Kouvola helpottaa vakituisen ranta-asumisen kaavoitusta — Kouvolan ranta-alueilla on nykyään tuhat pysyvää asuinrakennuspaikkaa, joista vain puolessa asutaan

Kouvola alkaa kaavoittaa pysyvää ranta-asumista ensisijaisesti kyläalueille.

Katja Juurikko

Kouvola pyrkii kaavoittamaan vakituista ranta-asumista ensisijaisesti kyläalueille. Tällaista aluetta on esimerkiksi Verlassa. Arkistokuva tammikuulta.
Kouvola pyrkii kaavoittamaan vakituista ranta-asumista ensisijaisesti kyläalueille. Tällaista aluetta on esimerkiksi Verlassa. Arkistokuva tammikuulta.

Kouvola pyrkii kaavoituksen avulla lisäämään pysyvää ranta-asumista loma-asutusalueilla. Kouvolan kaupunginhallitus hyväksyi maanantai-iltana periaatteet, joilla ohjataan kaavoitusta ja muuta suunnittelua.

Ranta-asumisen toivotaan houkuttelevan Kouvolaan uusia asukkaita.

Vakituista ranta-asumista pyritään mahdollistamaan ensisijaisesti kyläalueilla tai niiden liepeillä. Tällaisia alueita on esimerkiksi Verlassa, Kaipiaisissa, Jaalan kirkonkylällä ja Vuohijärvellä sekä Sippolan—Hirvelän-alueella.

Siellä uudisrakennukset voivat hyödyntää olemassa olevia tie- ja vesihuoltoverkkoja.

Joka rannalle ei kaavoiteta ilman perustetta

Toiseksi voidaan selvittää ranta-asumisen kaavoittamista alueille, jotka sijaitsevat suhteellisen lähellä olemassa olevia tie- ja vesihuoltoverkostoja. Tällaisia alueita on esimerkiksi Rapojärven pohjoisosissa ja Kymijoen varressa Kuusaanlammen pohjoispuolella, Lappalanjärven, Pyhäjärven ja Sompasen ympäristössä.

Kylä- ja edullisuusvyöhykealueiden ulkopuolella pysyvän ranta-asumisen kaavoitukseen tarvitaan erityinen peruste. Tällainen peruste voi olla se, jos työ ja elinkeino kytkeytyvät suoraan tai välillisesti juuri kyseiseen rakennuspaikkaan tai sen yhteyteen.

Tällä hetkellä kaupungin ranta-alueiden vajaasta 8 000 rakennuspaikasta noin 1 000 on pysyviä asuinrakennuspaikkoja. Näistä vähän yli puolet eli reilut 500 on nykyään asumiskäytössä.

Uusimmat uutiset