Kuluttaja maksaa sähkölaskussaan veroa myös verosta — KSS Energia tarjosi vähän kuluttavalle kerrostaloasujalle tällä viikolla Suomen halvinta sähköä

Sähkölaskun loppusummasta sähköenergia, sähkön siirto ja verot tuovat kukin noin kolmasosan. Kuluttaja pystyy kilpailuttamaan vain sähköenergian osuuden.

Kai Skyttä

Sähkölaskun tulkitseminen veron verottamisineen on kuluttajalle kinkkinen tehtävä. Sähköveron sisällä on jo 24 prosenttia arvonlisäveroa. 
Sähkölaskun tulkitseminen veron verottamisineen on kuluttajalle kinkkinen tehtävä. Sähköveron sisällä on jo 24 prosenttia arvonlisäveroa. 

Kuluttajan sähkölasku kasvoi viime vuonna reilut 10 prosenttia.

Kotitaloudet maksoivat tämän vuoden alussa sähköstään noin 85 euroa enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Sähkölämmittäjän lasku oli noussut vuodessa noin 260 euroa.

Viime vuonna sähköenergian hinnat nousivat huomattavasti siirtohintoja enemmän. Kuluttajahintoja nosti sähköenergian tukkuhintojen nousu. Tähän vaikutti keskimääräistä heikompi vesitilanne Pohjoismaissa ja kivihiilen ja maakaasun jatkuva hintojen nousu.

Hintojen nousu ei ole pysähtynyt tänäkään vuonna. Tosin nousuvauhti ei ole ollut tammi—syyskuussa kovin kovaa.

Maltillisia korotuksia tänä vuonna

Kerrostalohuoneistossa 2 000 kilowattituntia vuodessa kuluttava maksoi tämän vuoden tammikuussa sähköenergiasta 9,27 senttiä kilowattitunnilta, siirtohinta oli 9,38 senttiä kilowattitunnilta ja sähköveron osuus tarkalleen 2,79372 senttiä. Kaikissa näissä hinnoissa on sisällä 24 prosentin arvonlisävero.

Kilowattitunnin hinnaksi tuli tammikuussa yhteensä reilut 21,44 senttiä. Energiaviraston tilastoluvuissa ovat koko maan painotetut keskiarvot.

Tämän vuoden syyskuun alussa vastaava kokonaishinta oli reilut 21,87 senttiä. Sähköenergian arvonlisäverollinen hinta oli noussut 0,16 senttiä 9,43:een ja siirtohinta 0,27 senttiä 9,65:een. Sähkövero oli ennallaan.

20 000 kilowattitunnin pientalossa kilowattitunti maksoi tammikuun alussa 13,77 senttiä. Syyskuun alussa vastaava luku oli 13,86 senttiä.

Tilanne elää kaiken aikaa

Hintojen nousu ei näiden kahden esimerkkitapauksen perusteella ole tammikuusta syyskuuhun kovin suuri: 0,6—2 prosenttia.

Edellisten vuosien perusteella hinnan kehittymisestä ei voida päätellä yleispätevää kaavaa. Esimerkiksi viime vuonna kerrostaloasukkaan kilowattitunti maksoi eniten marraskuussa, pientaloasujan puolestaan joulukuussa. Vuonna 2017 kerrostaloasukkaan sähkö oli kalleinta helmi- ja maaliskuussa, pientaloasujalla taas joulukuussa.

Sähköveroonkin tulee arvonlisävero

Kerrostaloasukkaan syyskuun kilowattitunnin energiahinnasta eli 9,43 sentistä arvonlisäveron osuus on 1,83 senttiä. Siirtohinnassa eli 9,65 sentissä arvonlisäveroa on 1,87 senttiä.

Sähkövero eli 2,79372 senttiä kilowattitunnilta laskutetaan kuluttajalta yleensä siirtohinnan yhteydessä. Sähkövero muodostuu sähkön valmisteverosta ja huoltovarmuusmaksusta.

Jos määräaikaisia sopimuksia ei uusita totuttuun tapaan, säätää se samalla hinnoittelua. — Kyösti Jääskeläinen

Käyttäjät jaetaan kahteen sähköveroluokkaan. Ykkösluokassa on suurin osa sähkön käyttäjistä: yksityistaloudet, maa- ja metsätalous, rakentaminen ja palvelutoiminta. Kakkosluokassa on esimerkiksi teollisuusyrityksiä ja kasvihuoneviljelytiloja, joiden sähkövero on merkittävästi alempana eli 0,872 sentissä kilowattitunnilta.

Sähköverossa maksetaan samalla veroa verosta, sillä arvonlisävero on leivottu sisälle sähköveroonkin. 2,79372 sentistä arvonlisäveroa on 0,54 senttiä.

Lasku jakaantuu kolmeen osaan

Kouvolan kaupungin kokonaan omistaman KSS Energian toimitusjohtaja Kyösti Jääskeläinen sanoo, että sähkölaskun vanha muistisääntö pitää yhä hyvin paikkansa. Karkeasti ottaen loppusumma jakaantuu aika tasan kolmeen osaan: kolmasosa sähköenergian hintaa, kolmasosa siirtohintaa ja kolmasosa veroja.

2 000 kilowattitunnin kerrostaloasukkaan kilowattitunnin syyskuisessa keskihinnassa 21,87 sentissä verottoman sähköenergian osuus on 34,8 prosenttia, verottoman siirtohinnan osuus 35,6 prosenttia ja verojen osuus 29,7 prosenttia.

Oheisessa graafissa verojen osuus näyttää olevan muita osia pienempi. Tämä johtuu siitä, että arvonlisävero on graafin luvuissa sähköenergian hintojen ja siirtohintojen sisällä.

— Kymmenisen vuotta sitten tilanne oli se, että energian hinta muodosti noin puolet sähkölaskun kokonaissummasta. Siirto ja verot toivat toisen puolen, Jääskeläinen sanoo.

Kuluttajalle sähkölaskun rakenteen muuttuminen ei ole ollut suotuisa, sillä sähkönkäyttäjä voi kilpailuttaa vain sähköenergian hintaa. Siirto on hankittava oman alueen verkkoyhtiöltä, ja verot on maksettava joka tapauksessa valtion kassaan.

KSS:llä Suomen halvinta sähköä

Energiavirasto ylläpitää on myös sähkön hintavertailu -sivustoa.

Esimerkkihaku 3 000 kilowattitunnin vuosikulutuksella antoi keskiviikkona kaikista halvimmaksi vaihtoehdoksi KSS Energian KSS Iisi -sähkösopimuksen. Laskurin perusteella keskihinta on 4 senttiä kilowattitunnilta.

KSS:n tarjoamista sopimuksista neljä on 25 edullisimman sopimuksen joukossa. Poikkeuksena on KSS Perus -sähkösopimus.

— KSS Iisi -sopimus on tuonut paljon asiakkaita meille. Kysymys on tuotekehittelystä: jos sähkönkulutus on vuodesta toiseen vakaa ja vakio, on tarjottu vähän sähköä kuluttaville tällaista kiinteähintaista vaihtoehtoa.

Kymenlaakson Sähköllä on esimerkkihaulle yksi sopimus, joka on suurin piirtein hintahaarukan puolivälissä.

Yhtiöiden vertailu hinnan perusteella on toisaalta vaikeaa, sillä osa yhtiöistä toimii valtaosin taajama-alueilla ja osa maaseutualueilla.

Kysyntä säätelee hinnoittelua

Jääskeläinen jatkaa, että tilanne elää koko ajan. Energiayhtiöt tuovat markkinoille erilaisia tuotteita jatkuvasti.

— Seuraamme hintoja kaiken aikaa. Esimerkiksi kahden vuoden määräaikaisista sopimuksista saamme hyvän kuvan siitä, missä mennään. Jos määräaikaisia sopimuksia ei uusita totuttuun tapaan, säätää se samalla hinnoittelua.

Lisätty grafiikka kello 7.50.

Luetuimmat