Struven ketju on Elimäen näkymätön maailmanperintökohde

Juha Rika

Struven ketju ulottui Jäämereltä Mustallemerelle. Mittapisteitä osuu myös Elimäen nurkalle.
Struven ketju ulottui Jäämereltä Mustallemerelle. Mittapisteitä osuu myös Elimäen nurkalle.

Eri puolilta Elimäkeä löytyy kallioista outoja merkintöjä ja reikiä, jotka ovat olleet paikoillaan jo 1800-luvulta lähtien. Paikoilla sijaitsi aikoinaan Struven ketjun mittatornit. Niitä mahtui nykyisen Elimäen alueelle kolme kappaletta.

— Struven ketju on Unescon maailmanperintökohde. Kallioiden reiät ovat muinaismuistolain mukaan suojeltuja, Maanmittauslaitoksen runkoverkkovastaava Jyrki Puupponen kertoo.

Struven ketju oli massiivinen mittaushanke, joka ulottui Jäämereltä Mustanmeren rannoille. Ketjulla mitattiin maapallon muotoa ja kokoa. Sen 265:stä pisteestä kuusi on julistettu suojelukohteiksi. Yksi niistä sijaitsee Elimäen nurkalla, Porlammin kylällä.

Unohdettu ketju

Elimäellä vanhoja mittaustorneja ei enää juuri muistella. Maailmanperintökohteeksi julistetun Struven ketjun muistavat jotkut Elimäen asukkaat, mutta soittokierros kyläyhdistyksille kertoo, ettei ketjua pidetä yhdenkään kylän matkailuvalttina.

— Raussilassa asia on aika pitkälti unohtunut, eikä ketjua käytetä ainakaan kylän mainostamiseen. En tiedä, että sitä muutenkaan Elimäellä muistettaisiin, Raussilan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Mäkelä kertoo.

Jyrki Puupposen mukaan Struven ketjun mittapisteitä ei juuri hyödynnetä maankuntien mainonnassa tai matkailun edistämisessä.

Erikseen suojeltuihin pisteisiin on rakennettu esimerkiksi mittaustornit pisteiden paikalle, mutta muualla Suomessa pisteitä ei hyödynnetä.

— Muut mittapisteet eivät paljoa eroa muista muinaisjäännöksistä. Struven ketjun hyödyntäminen on vielä aika lailla lastenkengissä. Ehkä sitä hyödynnetään tulevaisuudessa enemmän.

Puupposen mukaan Keski-Suomen Maailmanperinnöstä voimaa -hanke on ottanut Struven ketjun suojellun Korpilahden Oravivuoren mittauspisteen yhdeksi kohteekseen.

— Itse ajattelen, että ketjun mittapisteitä voisi hyödyntää tehokkaimmin esimerkiksi vaellusreiteillä ja luontomatkailussa. Pisteet ovat korkeilla paikoilla, ja niiltä on upeat näköalat.

Pisteet rakennettiin korkeille paikoille, sillä yhdeltä mittapisteeltä piti olla näköyhteys toiselle.

Satunnaisesti kyselty

Kouvolan Matkailun matkailuneuvoja Päivi Oksanen on tietoinen Struven ketjusta. Hänen mukaansa ketjusta kysellään satunnaisesti, mutta Kouvolan Matkailulla ei ole suunnitelmia Kouvolan alueen mittapisteiden hyödyntämisestä.

— Kyseessä on kuitenkin maailmanperintökohde, jota ei voi nähdä. Hyödyntäminen tarvitsisi jotain konkreettista, kuten näköalatornin.

Oksanen arvelee, ettei tornin rakentaminen paikalle ole välttämättä selvä vain maanomistajan luvalla.

— Siinä on monta tekijää mukana, kuten Museovirasto ja Unesco sekä tietysti maanomistaja.

Puupposen mukaan tornia ei saisi rakentaa suoraan mittapisteen päälle, mutta sen välittömään läheisyyteen kuitenkin, kunhan asiasta informoi Museovirastoa ja Maanmittauslaitosta.

— Periaatteessa sen saisi rakentaa vaikka 20 metrin päähän. En usko rakentamiselle olevan sen kummempia esteitä.

Struven ketju oli massiivinen urakka

Virossa asunut tähtitieteilijä Friedrich Struve suunnitteli kolmiomittaustornien ketjun Jäämereltä Mustallemerelle.

Ketju rakennettiin vuosina 1816—1852.

Ketjun avulla saatiin mitattua tarkasti maapallon muoto. Tieto toimi myöhempien tarkkojen karttojen perustana.

Ketjuun käsitti 265 kolmen eri mittaustornin yhdistelmää.

Ketju kulkee 10 nykyisen valtion halki. Mittapisteistä 83 on Suomessa.

Ketju hyödynsi maaston korkeimpia paikkoja. Torneista oli näköyhteys toisiinsa.

Struven ketjusta tuli Unescon maailmanperintökohde vuonna 2005.

Niko Kaartinen

Niko Kaartinen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat