rahoitusta.

— Myös väestön ikärakenteen perusteella Kymenlaakso saa keskimääräistä enemmän rahoitusta. Valitettavaa on, että maakunta tulee melkoiselta takamatkalta, koska yhteistyötä ei ole pystytty riittävästi aikaisemmin tekemään.Olen kuitenkin varma, että hyvällä johtamisella ja näkemällä maakunnan yhteinen etu, tulevaisuuden palvelut saadaan kestävälle pohjalle myös Kymenlaaksossa.

— Tulevina vuosina on tärkeä saada sote-malli toimimaan luotettavasti valtion taloudellisessa ohjauksessa. Tämän jälleen voidaan arvioida tulisiko antaa vapaa verotusoikeus myös maakunnille.

— Jatkossa palvelun käyttäjällä on enemmän päätösvaltaa. Ihmisen tarpeet huomioidaan paremmin. Palvelun käyttäjä saa esimerkiksi vaihtaa mielestään huonon lääkärin. Myös Kymenlaaksoon tulee syntymään uusia palveluntarjoajia. Maakunnan tehtävänä on säännellä omilla päätöksillään niin, että palveluja riittää kaikille ja huonot piirteet korjataan.

Puolueella on eduskunnassa 38 kansanedustajaa.

Sosialidemokraatit: Puheenjohtaja Antti Rinne

Mika Strandèn

 Antti Rinne.

Kymenlaakso on väestöltään vanheneva maakunta. Uudistuksessa rahoitusleikkaukset voivat iskeä maakuntaan. Miten taataan, että rahoituksella pärjätään?

Pitäisikö maakunnilla olla verotusoikeus?

Mahdollistuuko valinnanvapaus Kymenlaakson kaltaisissa maakunnissa?

— Koko hallituksen esittämä malli on poliittinen lehmänkauppa. Toteutuessaan se ei tule parantamaan palveluiden laatua, eikä säästämään kustannuksia.

— Asiantuntijoiden mukaan kustannukset sen sijaan nousevat yhden arvion mukaan jopa neljä miljardia euroa. Kun Kymenlaakson näkökulmaa katsoo, on iso riski, että palveluiden määrä vähenee, laatu heikkenee, verotus kiristyy ja palveluiden hinta käyttäjälle nousee.

— Mikäli luodaan järjestelmä, joka on kolmas hallinnollinen porras, sen luonteva osa olisi oikeus verottaa.

— Hallituksen sotemalli on jättipotti terveysyrityksille, mutta huono asia ihmisille. Markkinamalli avaa koko maassa 5,3 miljardin euron verorahoilla rahoitetun markkinan kansainvälisten terveysjättien voitontavoitteluun. Tämä merkitsee pitkällä aikavälillä laadun heikkenemistä, saatavuuden vähenemistä ja sitä, että lompakon paksuus määrittää, kuka palveluita saa.

Puolueella on eduskunnassa 35 kansanedustajaa.

Siniset: Puheenjohtaja Sampo Terho

Lukas Pearsall

Sampo Terho.

Kymenlaakso on väestöltään vanheneva maakunta. Uudistuksessa rahoitusleikkaukset voivat iskeä maakuntaan. Miten taataan, että rahoituksella pärjätään?

Pitäisikö maakunnilla olla verotusoikeus?

Mahdollistuuko valinnanvapaus Kymenlaakson kaltaisissa maakunnissa?

— Se, että maakunta maksaisi sote-keskuksille ja hammashoitoloille korvaukset kapitaatioperusteella eli asiakasmäärän mukaan, ei leikkaa Kymenlaakson rahoitusta. Kapitaatio on painotettu useilla tekijöillä, kuten iän ja sairastavuuden mukaan. Iäkkäistä ja enemmän terveysongelmia omaavista asiakkaista saa enemmän rahoitusta.

— Sen sijaan Kymenlaakson rahoitukseen vaikuttaa se, että valtion rahoitus maakunnille suhteutetaan alueen väestön palvelutarpeeseen, jota arvioidaan monilla eri tekijöillä.

— Hallitus on päättänyt, että maakuntiin ei tule verotusoikeutta.  Maakunnille tulee laskennallinen rahoitus. Tämä on toimiva kannustin kustannustehokkuudelle, sillä kuntien tapaan ne eivät voi kattaa kustannusten kasvua veroastetta nostamalla. Kun maakunnat tietävät oman laskennallisen rahoituksensa pitkälle eteenpäin, talouden suunnittelu voi olla myös pitkäjänteistä.

— Julkisella rahoituksella toimivat palveluntuottajat eivät voi valikoida asiakkaita, vaan kaikki kiinnostuneet asiakkaat on otettava vastaan. Toki palveluntuottaja voi vaikuttaa jossain määrin asiakaskuntaansa esimerkiksi sillä, mille alueelle toimipisteet sijoitetaan ja keihin tuottaja kohdentaa markkinointia.

Puolueella on eduskunnassa 19 kansanedustajaa.

Perussuomalaiset: Varapuheenjohtaja Juho Eerola

Sari Tauru

Juho Eerola.

Kymenlaakso on väestöltään vanheneva maakunta. Uudistuksessa rahoitusleikkaukset voivat iskeä maakuntaan. Miten taataan, että rahoituksella pärjätään?

Pitäisikö maakunnilla olla verotusoikeus?

Mahdollistuuko valinnanvapaus Kymenlaakson kaltaisissa maakunnissa?

— Nyt suunnitellun kaltainen rahoitusmalli iskee erityisen lujaa Kymenlaakson kaltaisiin maakuntiin. Minulla ei ole viisastenkiveä siihen, millä keinoin rahoitus turvataan jos tähän siirrytään. Ei ole oikeudenmukaista, että Kymenlaakso, joka menneinä vuosikymmeninä rahoitti puoli Suomea, joutuu nyt vaikeuksiin vanhenevan väestönsä kanssa. Edessä on todennäköisesti leikkauksia jollain muulla sektorilla.

— Maakuntamalli saattaisi toimia, jos kuntien tehtäviä laajemminkin —ja samalla myös siis verotusoikeus, siirrettäisiin maakuntatasolle. Tämä luonnollisesti tarkoittaisi sitä, että kunnallisverotuksesta tulisi luopua. Nyt näin ei olla tekemässä, vaan luodaan uusi väliporras, jonka rahoitus ei ole riittävällä pohjalla.

— Nyt kaavaillun kaltainen valinnanvapausmalli kasvattaa kustannuksia, sekä hankaloittaa hoitoon pääsyä. Lasku lankeaa veronmaksajille, voitot porvarien taskuun. Kaikkiaan hallituksen olisi tullut pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassaan, eikä lähteä muuttamaan sitä. Hallituksen arvopohja näyttää tältä osin muuttuneen.

Puolueella on eduskunnassa 17 kansanedustajaa.

Vihreät: Puheenjohtaja Touko Aalto

Jarno Kuusinen / All Over Press

Touko Aalto.

Kymenlaakso on väestöltään vanheneva maakunta. Uudistuksessa rahoitusleikkaukset voivat iskeä maakuntaan. Miten taataan, että rahoituksella pärjätään?

Pitäisikö maakunnilla olla verotusoikeus?

Mahdollistuuko valinnanvapaus Kymenlaakson kaltaisissa maakunnissa?

— Hallituksen esittämä valinnanvapausmalli eli markkinamalli kasvattaa asiantuntijoiden mukaan kustannuksia. Jos samalla leikataan rahoitusta, on selvää, että yhtälö on mahdoton. Hallituksen mallilla tarpeellisia palveluita ei pystytä järjestämään ja rahoittamaan. Hallitus on tekemässä peruuttamatonta virhettä.  

— Maakunnille tulisi säätää verotusoikeus heti kättelyssä. Todellista itsehallintoa ei ole ellei maakunnilla ole verotusoikeutta. Hallituksen esittämän mallin ongelma on se, että päätös- ja rahoitusvalta jää ministeriöihin ja maakunnille jää rooliksi ainoastaan tehdä päätökset siitä, mistä leikataan kun rahat loppuvat.  

— Hallituksen markkinamallissa yksityisillä toimijoilla on vahva kannustin valikoida mahdollisimman vähän hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Se kannustaa ylihoitamaan terveitä ja alihoitamaan sairaita ja kannustaa lähettämään potilaita erikoissairaanhoitoon maakunnan maksettavaksi.

Puolueella on eduskunnassa 15 kansanedustajaa.

Vasemmistoliitto: Puheenjohtaja Li Andersson

Lukas Pearsall

Li Andersson.

Kymenlaakso on väestöltään vanheneva maakunta. Uudistuksessa rahoitusleikkaukset voivat iskeä maakuntaan. Miten taataan, että rahoituksella pärjätään?

Pitäisikö maakunnilla olla verotusoikeus?

Mahdollistuuko valinnanvapaus Kymenlaakson kaltaisissa maakunnissa?

— Laadukkaiden palveluiden järjestämisen ja aidon maakunnallisen itsehallinnon takaamiseksi maakunnille on annettava verotusoikeus. Sen lisäksi valtion vastuulla on huolehtia yleiskatteellisen rahoituksen riittävyydestä, muuten esimerkiksi työllisyyspalvelut uhkaavat jäädä vaille rahoitusta, jos sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat. Rahoituksen tulisi soten osalta perustua väestön hoitoisuustarpeeseen.

— Keskeistä on myös, että valittu sote-malli antaa riittävät välineet maakunnille järjestää palvelut kustannustehokkaalla tavalla. Hallituksen palveluiden markkinaehtoistamiseen pohjautuva malli tulee vääjäämättä johtamaan kustannusten nousuun, eikä malli sisällä välineitä integraation toteuttamiseen. Siksi on olemassa erittäin suuri uhka, että hallituksen sote-malli johtaa lähipalveluiden leikkauksiin tai asiakasmaksujen korotuksiin.

— Maakunnilla pitäisi olla verotusoikeus ja siitä pitäisi säätää nyt maakuntauudistuksen yhteydessä.

Puolueella on eduskunnassa 12 kansanedustajaa.

Ruotsalaiset: Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson

Jarno Kuusinen / All Over Press

 Anna-Maja Henriksson.

Kymenlaakso on väestöltään vanheneva maakunta. Uudistuksessa rahoitusleikkaukset voivat iskeä maakuntaan. Miten taataan, että rahoituksella pärjätään?

Pitäisikö maakunnilla olla verotusoikeus?

Mahdollistuuko valinnanvapaus Kymenlaakson kaltaisissa maakunnissa?

— Maakunnat tulevat olemaan alusta asti alibudjetoituja ja tämä vaikuttaa myös kuntien rahoitukseen pitkällä aikavälillä, koska julkinen talous on kokonaisuus. Maakuntien pitäisi itse pystyä vaikuttamaan omaan talouteensa sen sijaan, että valtiovarainministeriö pitää rahoituksen ohjat käsissään.

— Mikäli maakuntamallia halutaan, niin maakunnilla pitäisi olla todellinen itsemääräämisoikeus. Tässä vaiheessa pitäisi selvittää mikä olisi paras mahdollisuus taata maakunnille todellinen vaikuttaminen omaan talouteensa. Yksi näistä voi olla maakuntien oma verotusoikeus.

— Hallituksen esitykseen valinnanvapaudesta ja sen toteutumiseen paikallisella tasolla liittyy vielä paljon epäselvyyksiä. Ennen näin laajan uudistuksen tekoa valinnanvapautta pitäisi ensin kokeilla paikallisella tasolla pienemmissä maakunnissa. Kokeiluista voisimme oppia mikä toimii ja mikä ei, ja tämän avulla parantaa valinnanvapausmallia.

Puolueella on eduskunnassa 10 kansanedustajaa.

Kristilliset: Puheenjohtaja Sari Essayah

Jussi Lopperi

Sari Essayah.

Kymenlaakso on väestöltään vanheneva maakunta. Uudistuksessa rahoitusleikkaukset voivat iskeä maakuntaan. Miten taataan, että rahoituksella pärjätään?

Pitäisikö maakunnilla olla verotusoikeus?

Mahdollistuuko valinnanvapaus Kymenlaakson kaltaisissa maakunnissa?

— Pienten maakuntien on vaikea selvitä lakisääteisistä tehtävistä, eli kansalaiset todennäköisesti saavat niissä huonompaa palvelua kuin vauraammissa maakunnissa. Kapitaatiokorvaus kannustaa valikoimaan asiakaskuntaa, jolloin syntyy sekä terveen väestönosan ylihoitamista että enemmän palveluja tarvitsevien alihoitamista. Myös vaikutusarvioissa mainitaan kermankuorinnan. Yksityinen toimija voi säästää kustannuksia siirtämällä potilaan hyvin nopeasti eteenpäin maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi.

— Julkisella vallalla säilyy velvollisuus turvata jokaiselle yhdenvertaiset ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Osa maakunnista on jäämässä väestöpohjaltaan pieniksi ja samoissa maakunnissa myös yksityisten palveluntuottajien kiinnostus voi olla vähäistä. Ongelmia voi tulla myös henkilöstön rekrytoinnissa. Palvelujen saatavuuteen voi tulla ongelmia, mikäli maakunnan alueella palveluntuotannosta vastaa merkittäviltä osilta yritys, joka ajautuu konkurssiin. Pahimmassa tapauksessa ihmisten henkeen ja terveyteen kohdistuu vakava vaara.

— Niillä alueilla ja niissä väestöryhmissä, joissa valinnanvapaus toteutuu, asiakkaan asema ja oikeudet vahvistuvat. Lakiesitys mahdollistaa kuitenkin yksityisten alueellisten monopolien muodostumisen, mikä on erityisen ongelmallista asiakkaan oikeuksien näkökulmasta. Yksityisen monopolin takaa puuttuu demokraattinen päätöksenteko, joka julkisen monopolin takana on.

Puolueella on eduskunnassa 5 kansanedustajaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat