Kouvola hyötyy sotesta, mutta uudistus ei poista ongelmia

Jussi Lopperi

Eero Laesterä esitteli Kouvolassa Perlaconin tekemiä painelaskelimia sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista Kymenlaakson kuntien talouteen.

Kaikki Kymenlaakson kunnat hyötyvät taloudellisesti sote- ja maakuntauudistuksesta verrattuna siihen, jos uudistusta ei tehtäisi. Paine sosiaali- ja terveysmenojen kasvujen hillinnästä ei tosin poistu, vaan siirtyy kunnista maakunnalle.

— Sote ei tapa kuntia. Toki uudistuksen hyödyntäminen voi mennä perseelleen, jos poliitikot alkavat hassata rahaa ja kehittävät elinvoimaa enemmän kuin kunta saa tuloja, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä Perlacon-yhtiöstä sanoo.

Perlacon on huomioinut laskelmissaan paitsi uudistuksen rahoitusmuutokset, myös arvioinut kuntien menokehityksen vuoteen 2024 saakka: Kymenlaaksossa kuntien yhteinen käyttökate paranee 287 euroa asukasta kohden verrattuna tilanteeseen, että uudistusta ei tehtäisi.

Käyttökatteeseen lasketaan kunnan tulojen ja menojen erotuksen lisäksi kunnan saamat verotulot ja valtionosuudet.

Perlacon laskee, että Haminassa, Kotkassa ja Pyhtäällä käyttökate vahvistuu. Kouvolassa, Miehikkälässä ja Virolahdella käyttökate puolestaan heikkenee vuoteen 2024. Tilanne olisi näissäkin kunnissa Laesterän mukaan huonompi ilman sote-uudistusta.

Kouvolan ja Kotkan ero näkyy Laesterän mukaan siinä, mihin palveluihin kaupungit ovat rahojaan käyttäneet vuosina 2006—2015.

Kouvolassa muiden kuin sote-menojen osuus kaikista menoista on kasvanut 35 prosenttia, Kotkassa 14 prosenttia. Kouvolassa sote-menojen osuus on kasvanut 64 prosenttia, Kotkassa 86 prosenttia.

— Kouvolassa kuntaan jäävien palvelujen kasvu on liian suurta verrattuna siihen, millaisen verorahoituksen kaupunki saa. Jos kaupungin palvelurakenne on ennen uudistusta mennyt metsään, ei sote-uudistus poista ongelmaa.

Laesterä varoittaa kuntia lainojen korkoriskistä. Kunnat saavat sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen aiempaa pienemmän siivun tuloveroista ja yhteisöveron tuotosta. Jos vähenevä tulorahoitus yhdistyy korkojen nousuun, velan lyhentämisestä tulee vaikeaa.

— Kuntiin jää sote-kiinteistöjen koko lainakanta, vaikka itse kiinteistöt vuokrataan ainakin kolmeksi vuodeksi maakunnalle. Tämä on aito riski, jota ei pääse karkuun.

Velan suhde kuntaan jääviin tuloihin muuttuu: Vuonna 2018 Kouvolassa nettolainan osuus verotuloista ja valtionosuuksista on 38 prosenttia. Vuonna 2019 lainaa on jo 91 prosenttia kaupungin saamasta verorahoituksesta.

Suomen maakunnat ovat tilanneet kuntien talouden ja hallinnon konsultointiin erikoistuneelta Perlaconilta uudistuksen maakunta- ja kuntakohtaisen tarkastelun. Eero Laesterä esitteli laskelmia Kymenlaakson kuntapäivillä Kouvolassa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.